Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa 8.-10.2.2017 teemoina ovat olleet lähitulevaisuuden isot muutokset liittyen sote- ja maakuntauudistuksiin. Kysymyksiä on ollut paljon, vastauksia vähemmän. Mitä tulee tapahtumaan 1.1.2019?
Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula toteaa, ettei tähän kysymykseen löydy tällä hetkellä keneltäkään vastausta.
- Jos uudistuksiin mennään annetuilla raamituksilla, tiedossa on hyvin pitkä evoluutioketju, jossa matkan aikana joudutaan korjailemaan asioita hyvinkin paljon. Mutta nyt me vasta keskustelemme lakiesitysten perusteista ja täytyy muistaa, ettei eduskunta ole sanonut asiasta vielä mitään.
Suurin kysymys on Ujulan mukaan aikataulu. Valmisteltavana on iso kokonaisuus, joten aikaa tarvittaisiin huomattavasti enemmän.
- Onko aikataulu annettu muutoksen lähtökohdista käsin? Vai onko kyseessä enemmänkin vaalikauteen liittyvä asia eli on olemassa hallitusohjelma, jota toteutetaan ja maailma on saatava valmiiksi tietyssä ajassa? hän kysyy.
Näin ollen juuri 1.1.2019 ei ehkä tule tapahtumaan yhtään mitään, mutta mikäli tapahtuu, niin ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon puolella ongelmat saattavat kaatua päälle heti yöpäivystysvuorolaisilla. Uudistukset edellyttävät valtavia muutoksia mm. ICT-järjestelmiin.
Yhtiöitetäänkö sote-palvelut?
Porvoo on kartoittanut mahdollisuuksiaan sote-palveluiden tuotantoon ja on esittänyt vaihtoehtona, että kaupunki tuottaisi tulevaisuudessa palveluita yhdessä jonkun toisen toimijan kanssa yhteisyrityksenä. Ehdotuksen ulostulo aiheutti HUSin puolelta nopean vastareaktion, jossa esitettiin mm. huoli siitä, että tällainen toimintamalli ajaisi Porvoon sairaalan vaikeuksiin.
Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme kuitenkin huomauttaa, että selvityksessä jäi vielä avoimia kysymyksiä.
- Projektiryhmän puolesta esitettiin, että jos asiaa viedään eteenpäin, on esimerkiksi työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon osuutta tarkasteltava yksityiskohtaisemmin.
Nurme myös tähdentää, että Porvoo ja HUS tulkitsevat sote-lakiesitystä samalla tavalla.
- HUSin huoli on, että osa nyt Porvoon sairaalan tuottamasta erikoissairaanhoidosta olisi sote-uudistuksen myötä kilpailluilla markkinoilla. Näin mekin sen näemme, mutta mikä on se taho, joka tulevaisuudessa tuottaa palvelut liiketaloudellisin perustein?
Jukka-Pekka Ujula ei pidä reaktiota yllätyksenä, ja keskusteluja tullaan HUSin ja henkilöstön kanssa jatkamaan suunnitellusti. Kaikki olisi nyt saatava asian osalta yhteisen tilannekuvan piiriin.
- Jos lainsäädäntö ja tulevien muutosten hahmottaminen on tällä hetkellä vaikeaa meille, jotka teemme tätä päätyöksemme, niin mitä se on niille, jotka joutuvat ottamaan kantaa sirpaletiedon varassa? Kokonaisuuden hahmottamiseen tulee käyttää paljon enemmän aikaa kuin mitä nyt on vielä ehditty. Nyt on tehty vasta perusselvitys, Ujula toteaa.
Sote-palveluiden siirtyminen maakuntien vastuulle on herättänyt monissa kunnissa huolen mm. tyhjilleen jäävistä terveyskeskusrakennuksista. Jäävätkö ne rasittamaan kunnan taloutta, miten asia nähdään Porvoossa?
- On päivänselvää, että jos sote-palvelut eivät enää ole kaupungin järjestämiä, niin kaupungin ei ole järkevää omistaa sote-huollon käyttämiä kiinteistöjä. Uskon, että me pystymme tavalla tai toisella jatkojalostamaan niitä. Toki se vaatii aikaa ja energiaa ja rahaakin, mutta Porvoolle tämä ei ole ihan samankaltainen ongelma kuin mitä se on valtaosassa Suomea, Ujula vastaa.
Jäljelle jää sivistys
Sivistystoimi näyttää tässä uudistusmylläkässä olevan suvannossa. Tarkoittaako sote-palveluiden poisjääminen kunnan tehtävälistalta sitä, että sivistyspuolen resurssit kasvavat?
- Sivistyspuolen painoarvo tulee Porvoossa voimistumaan, mutta ongelma on se, että rahaa ei ole tiedossa yhtään enempää, vaan riskinä on enemmänkin niukkuuden lisääntyminen, sanoo sivistysjohtaja Hilding Mattsson.
Hän lisää, että sivistys ja kulttuuri näkyvät kuntalaisten arjessa jatkossakin vahvoina, mutta esittää vielä laajemman näkökulman kuntien ja maakuntien rooleihin hyvinvoinnin edistämisessä.
- Porvoon sivistystoimessa tehdään kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi paljon työtä kulttuurin ja liikunnan puolella. Tiedämme, mikä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitys on ongelmien ennaltaehkäisyssä ja mitä tämä merkitsee sote-puolelle säästöinä. Me panostamme näihin asioihin jatkossakin, mutta hyvän työn tuloksista hyötyy myös maakunta-organisaatio.
Porvoon kannalta sote- ja maakuntauudistus ei nyt tiedossa olevan perusteella vaikuta kovinkaan järkevältä. Jukka-Pekka Ujula uskookin, että yleisesti ottaen Uudellamaalla uudistusta ei nähdä mahdollisuutena, johon olisi ilman muuta tartuttu ilman valtiovallan päätöksiä.
- Suomi näyttää hyvin erilaiselta, kun sitä katsoo Pohjois-Karjalasta tai Lapista käsin. En näe, että 50 000 asukkaan Porvoo tällaisena kokonaisuutena tarvitsisi maakuntaa johonkin. Lainsäädännön uudistamisella yritetään kuitenkin nyt harmonisoida kattavasti koko maa, vaikka tarpeet ja mahdollisuudet eri puolilla Suomea ovat aivan erilaiset.
Teksti: Tuula Lukić 10.2.2017
