Antiikkikauppa vei lelujen pariin
Kun astuu Porvoon Nukke- ja lelumuseon ovesta sisään, huomaa palanneensa lapsuuteen. Eikä mihin tahansa lapsuuteen, vaan sellaiseen, jossa ainoastaan mielikuvitus asettaa rajat leikille.
-Kaikilla museon leluilla on todellakin leikitty, kertoo museon toiminnasta vastaava Jorma Söderlund, 67.
Hän on kartuttanut kokoelmaa aluksi yhdessä jo edesmenneen äitinsä, antiikkikauppias Evi Söderlundin, kanssa vuodesta 1963 lähtien.
-Meitä pidettiin hulluina, kun ostimme huutokaupoista vanhoja leluja, Söderlund muistaa.
Lelumaailma tuli perheelle tutuksi jo 50-luvulla, kun Jorman merimies-isäpuoli möi matkoiltaan tuomansa lelut helsinkiläiseen Winterin lelukauppaan.
-Harmi kun emme ymmärtäneet aloittaa keräilyä jo tuolloin, Söderlund hymyilee.
Museon hyllyiltä katselevat jutusteluamme noin tuhannen nuken silmäparit, lukuisat nallet, hevoset sekä lukematon joukko muita leluja 1800-luvulta 2000-luvulle saakka.
-Ennen sallittiin pyssytkin, Söderlund esittelee vaikuttavaa leikkipyssykokoelmaa.
Yhdestä vitriineistä voi ihailla järvenpääläisen Fauni-tehtaan Muumi-hahmoja 1950-luvulta.
Varsinaista hittilelua Söderlund ei heti osaa nimetä.
-Ehkä sellaiseksi voisi luonnehtia 60-luvun Batmanit. Aiemmin ei ollut samanlaisia lelubuumeja kuin nykyisin, hän kertoo.
-Kaupunkilaislapsilla oli enemmän leikkikaluja kuin maalla asuvilla, mutta eivät maalaisetkaan ilman leluja leikkineet, Söderlund mainitsee.
Juuri ja juuri omillaan
Ennen vanhaan lelut tehtiin yleensä itse kotoa löytyvistä materiaaleista kuten puusta, nahkasta, luusta, kankaasta ja vähän myöhemmin raudasta. Kotieläimet ja nuket olivat suosiossa.
Leikkikalut yleistyivät Suomessa 1800-luvulta lähtien, kun teollinen lelutuotanto pääsi vauhtiin. Suomen lelutehtaat sijaitsivat pääosin Pohjanmaalla. Leluja lähettivät Amerikkaan muuttaneet sukulaiset joulupaketeissa ja toivat matkoiltaan merimiehet.
Hieman yllättävästi paljastuu, että leluja tehtiin myös Suomen vankiloissa. Esillä on esimerkiksi Vaasan vankilassa valmistetut nukenvaunut vuodelta 1903.
-Pääosin museon lelut on ostettu kokoelmaan, vaikka silloin tällöin tarjotaan lahjoituksia. Ostaminen on selkeintä, Söderlund sanoo.
-Lelumuseon pito ei ole bisnestä, vaan harrastus. Sisäänpääsymaksu on 3,50 euroa aikuisilta ja 2 euroa lapsilta. Monet pitävät hintaa liian kalliina. Jokainen voi laskea kuinka monta asiakasta tarvitaan kattamaan 1000 euroa maksaneen lelun kustannukset, Söderlund mainitsee.
Lelumuseo on toiminut nykyisissä tiloissa Vanhassa Porvoossa vuodesta 1975. Tilat sijaitsevat 1800-luvun puutalossa kahdessa kerroksessa. Korvaamaton kokoelma on mainittu yhdeksi Suomen parhaista.
-Toiminta pyörii juuri ja juuri omillaan. Joskus olen joutunut laittamaan omista varoista lisärahoitusta, Söderlund kertoo.
-Haaveenani on saada hankittua lisätilaa, sillä varastossa odottaa 200 laatikollista leluja esillepääsyä. Lelut pitävät nuorena, Söderlund naurahtaa.
Kuka jatkaa?
Porvoon Nukke- ja lelumuseo on yksityinen museo eikä se saa julkista tukea.
-Ilmarinen ja Varma pitävät hengissä niin minut kuin puolison, eläkkeellä oleva Jorma Söderlund heittää.
-Toisaalta, jos museoon tulisi ulkopuolisia tukijoita, menisi samalla oma vapaus, hän lisää.
Jossain vaiheessa Söderlundilla on kuitenkin edessään museosta luopumisen hetki. Jatkaja voi tulla perheen piiristä, mutta mitäpä jos jollakin muullakin taholla olisi halua ryhtyä museonpitäjäksi? Jos joku jossain haaveilee juuri lelumuseosta, onko se pelkkää romantiikkaa? Voisiko tällä tulla toimeen?
-Romantiikka ei elätä, niinhän se on avioliitossakin. On selvittävä arjesta ja kaikki maksaa, myös harrastukset. Jos jonkin asian saa ilmaiseksi, se tarkoittaa vain sitä, että lasku ei ole vielä tullut, museonjohtaja tuumii.
Porvoon lelupaja
Porvoossakin on valmistettu leluja. Vuonna 1909 taidemaalari John Engelberg perusti Oy Suomalainen Lelupaja –nimisen yrityksen yhdessä liikemies Walter Sjöbergin kanssa. Engelberg oli aloittanut pahvilelujen valmistuksen jo vuonna 1907. Vuonna 1912 lelupaja sai tilat Porvoon Uuden Panimon tyhjäksi jääneestä rakennuksesta Aleksanterinkadun ja nykyisen Linnankoskenkadun kulmasta. Tuolloin aloitettiin puulelujen valmistus. Lelupaja toimi Porvoossa vuoteen 1915 asti ja sen tuotantoa on päätynyt myös Nukke- ja lelumuseoon.
Porvoon Nukke- ja lelumuseo
Jokikatu 14 sisäpiha, Vanha Porvoo
Samassa osoitteessa antiikki- ja vanhan tavaran liike Tuulan Aitta
www.lelumuseo.com
Nukke- ja lelumuseon puh. 040 501 5006
Tuulan Aitta puh. 040 5318245
Teksti: Leila Toffer-Kares 25.5.2017, kuvat: Srba Lukic