Mistä rahoitus?

Bisnesenkelit, joukkorahoitus, pikavipit…

Connected

Yritykset tarvitsevat pääomaa ensin yrityksen perustamiseen, sitten hankintoihin, toiminnan laajentamiseen, tuotekehittelyyn… Yksityinen ihminen haluaa ehkä oman kodin, auton tai vaikkapa matkustaa ulkomaille. Jutussa tarkastellaan eri rahoitusmahdollisuuksia. Lista ei ole kaikenkattava.

Yritysten rahoitusmahdollisuuksia

Yritysten rahoitus jaotellaan omaan ja vieraaseen pääomaan. Pääomarahoitusta tarvitaan yrityksen perustamisvaiheessa ja yleensä suurissa investoinneissa. Kannattavuuden ja jatkuvuuden edellytyksenä on tulorahoitus.

Oma pääoma
Koostuu omistajien sijoituksista osakepääomaan sekä tulorahoituksesta kertyneestä yritykseen jätetystä pääomasta. Omistajat päättävät, kuinka paljon tilikauden mahdollisesta voitosta jätetään yritykseen. Uutta omaa pääomaa voi hankkia esimerkiksi järjestämällä osakeanti.

Vieras pääoma
On tavallisesti velkaa, johon liittyy takaisinmaksuvelvollisuus.

Tulorahoitus
Toiminnasta saatavat myynti- ym. tuotot, joilla yritys kattaa kulut. Jos kausivaihtelu on voimakasta tai maksuajat ovat erityisen pitkät, tarjolla on mm. seuraavia rahoituspalveluita:
– Laskujen myynti
Rahoitusyhtiö ostaa yrityksen myyntisaatavat.
– Factoring
Yrityksen laskut toimivat rahoituksen vakuutena.

Ulkoinen rahoitus

Pankkilainat
Pankit ovat selvästi tärkein ulkoinen rahoittaja kaiken kokoisissa yrityksissä.

Joukkovelkakirjalainat
Joukkovelkakirjalaina on joko valtion tai yrityksen liikkeelle laskema laina, jolla pyritään nostamaan yrityksen vierasta pääomaa. Joukkovelkakirjalainoja ovat esimerkiksi obligaatiot ja debentuurit. Joukkovelkakirjalaina on suosittu suuryritysten ja julkishallinnon keskuudessa.

Bisnesenkelit
Bisnesenkelit ovat yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat henkilökohtaista varallisuuttaan korkean kasvupotentiaalin startupeihin. Yleensä he saavat vastineeksi osuuden kohdeyrityksen osakekannasta.

Joukkorahoitus
Kerätään yleensä internetissä toimivien palvelualustojen kautta pieninä summina laajalta joukolta tavoitteena saada tietty rahoitusmäärä täyteen. Joukkorahoitus voi olla sijoitusmuotoista (oma pääoma) tai lainamuotoista (vieras pääoma).

Julkinen rahoitus
– ELY-keskukset (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) voivat olla mukana rahoittamassa pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeita. Ne voivat myöntää palkkatukea, starttirahaa aloittavalle yrittäjälle, valmistelurahoitusta pk-yrityksille, kansainvälistymistukea tai yrityksen kehittämisavustusta.
– Finnvera (valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency) voi olla mukana rahoittamassa aloittavia, kasvua tavoittelevia, ulkomaisille markkinoille pyrkiviä tai niillä jo toimivia yrityksiä, joilla on mahdollisuus kannattavaan liiketoimintaan.
– Tekes (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, yhdistyy Finpron kanssa ensi vuonna) rahoittaa ja aktivoi yritysten ja tutkimusyksiköiden haastavia tutkimus- ja kehitysprojekteja.

EU-rahoitus
EU rahoittaa pk-yrityksiä avustuksina, lainoina ja takuina sekä erityisohjelmien kautta.

Mitä tarkoittaa pääomasijoitus?

Pääomasijoitus on rahoitusta, jossa pääomasijoittaja ostaa omistusosuuden rahoitettavasta yrityksestä. Vastineeksi hän saa sijoitukselleen tuottoa yrityksen arvonnousun myötä. Yksityiset pääomasijoitukset voidaan jakaa aikaisen vaiheen (venture) ja myöhemmän vaiheen (buyout) rahoitukseen. Varhaisen vaiheen pääomasijoittajat ovat tärkeitä startupeille, joiden voi olla vaikea saada pankkilainaa vakuuksien puuttuessa.

Suomalaisiin startup- ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna toiseksi eniten pääomasijoituksia Euroopassa vuonna 2016. Sijoitusten määrä oli miltei kaksinkertainen Euroopan keskimääräisiin sijoitusmääriin verrattuna. Pitkän aikavälin tilastoissa, vuosien 2012-2016 vuosittaisen keskiarvon mukaan, Suomi on ykkösenä.

Lähteitä: Suomen Pääomasijoitusyhdistys FVCA, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Venture Capital Suomessa 2016

Venture Capital Suomi 2016

Venture capital on aikaisen vaiheen rahoitusta. Yhteensä 195 kasvuyritystä sai vuonna 2016 venture capital -rahoitusta suomalaisilta pääomasijoitusyhtiöiltä. Suomalaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat sijoittivat yhteensä 111 miljoonaa euroa 169 suomalaiseen kasvuyrityksen.

 

Suomen yrityssektorin korollinen velka

Suomen yrityssektorin korollinen velka 2015

Lähde: Tilastotrendit, Tilastokeskus.

Korollinen velka sisältää lainat ja velkapaperit, lainat on kuviossa eritelty lainaajasektorin mukaisesti. Yritysten korollinen velka oli 107 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2015 lopussa. Velkaantuneisuutta ovat kasvattaneet erityisesti ulkomaiset sekä yritysten väliset lainat, joista suurin osa on ilmeisesti yrityskonsernien sisäisiä. Lähde: Tilastotrendit, Tilastokeskus.

Yksityishenkilön rahoitusmahdollisuuksia

Kuten yritykset voivat yksityiset henkilötkin rahoittaa kulutustaan omalla pääomalla. Jos se ei hankintoihin riitä tai ei halua kajota esimerkiksi säästöihin, on tavallisin tapa hankkia rahoitusta lainaamalla. Lainaa voi hakea rahoituslaitoksilta kuten liikepankeilta ja erilaisilta rahoitusyhtiöiltä.

Pankkilaina
Esimerkiksi asuntolaina haetaan usein pankista.

Osamaksukauppa
Auton, tv:n, huonekalut jne. voi ostaa osamaksulla. Kauppaliikkeet tarjoavat rahoituksen ostokselle yleensä jonkin rahoitusyhtiön kautta.

Vertaislainat
– Vertaislaina tarkoittaa yksityishenkilön myöntämää lainaa toiselle yksityishenkilölle.
– Kuka tahansa voi rekisteröityä lainanantajaksi ja saada lainaamalleen rahasummalle määrittelemänsä koron, tai vastaavasti jokainen, jolla on raha-asiat hyvin hoidettuna, voi hakea vertaislainaa näistä palveluista. Vertaislainapalvelujen suosio on kasvussa.

Pikavipit
Pikavippejä tarjoavia yrityksiä on lukuisia. Lainan saa helposti, mutta korot ovat korkeita.

Kotitalouksien rahoitusvarat ja velat

Suomalaisilla kotitalouksilla oli rahoitusvaroja kesäkuun 2017 lopussa 301,4 miljardia euroa ja velkaa 157,5 miljardia. Kun rahoitusvaroista vähennetään velat, saadaan nettorahoitusvaroiksi 143,9 miljardia. Nettorahoitusvarojen kasvu jatkui viidettä vuosineljännestä peräkkäin. Rahoitusvaroista suurin osa on talletuksia (noin 30 %), osakkeita ja rahasto-osuuksia on noin 20 % (Taulukko 2):

Kotitalouksien rahoitusvarat 2007-2017

Taulukko 2, Rahoitustilinpito, Tilastokeskus

Kotitalouksien lainavelat kasvoivat 1,7 miljardia euroa vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Lainavelkaa oli kesäkuun 2017 lopussa 145 miljardia. Taulukko 3 kuvaa suomalaisten kotitalouksien velkaantumisasteen kehitystä vuosina 1977-2016:

Kotitalouksien velkaantumisaste 1977-2016

Taulukko 3: Kotitalouksien velkaantumisaste 1977-2016. Rahoitustilinpito, Tilastokeskus.

Kotitalouksien nettovarallisuusasema on parantunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2016 nettovarallisuuden taso, 575 miljardia euroa, on 141 miljardia euroa korkeampi kuin vuonna 2008. Samaan aikaan myös kotitalouksien velkaantuminen on vuosi vuodelta lisääntynyt, mutta rahoitus- ja reaalivarallisuuden kasvu on ollut velkaantumista nopeampaa (Taulukko 4):

Kotitalouksien rahoitusvarat ja velat

Taulukko 4: Kotitalouksien rahoitusvarat ja velat, muut varat sekä nettovarat 2007–2016, mrd. euroa. Rahoitustilinpito, Tilastokeskus.

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Rahoitustilinpito. www.stat.fi/til/rtp/
Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää.

Artikkelin on koonnut: Tuula Lukic ja Leila Toffer-Kares

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.Vaaditut kentät on merkitty *-merkillä

Voit käyttää näitä HTML -avainsanoja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>