Parinkymmenen vuoden päästä saatamme syödä tulostettua lihaa, ajella avaruushissillä tai kehoomme kasvatetaan varaosia eläimissä. Mahdotontako? Ei ollenkaan, sillä teknologia etenee vinhaa vauhtia.
Ensimmäinen kädessä pidettävä matkapuhelin koekäytettiin vuonna 1973, kun Motorolan tutkija ja johtaja Martin Cooper pirautti kilpailijalleen Bell Labsin Joel S. Engelille. Nyt mobiililaite on lähes jokaisella, ja se on muokkautunut oikeaksi monitoimivempaimeksi. Sillä maksetaan laskuja, luetaan sähköposteja, otetaan valokuvia, hyödynnetään karttapalveluja, tuijotetaan facebookia. Kännykkään voi ostaa lisälaitteen, joka mittaa muun muassa unen laatua ja liikuntaa, ja jonka dataa voi tulkita älypuhelimella. Kukapa olisi uskonut moista mahdolliseksi 40 vuotta sitten?
Keinolihaa ravintoliuoksella
Ihmiskunta lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla, ja ruokaa tarvitaan yhä enemmän. Murkinan riittävyys on suuri haaste. Hollannissa Maastrichtin yliopistossa tutkitaan keinolihan valmistamista. Professori Mark Postin tiimi valmisti vuonna 2013 maailman ensimmäisen hampurilaisen, jossa oli keinolihapihvi. Liha kasvatettiin laittamalla kantasoluja ravintoliuokseen, jossa lihassolujen kasvua stimuloitiin sähköllä. Pihvin hinnaksi muodostui 235 000 euroa, mutta tuotantomenetelmien kehittyessä hinta alenee, uskovat tutkijat.
Suomessa suurta innostusta on saanut aikaan nyhtökaura. Elintarvikekemisti Reetta Kivelä kehitti pavuista ja kaurasta proteiinin, josta ennustetaan jauhelihan haastajaa. Nyhtökauran on tarkoitus saapua markkinoille tämän vuoden aikana.
Yhdysvalloissa kehitellään parhaillaan menetelmää, jossa 3D-tulostin printtaisi lihaa. Lihakauppiaille koittaisivat onnenpäivät, kun olisi mahdollista kasvattaa soluja, jotka voisi tulostaa pihviksi.
Yhtälailla kuin kantasoluja kasvatetaan ravintoliuoksessa, voidaan ihmiselle tuottaa uusia ruumiinosia. Lontoossa Royal Free -sairaalassa on saatu aikaan potilaalle uusi nenä. Henkilön nenästä otetun muotin päällä kasvatettiin hänen luuytimestään otetuista soluista bioreaktorissa uusi klyyvari. Nenun valmistuminen kesti noin pari viikkoa. Jatkossa uusia elimiä saatetaan tuottaa myös eläimissä. Kokeita on jo tehty.
Uusia ammatteja
Taloussanomat selvitti hiljattain asiantuntijoilta, millaisia uusia ammatteja teknologian muutos tuo tullessaan. Miltä kuulostaa vaikkapa mikrobimaalari tai avaruushissinkuljettaja?
Rikkoutuneen maalipinnan voisi korjata suihkuttamalla siihen bakteereja, jotka kunnostavat pinnan entistä ehommaksi. Työhön tarvitaan mikrobiologian perusteet tunteva maalari.
Kun melkein kaikki on maan päällä nähty, täytyy päästä avaruuteen. Yksi visio on rakentaa nanotekniikalla grafeenista* avaruushissi, joka suhauttaa turistit hetkessä tähtitaivaalle, kenties jo vuonna 2050. Hissiä kuljettamaan tarvitaan avaruushissipoika tai -tyttö.
Yksin matkaan lähteminen voi olla tylsää, eivätkä robotit vielä korvaa ihmistä. Vaikka jumpparobotti kuinka saa hoivakodeissa vipinää aikaan, tarvitsemme jatkossakin toinen toisiamme.
* Grafeeni on maailman kestävin tunnettu aine tällä hetkellä.
Teksti Leila Toffer-Kares 31.5.2016
FAKTA
Tulevaisuudentutkimus on tiedonalana luonteeltaan tieteidenvälinen ja poikkitieteellinen. Tulevaisuudentutkimus tuo esille, mikä on mahdollista, todennäköistä, toivottavaa tai ei-toivottavaa. Pyrkimyksenä on vaikuttaa yleiseen ajatteluun, arvoihin ja sitä kautta päätöksentekoon, jotta osaisimme edistää toivottavimman mahdollisen tulevaisuuden toteutumista.
Ehkä tunnetuin tulevaisuudentutkimuksen alan tiedeyhteisöistä on Rooman klubi, jonka vuonna 1972 julkaisemaa raporttia Kasvun rajat voidaan pitää yhtenä modernin ympäristöliikkeen syntyyn eniten vaikuttaneista dokumenteista.
Suomessa tulevaisuutta tutkitaan mm. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa Turussa.