Suomalaisten ravintotietämys on hyvällä tasolla, ja se vaikuttaa myönteisesti terveyttä edistäviin ruokavalintoihin.
Ruokatottumuksissamme voidaan havaita yhteiskunnallisen muutoksen vaikutukset.
– Väittäisin nykyihmisten tietävän ruoasta ja terveydestä vähintään yhtä paljon kuin mitä ihmiset tiesivät aikaisemmin. Mutta nykyään on niin paljon houkutuksia syödä tai olla liikkumatta. Isompi muutos on tapahtunut myös siinä, että arkiliikunta on ympäristön vaikutuksesta vähentynyt, kertoo elintarviketieteiden tohtori, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.
Verratessa nykyaikaa aikaisempiin vuosikymmeniin, esimerkiksi 1960-lukuun, ihmiset söivät nykyistä vähemmän.
– Nykyään ruokaan liittyvä mainonta on aggressiivisempaa, ja muun muassa ympäristötekijät, kuten pakkauskokojen suurentuminen, isommat jääkaapit sekä eri tavalla tapahtuva ruoan ostaminen vaikuttavat lihomiseen. Aikaisemmin pienten kauppojen pienestä valikoimasta oli nykyistä epätodennäköisempää ostaa ja syödä omaa tarvetta enemmän.
Ruokavalinnat tasapainoon
Jos haluaa uudistaa ruokailutottumuksiaan terveyden näkökulmasta, ei malliksi kannata ottaa yhtä totuutta.
– Hyvänä lähtökohtana on muistaa, että ravintoasioissa ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen, vaan antaa itselle mahdollisuus elää parhaalla tavalla. Kun ruokavalinnat ovat olennaisilta osiltaan kunnossa, voi toisinaan syödä epäterveellisesti. Lyhytaikaisesti äärimmilleen viety ruokailutapa ei pitkäjänteisen ruokailun ja terveyden kannalta ole hyvä, kuvailee Fogelholm.
Hän näkee Suomessa myönteistä kehitystä.
– Hyvinä asioina voidaan myönteisten ravintovaikutusten osalta pitää palkokasvien, täysjyvätuotteiden, oliiviöljyn, kalan, vihannesten sekä hedelmien käytön lisääntymistä. Kielteisistä asioista nousevat esiin punaisen lihan ja lihavalmisteiden sekä edelleenkin suuri suolan käyttö. Sokerin käyttö ei kansainvälisesti vertailtuna ole suuri ongelma, mutta sokeripitoisten virvoitusjuomien käyttö pitäisi kuitenkin pitää ihan minimissä.
Lasten ruokailutottumusten tärkeys
Lapsen olisi hyvä oppia jo kotona terveet ja monipuoliset ruokailutottumukset osana vastuullista kasvatusta.
– Koti on kaikkein keskeisin terveyden ylläpitäjistä, mutta itse asiassa päiväkodeissa ja kouluissa ruokailua säädellään vastaamaan ravitsemussuosituksia ja syödään koteja terveemmin. Tämä puolestaan johtuu siitä, etteivät ravitsemusasiat kiinnosta kaikkia vanhempia. Kiirettä käytetään liikaa verukkeena, kuten tapahtuu myös liikunnan puolella, sanoo Mikael Fogelholm.
Suomalaisten kannattaisi myös kehittää kriittistä medialukutaitoa ravintoasioissa.
– Media kyllä seuraa ravintoaiheita, mutta on olemassa kaksi ongelmakohtaa. Ensimmäisenä on klikkijournalismi, jossa pienistä asioista tehdään suuria asioita. Toisen ison ongelman muodostavat sosiaalisessa mediassa asiantuntijoina esiintyvien henkilöiden lausunnot.
Ravitsemusasioista tulisi keskustella
Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät kysymykset ovat kansakunnan kaapin päällä kaiken aikaa, joten voisiko aiheeseen liittää yhteiskunnallisen keskustelun ihmisten omasta vastuusta ruokailutapoja kohtaan?
– Voisi olla asiallista, että lääkärit nostaisivat tätä asiaa esiin. Vaikka lihavuuteen sinänsä pitäisi puuttua, ihan selvää on, että ihmisiä ei saa leimata eikä loukata. Täytyy myös muistaa ympäristön vaikutus ruokailutottumuksiin. Jos vastuun jättää pelkästään yksilöille, vastakkainasettelu voimistuu, luonnehtii Fogelholm.
Professori itse huolehtii terveydestään aktiivisella kestävyysliikunnalla – maastopyöräilyssä ja pyöräsuunnistuksessa jopa kilpatasolla – ja ruokailussa hän yhdistää kasvisvoittoisuuteen esimerkiksi kalan nauttimisen 1-2 kertaa viikossa.
Miten meidän kannattaisi ravinnon osalta ajatella terveydestämme ennakoivasti ja toimia juuri nyt?
– Tällä hetkellä toivoisin, että ihmiset eivät ajattelisi ruokavalinnoistaan mustavalkoisesti, ja toisena kantavana teemana on kasvipainotteisuus, joka arkeen siirrettynä ei ole vaikea asia.
Artikkelikuvassa professori Mikael Fogelholm, joka on mukana Jump In Porvoo -tapahtumassa 8.9.2019 klo 14 alkavassa paneelikeskustelussa. Koko ohjelma: Jump In 2019.
Teksti ja kuva: Jari Hemmilä, julkaisu Jump In Porvoo -tapahtumalehdessä elokuu 2019.