Seuraako brexitistä uusi järjestys?

– Kaaosta seuraa yleensä uusi järjestys, totesi europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistossa perjantai-aamuna.

Kaaoksella hän tarkoitti brexitin aiheuttamaa epävarmuuden tilaa Euroopassa. Pressiaamussakin keskustelunaiheet olivat vaihtuneet turvapaikanjärjestelmän uudistuksista ja EU:n raja- ja rannikkovartioston perustamisesta Iso-Britannian lähtöön Euroopan Unionista.

Keskustelua herätti Iso-Britanniassa 23.6.2016 järjestetyn kansanäänestyksen laillisuus ja mihin se maan parlamenttia velvoittaa. Paikalla olleet europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki, Sirpa Pietikäinen, Heidi Hautala ja Liisa Jaakonsaari ottivat vahvasti kantaa siihen tapaan, jolla Britanniassa brexit-vaalityötä tehtiin.

– Britanniassa poliitikot ja media ovat jo pitkään pitäneet yllä henkeä, että kaikki paha kulminoituu EU:hun. Ja jos kansanäänestyksen lähtökohta on yhden henkilön huoli omasta poliittisesta vallasta, siitä ei koskaan seuraa mitään hyvää, Heidi Hautala totesi viitaten pääministeri David Cameronin tekemään kansanäänestyslupaukseen, jonka hän joutui lunastamaan.

Hautala otti myös kiinni yleisökommentista koskien Sveitsin järjestelmää, jossa kansanäänestykset ovat sitovia. Hautalan sanoin Sveitsissä voidaan käydä keskustelua asiallisesti ja jatkoi lähes samassa lauseessa, että Sveitsissä ei olisi mennyt brittien kaltainen kusetus läpi.

Liisa Jaakonsaari (keskellä) on huolissaan Euroopan parlamentin poliittisesta tasapainosta. Brexitin myötä parlamentti menettää 73 europarlamentaarikkoa, jotka ovat edustettuina kaikissa poliittisissa ryhmissä paitsi suurimmassa oikeistoryhmässä. Kuvassa myös Sirpa Pietikäinen (vas.) ja Heidi Hautala.

Voimasuhteet järkkyvät

Brexit tarkoittaa merkittävää voimasuhteiden muutosta Euroopan parlamentissa, kun 73 brittimeppiä lähtee. Tämän tulee nahoissaan tuntemaan erityisesti Liisa Jaakonsaaren edustama demariryhmä, josta katoaa 20 Labour-puolueen meppiä. Sen sijaan parlamentin suurin ryhmä EPP ei menetä yhtään meppiä eli oikeiston asema vahvistuu.

Neuvoa-antava kansanäänestys, jollainen Britanniassakin käytiin, ei ole parlamentaarisesti sitova, mutta ei sitä voi huomiottakaan jättää. Anneli Jäätteenmäki kuvaili tulosta järisyttäväksi, mutta jos tulosta ei kunnioiteta, voivat seuraukset olla vielä järisyttävämpiä. Äärimmäinen ilmaisu meppien suusta oli sota.

– EU:ta ei ole tehty laivaristeilyksi, vaan se on pysyvä instituutio, aivan kuten kansallisvaltio, joka sekään ei ole ikuinen, mutta kaikkea ei ole täysin valmiiksi tehty. Tätä ei ole suunniteltu niin, että heti alkukättelyssä ajatellaan, että tämä loppuu. Populismia voi tehdä huvikseen, mutta politiikka ei ole viihdelaji, Sirpa Pietikäinen kuvaili.

Ovi vielä raollaan briteille

Mepit totesivat yksikantaan, että vain uudet vaalit voivat muuttaa brexit-tilannetta Britanniassa. Muutokselle jätettiin kuitenkin toiveikkaasti tilaa. Hautala esitteli tyytyväisenä viime tiistaina oman ryhmänsä läpi saamaa tekstimuutosta, jossa Iso-Britannian on annettava eroanomus mahdollisimman pian (as soon as possible) eikä välittömästi (immediately), kuten tekstissä alun perin ilmaistiin.

Ovi on siis jätetty briteille raolleen, samaan aikaan kun vakuutetaan, että epävarmasta välitilasta on päästävä ja kansan ääntä on kunnioitettava. Liisa Jaakonsaari kannatti selkeimmin brittien vetäytymistä etenkin merkittävistä tehtävistä EU:ssa. Unioni on vaarassa asettaa itsensä naurunalaiseksi, jos edustajat, jotka ovat lähdössä, saavat olla vaikuttamassa päätöksiin. Jos he vielä nauttivat täyttä palkkaa ja päivärahoja, on se populisteille mannaa.

Toisaalta mitään ei voida juridisesti tehdä, ennen kuin britit ovat antaneet virallisen eroilmoituksen artikla 50:n mukaisesti. Moraaliset, omaan päätökseen perustuvat birttimeppien eroamiset eivät juurikaan saaneet kannatusta suomalaismepeiltä.

– Suunnitelmaa B ei ole ollut. Brittien vaikutusvalta on osittain jo mennyt, ei ainoastaan mepeiltä, vaan myös virkamiehiltä. Mutta mietityttää, jos britit nyt jättäisivät jäsenmaksunsa maksamatta. Oikeudet ja velvollisuudet säilyvät niin kauan, kunnes eroanomus tulee, Anneli Jäätteenmäki sanoi.

Vuodenvaihteessa on luvassa parlamenttikauden puolivälin tarkistus, jolloin esimerkiksi valiokuntien puheenjohtajuudet tarkistetaan.

Britannian vuoden 2017 puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi on jo siirretty suomalaismeppien mukaan Virolle.

Juha Jokelan mukaan brexit on tuonut Saksan johtajuuden korostetusti esiin EU:ssa.

Ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista esitti, että kyseessä ei välttämättä ole EU:n, vaan kansallisvaltioiden kriisi. Hänen mielestään voi olla perusteltua antaa briteille harkinta-aikaa, mutta ihmetteli myös, ettei mitään ikään kuin olisi jo valmisteltu. Talousliitto ilman yhteisvastuukysymystä ei ainakaan tule etenemään nopeasti. Jokela uumoili, että valtiokeskeisempi protektionismi saa Euroopassa jalansijaa.

– Maat, jotka ovat euron ulkopuolella ovat nyt aivan eri tilanteessa, kun vahva Britannia ei ole EU:ssa mukana.

Suomen EU:n talouspoliittiset linjaukset ovat olleet pääosin yhteneväiset Saksan ja Hollannin kanssa.

Teksti: Tuula Lukic 31.7.2016, Kuvat: Srba Lukic

PS. Kotimaisten kielten keskuksen valitsema kuukauden sana kesäkuussa 2016 on brexit, isolla tai pienellä alkukirjaimella.

About TIDToimitus

Tapahtumajärjestäjä ja sisällöntuottaja vuodesta 2010.

Vastaa