Säteritilasta ravintolaksi

Söderkullan kartanon värikäs elämä.

Söderkullan kartano

Söderkullan kartanon mailla Sipoossa kuuli usein hevosen kavioiden kapsetta 1600 – 1700-luvuilla, sillä monet omistajista palvelivat ratsuväessä. Oli kornettia, ratsumestaria ja luutnanttia. Yksi heistä, Bertil Henrikinpoika, soti Kaarle-herttuan joukoissa vuonna 1600 Liivinmaalla kuningas Sigismundia vastaan.

1630-luvulla kartano kukoisti, kun Bertilin poika sotakollegion asessori Klas hoiti tilaa yhdeksän rengin ja viiden piian voimin.

Satakunta vuotta myöhemmin Söderkulla siirtyi tarmokkaalle ja kenties hiukan juonikkaalle Carl Fredrik Tigerstedtin leskelle Sofia Ehrenreuterille. Hän perusti 1754 yhdessä Eriksnäsin Carl Nordenskiöldin kanssa tiilitehtaan. Tiilet ostettiin Viaporin linnoitustyömaalle ja voitot olivat huikeat. Kun tuotanto Söderkullassa oli käynnistynyt kunnolla, Sofia puratti tiiliruukin ja siirsi tiilenvalmistuksen omaan polttimoonsa Söderkullalandetin saarelle.

Nordenskiöld pisti hanttiin, mutta Sofia-rouvan mukaan yhtiökumppanuutta ei ollut koskaan ollutkaan. Riita päätyi käräjille, jossa Nordenskiöld vaati vähintään 3 000 kuparitaalaria korvausta. Sofia kieltäytyi maksamasta. Asia lykättiin ja osapuolet sopivat erimielisyytensä myöhemmin.

Uudet omistajat toivat muassaan uusia toimintoja. Apteekkari Wikberg perusti Söderkullaan 1863 maanviljelyskoulun.

Vuonna 1905 tila siirtyi Söderkulla Gård & Verkstäder -yhtiölle. Kolme vuotta myöhemmin Söderkullassa aloitti metsänvartijakoulu.

Yhtiö rakensi mm. nykyaikaisen tiilenpolttimon, jossa valmistui vuosittain mm. kaksi miljoonaa muuritiiltä. Yhtiö oli kuitenkin investoinut liian innokkaasti ja teki konkurssin 1913.

Kartanon kohtaloksi koitui jälleen omistajanvaihdos. Wilhelm Sumelius lopetti kannattamattoman tiilenvalmistuksen ja irtisanoi koulujen sopimukset. Sumelius lohkoi ja myi melkein puolet kartanon pinta-alasta 1923. Loput myytiin pari vuotta myöhemmin amiraali Hjalmar von Bonsdorffille. Tiilenpolttimo vuokrattiin Sipoon kattotiilitehtaalle, joka jatkoi tuotantoa vuosia käyttämättä olleessa laitoksessa. Polttimo paloi vuosina 1943, 1948 ja 1954. Kolmannen palon jälkeen toiminta lopetettiin.

Amiraalin kuoltua 1945 kartano siirtyi hänen leskelleen Dagmar von Bonsdorffille, joka myi sen Sipoon kunnalle 1949. Se puolestaan kauppasi osan pelloista kylän talonpojille, myi eläimet ja koneet huutokaupalla ja kartanon Arthur Nikanderille seuraavana vuonna. Nikander, joka kuoli jo 1953, oli testamentannut Söderkullan vapaamuurariyhdistykselle. Sillä ei ollut käyttöä lahjoitukselle, joten se myi kartanon takaisin Sipoon kunnalle. 1950-60-luvuilla kartanossa toimi luontaishoitola. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen kartanon juhlasalia käyttivät kansalaisopiston kutojat vuoteen 1980.

Remontin jälkeen kartanoa vuokrattiin yksityisille ja yhdistyksille juhlakäyttöön. 1990-luvulta lähtien kartanoa on vuokrattu ulkopuolisille yrittäjille.

Nykyään kartanossa kuulee astioiden kilinää ja pullonkorkkien suhahtelua, sillä paikassa toimii ravintola. Sitä pyörittävät yrittäjäpariskunta Riitta Kuosmanen ja Kosti Miinalainen. Viime vuonna kartanossa aloittaneet ravintoloitsijat sanovat historiallisen miljöön olevan toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia ravintolaa ajatellen.

– Kartanoa saatetaan luulla liian juhlavaksi paikaksi. Sitä se ei ole. Tänne voi tulla päivällä lounaalle. Sen lisäksi tarjoilemme sunnuntaibrunssin. Tiloja voi myös vuokrata eri tilaisuuksiin kuten häihin ja kokouksiin. Kartanossa järjestetään myös bändi-iltoja. Sunnuntaina 11. joulukuuta täällä pidetään joulumyyjäiset, Kuosmanen kertoo.

Teksti: Leila Toffer-Kares   Kuva: Sara Lukic

Söderkulla

Söderkullan kartano muodostui alunperin kolmesta tilasta, jotka omisti Hans Erikinpoika. Yksi tiloista oli luultavasti Söderkulla (1494 nimellä Swndherkulle), joka annettiin uuden säteritilan nimeksi. Söderkullan kartano on perustettu vuonna 1557.

Hans Erikinpoika aateloitiin 1558 ja otti nimekseen Ekelöf. Ekelöfin suku omisti Söderkullan 1700-luvun alkuun saakka. Tämän jälkeen tila siirtyi Tigerstedtin suvulle ja pysyi sen hallussa 1820-luvulle saakka. Heidän jälkeensä omistajat vaihtuivat tiheästi. Kaikkiaan kartanolla on ollut kolmisenkymmentä omistajaa.

Söderkullan vanhin tunnettu päärakennus, kaksikerroksinen hirsitalo, tuhoutui tulipalossa 1800-luvun puolivälissä. Arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelema jugendtyylinen päärakennus valmistui vuonna 1908. Kartanon sisätilat uudistettiin 1980-luvulla.

Lisätietoja kartanon ravintolasta: soderkulla.fi

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.Vaaditut kentät on merkitty *-merkillä

Voit käyttää näitä HTML -avainsanoja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>