Tagiarkisto: Cleantech

Ilmastomyönteisyys on mahdollisuus

Sari Siitonen

Ilmastomyönteisyys on edelläkävijöille mahdollisuus

Suomessa on noin 284 000 yritystä, joista lähes 85 000 on pieniä ja keskisuuria työnantajayrityksiä. Kaikista yrityksistä cleantech-yrityksiä on noin 3300. Kun EK viime vuonna toteutti pk-yrityksille suunnatun Bisnes ja ilmastonmuutos -kyselyn, noin kolmannes kyselyyn vastanneista koki ilmastonmuutoksella olevan vaikutusta liiketoimintaansa. Ilmastonmuutos voidaan nähdä joko liiketoimintamahdollisuutena, ympäristöuhkana tai kustannuksia nostavana tekijänä, johon kannattaa reagoida. Cleantech-yritykset ovat tarttuneet kasvaviin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Jatkossa ilmastonmuutos tulee jollakin tavalla koskettamaan joka ikistä suomalaista yritystä. Jo nyt voi miettiä, voiko ilmastonmuutos:

  • lisätä tai vähentää yrityksesi tuotteiden tai palvelujen kysyntää
  • vaikeuttaa raaka-aineiden saatavuutta tai nostaa niiden hintaa
  • vaikuttaa tuotteiden houkuttelevuuteen markkinoilla
  • edellyttää yrityksesi strategian tai toimintatapojen päivittämistä

EK ja Clonet avasivat viime syksynä Ilmastobisnes.fi -palvelun, joka tarjoaa yrityksille matalan kynnyksen polkuja ja tärppejä ilmastobisnekseen. Sivustolla on työkaluja, kuten ilmainen päästölaskuri ja päästömittari, sekä innostavia yritysesimerkkejä eri toimialoilta, joista kannattaa ottaa mallia. Sivusto perustuu ajatukseen jatkuvasta parantamisesta, ja sopii erilaisille yrityksille riippumatta siitä, onko yritys lähdössä vasta liikkeelle vai määrittänyt omat päästönsä ja jo toteuttanut päästövähennystoimia.

Kaikki alkaa suunnittelusta ja oman lähtötilanteen tunnistamisesta. Omia ilmastotoimia ideoitaessa on hyvä pohtia asiaa niin yrityksen sisäisistä arvoihin ja strategiaan pohjautuvista lähtökohdista kuin ulkopuolelta vaikuttavien megatrendien sekä lainsäädännön ja sidosryhmien asettamien vaatimusten näkökulmastakin.

Kun lähtötilanne on tunnistettu, voidaan tavoitteet asettaa realistiselta pohjalta. Tavoitteet voivat liittyä energiatehokkuuden parantamiseen, fossiilisen energian korvaamiseen uusiutuvalla energialla tai vaikkapa jätteen minimointiin. Jotta tavoitteen merkittävyyttä suhteessa omaan toimintaan voitaisiin paremmin arvioida, kannattaa määrittää oman toiminnan hiilijalanjälki hyödyntämällä päästölaskuria. Tavoitteiden asettamisen lisäksi on myös suunniteltava, kuinka tavoitteiden toteutumista seurataan: mitkä ovat seurattavat mittarit ja kuinka usein niitä tarkastellaan.

Jos suurin osa päästöistä aiheutuu oman lämmöntuotannon fossiilisista polttoaineista, kannattaa päästövähennystoimia suunniteltaessa keskittyä puhtaampiin energiaratkaisuihin. Jos puolestaan merkittävin päästölähde on raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetukset, voi kuljetusyrittäjille asettaa päästövaatimuksia. Monet päästövähennyskeinot ovat helposti toteutettavissa nykyteknologialla ja voivat maksaa itsensä nopeasti takaisin syntyneiden säästöjen muodossa. Esimerkiksi monet yritykset ovat jo siirtyneet käyttämään energiatehokasta led-valaistusta.

Oman toiminnan päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutosta voi torjua kehittämällä uutta bisnestä. Globaalit cleantech-markkinat ovat kasvussa, ja uusien ilmastoystävällisten tuotteiden ja palvelujen avulla päästöihin on usein mahdollista vaikuttaa selvästi enemmän kuin keskittymällä ainoastaan oman hiilijalanjäljen pienentämiseen. Yritys voi kasvattaa omaa positiivista hiilikädenjälkeään tarjoamalla muille ratkaisuja päästöjen vähentämiseen. Monet eri tahot, kuten kehitysyhtiöt, Business Finland, ELY-keskukset ja Motiva, tarjoavat yrityksille apua uuden ilmastomyönteisen liiketoiminnan kehittämiseen.

Kun yritys lähtee mukaan ilmastobisnekseen, kannattaa siitä muistaa myös kertoa. Ilmastomyönteisyys vahvistaa yrityksen brändiä ja lisää sen houkuttelevuutta niin asiakkaiden kuin uusien työntekijöiden silmissä. Pk-yritysten joukostakin löytyy monia edelläkävijöitä, jotka ovat jo tarttuneet tilaisuuteen. Kun ensin lähtee liikkeelle, jatkuvasti parantamalla on helppo jatkaa eteenpäin!

Sari Siitonen

toimitusjohtaja Clonet Oy

Kuva: Marjo Koivumäki.

TIDforum puhujakaarti 8.3.2018

tulevaisuussilmä

Ajatukset ja bisnekset vauhtiin!

TID Business Forum -seminaari torstaina 8.3.2018 klo 9-14 Porvoon Taidetehdas

Huippupuhujia, katseita tulevaisuuteen, mahdollisuuksiin, muutoksiin. Teemoina Venäjä ja Cleantech.

Puheenvuorot:

klo 9:15 Pekka Sutela

Pekka Sutela

Pekka Sutela on arvostettu kansantaloustieteilijä, jonka erikoisalana on ollut Neuvostoliiton ja Venäjän taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka. Usean vuosikymmenen ansiokas ura mm. Helsingin yliopistossa ja Suomen Pankissa on antanut hänelle vahvan perustan asiantuntijatehtäviin. Hän on toiminut neuvonantajana niin kotimaisille ja kuin kansainvälisille päätöksentekijöille ja on kysytty luennoitsija. Hän on myös julkaissut useita tieteenalansa artikkeleita ja kirjoja. Sutela on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori sekä Aalto-yliopiston dosentti.

klo 9:45 Ari Virtanen

Ari VirtanenAri Virtanen on toiminut Ensto-konsernin toimitusjohtajana huhtikuusta 2016 lähtien. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus erilaisista johtotehtävistä kansainvälisissä yrityksissä, mm. Koneella, Elektrobitissa ja Nokialla. Virtasen vahvaa osaamisaluetta ovat nopeasti kehittyvän liiketoiminnan sekä kansainvälistyvien yritysten strateginen ja operatiivinen johtaminen.

”Avainasia maailmalla menestymiseen on markkinatrendien ja asiakastarpeiden ymmärtäminen. Lisäksi innovatiivisten ratkaisuiden ketterä toteuttaminen on erittäin tärkeää kansainvälisillä markkinoilla.”

klo 10:15 Sari Siitonen

Sari Siitonen

Sari Siitonen on konsulttitoimisto Clonetin perustaja ja toimitusjohtaja. Clonetin tavoitteena on kääntää yritysten kohtaamat ilmastovaatimukset mahdollisuuksiksi. Palveluvalikoimaan kuuluu hiilijalanjäljen mittaaminen, päästövähennyspotentiaalin kartoitus ja ilmastomyönteisen liiketoiminnan kehittäminen. Aiemmissa tehtävissään Siitonen on vastannut energia- ja ilmastoasioista ja Cleantech Finland -brändistä EK:ssa, kestävästä kehityksestä ja innovaatioista Gasumilla sekä ilmastopalveluista Pöyryllä. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori ja eMBA.

klo 12:15 Ilkka Homanen

Ilkka Homanen

Ilkka Homanen on toiminut 2013 alkaen Finpro Oy:n ja 2018 alkaen Business Finland Oy:n cleantech toimialajohtajana. Yli 20 vuoden kokemus johtotehtävissä kansainvälisissä yrityksissä (mm. ABB, Rautaruukki ja Stemcor) on tuonut hänelle vahvaa osaamista kansainvälisen liiketoiminnan johtamisessa sekä isoissa konserneissa että P&K sektorin yrityksissä.

”Tunne asiakkaasi tarpeet muuttuvissa markkinaolosuhteissa ja pysy asiakkaiden iholla, se palkitsee. Pyri haistamaan tulevaisuuden markkinat ja asiakastarpeet ja kehitä tuotteesi ja ratkaisusi mahdollisimman hyvin näihin vastaaviksi.”

klo 12:45 Pavel Kuznetsov

Pavel Kuznetsov

Pavel Kuznetsov nimitettiin Venäjän Suomen-suurlähettilääksi elokuussa 2017. Hän on kokenut ammattidiplomaatti, joka siirtyi Helsinkiin Venäjän ulkoministeriön pääsihteeristön päällikön paikalta. Kuznetsov on valmistunut Moskovan MGIMO-yliopistosta ja hän osaa suomea ja englantia. Hän on toiminut erilaisissa Neuvostoliiton ja Venäjän ulkoministeriön tehtävissä 1980-luvun alusta lähtien ja on työskennellyt muun muassa Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystössä ja Venäjän Viron-suurlähetystössä. Vuosina 2010-2014 Kuznetsov toimi suurlähettiläänä Slovakiassa.

Pekka Viljakainenetäyhteydessä Pekka Viljakainen

Liikemies Pekka Viljakainen tunnetaan bisnesosaamisestaan kansainvälisessä toiminnassa, erityisesti Venäjällä, jossa hän toimii pääministeri Dmitri Medvedevin innovaationeuvonantajana. Hän on mm. Venäjän postin hallituksen jäsen ja pääomasijoitusyhtiö Skolkovo Venturesin hallituksen puheenjohtaja. Hän perusti 14-vuotiaana IT-alan yrityksen, Visual Systemsin, jonka myi vuonna 1998 TietoEnatorille.

Viljakainen sijoittaa bisnesenkelinä startup-yrityksiin Suomessa ja Venäjällä. Skolkovon Startup Village –tapahtuma on yksi hänen monista konsultointihankkeistaan.

klo 13:15 East meets West:

Ilkka Salonen / Risto E.J. Penttilä

Ilkka Salonen

Ilkka Salonen on suomalaisen teollisuuden Venäjä-suhteita edistävän yhtiön, East Office of Finnish Industries, toimitusjohtaja. Hänen ainutlaatuinen Venäjä-asiantuntemuksensa sai alkunsa 1985 KOP:n edustajana Moskovassa ja on täydentynyt monissa johtotehtävissä pankkisektorilla mm. International Moskow Bankissa ja Sperbankissa.

East Officen johtoon Salonen astui vuonna 2017. Vuonna 2008 perustettu yhtiö mm. kokoaa omistajiensa käyttöön tietoja Venäjän taloudesta ja poliittisesta kehityksestä.

Risto EJ PenttiläRisto E.J. Penttilä on vuonna 2017 perustetun Nordic West Officen toimitusjohtaja ja yksi sen perustajajäsenistä. Tämä think tank – ajatushautomo – on erikoistunut läntistä maailmaa mullistavien muutosten analysointiin ja hallintaan. Risto E.J. Penttilä siirtyi Nordic West Officeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan tehtävistä. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori ja väitellyt Oxfordin yliopistossa vuonna 1989. Hän on toiminut myös muun muassa tutkijana, kansanedustajana sekä erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä ja julkaissut useita kirjoja.

Tapahtuman juontavat Point College Oy:n rehtori/toimitusjohtaja Sari Gustafsson ja lehtori Bryan Roberts.

Torstaina 8.3.2018, ilmoittautumiset alkaen klo 8:30 Porvoon Taidetehdas. Lue lisää: TID tapahtumat

 

Kiertotaloudesta miljardibisnes

Mari Pantsar Sitra

Ilmastonmuutos on luonut maailmaan miljardien markkinat. Suomi on jo nyt kiertotalouden kärkimaita, mutta aikaa ei ole yhtään hukattavaksi.

Edessä on valtava murros. Joidenkin arvioiden mukaan tarvitaan jopa 18500 miljardin euron investoinnit, mikäli maailmassa halutaan päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin vuonna 2030.

– Meillä ei ole vaihtoehtoja. Kiertotalouteen on pakko mennä, sillä maapallo ei vain kestä sitä, miten paljon ihmiskunta käyttää luonnonvaroja, johtaja Mari Pantsar Sitrasta sanoo.

Pantsar luotsaa Sitrassa Hiilineutraali kiertotalous -teemaa. Hän näkee, että edessä on vääjäämättä siirtyminen uuteen talousmalliin, sillä nykyinen teolliseen tuotantoon perustuva malli alkoi muodostua aikana, jolloin maapallolla oli vain miljardi ihmistä.

Matkaa tavoitteeseen on, mutta Pantsarin mukaan puhutaan kuitenkin vain muutamista vuosikymmenistä. Suomi on muutoksessa eturintamassa.

Suomi on eturintamassa

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on kiertotaloudessa aivan kärkimaita. Esimerkiksi Ruotsi on vasta tekemässä omaa kiertotalouden kansallista suunnitelmaansa, jollainen Suomessa laadittiin jo pari vuotta sitten. Pantsar arvioi, että edelläkävijyys tuo Suomelle kasvua ja uutta liiketoimintaa.

Se, että Suomessa on pieni hiilijalanjälki, ei riitä. Sen sijaan meidän pitäisi tavoitella suurta hiilikädenjälkeä – eli pyrkiä luomaan ratkaisuja, joilla voidaan vähentää globaalisti hiilidioksidipäästöjä. Tällaisia ratkaisuja voidaan myydä vaikkapa Kiinaan, jotta Kiina pystyisi vähentämään omia päästöjään.

Mari Pantsar näkee, että suomalaisilla kiertotalouden innovaatioilla on paljonkin vientimahdollisuuksia. Se tosin edellyttäisi, että Suomeen syntyisi kunnianhimoinen ja toimiva kotimarkkina, joka kannustaisi yrityksiä luomaan toinen toistaan parempia ratkaisuja.

– Kiertotalous leikkaa Suomessa oikeastaan kaikki toimialat. Metsäteollisuus on paraatiesimerkki kiertotaloudesta, sillä siellä on jo vuosikymmeniä käytetty kaikki materiaalit mahdollisimman tehokkaasti. Myös energiateollisuus on vahva. Esimerkiksi Fortum panostaa vahvasti kiertotalouteen ja Neste tekee uusiutuvaa dieseliä ja biopohjaista muovia. Lisäksi meillä on paljon startup-yrityksiä, jotka tekevät autojen ja muiden hyödykkeiden jakamispalveluja. Myös jakamistalous on kiertotaloutta, koska siinä tuotteita käytetään mahdollisimman tehokkaasti, Pantsar listaa.

Pantsar ei halua puhua kiertotalousyrityksistä, sillä ihan jokaisen yrityksen – toimialasta riippumatta – pitäisi miettiä omaa kulmaansa kiertotalouteen ja sitä, miten yritys voi omalta osaltaan vähentää jätettä ja käyttää materiaaleja tehokkaammin sekä parantaa tuotteiden käyttöastetta.

Vaikka asiat menevät vauhdilla eteenpäin, aina löytyy myös parannettavaa. Esimerkiksi metsäteollisuudessa voitaisiin siirtyä kiertotalouden näkökulmasta tekemään arvokkaampia tuotteita sellun ja paperin sijasta.

– Meidän pitäisi tehdä asioita, jotka säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään, kuten puurakennuksia, pöytiä ja hienoja designtuotteita. Puuta ei pitäisi käyttää suoraan energian lähteenä, sillä kun puu poltetaan pois, se ei hyödytä sen jälkeen enää ketään, Pantsar sanoo.

Suhde omistamiseen muuttuu

Kiertotaloudessa yksi Suomen vahvuuksista on digitalisaatio. Sen myötä syntyy muun muassa erilaisia jakamistalouden palveluita, joiden avulla esimerkiksi autojen käyttöastetta saadaan kasvatettua.

– Autot seisovat keskimäärin 96 prosenttia ajasta, ja niitä käytetään vain 4 prosenttia. Erilaisilla digitaalisilla palveluilla pystytään jakamaan autoja, Pantsar kuvaa.

Euroopassa on kokeiltu myös palveluita, joissa kuluttajat vuokraavat pesukoneita sen sijaan, että he ostaisivat niitä omaksi.

– Valmistaja pystyy teollisen internetin kautta seuraamaan laitetta, ja kun pesukone tarvitsee huoltoa, omistaja tulee huoltamaan sen. Palvelulla on kuukausimaksu, ja kone pysyy koko ajan valmistajan omistuksessa, Pantsar sanoo.

Tarvetta verokannustimille

Kiertotalouden vauhdittamiseksi Mari Pantsar heittää pallon päättäjille, jotta nämä lähtisivät sysäämään kehitystä eteenpäin.

– Julkisen puolen pitää tehdä enemmän lainsäädännöllisiä toimia. Meillä pitäisi olla esimerkiksi verotuksellisia kannustimia. Jos tuotteita tehdään kierrätysmateriaaleista, miksei niillä voisi olla pienempi arvonlisävero niin, että ne olisivat houkuttelevampia?

Pantsarin mukaan esimerkiksi Ruotsissa huolto- ja korjauspalveluille on käytössä alennettu arvonlisäverokanta. Sen takia Ruotsissa kodinkoneita kannattaa huoltaa ja korjauttaa – ja tällä tavoin pidentää niiden elinikää. Sen sijaan Suomessa hajonneet kodinkoneet kärrätään kaatopaikalle.

Jos kaikki menee hyvin, saadaanko ilmaston lämpeneminen talttumaan?

– 1,5 astetta on jo menetetty, mutta haluan uskoa ja minun on pakko uskoa, että ilmaston lämpeneminen jää kahteen asteeseen. Tällä hetkellä nykytoimilla ollaan kuitenkin menossa 3,2 asteeseen, Pantsar sanoo.

Hän perää nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita. Pantsarin mukaan päästövähennystavoitteiden pitäisi olla selvästi nykyistä kovemmat, mikäli Suomi haluaa olla linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Käytännössä vuonna 2050 ilmakehään ei saisi päästää enää yhtään hiilidioksidia, vaan sen sijaan imeä ilmakehästä hiilidioksidia.

– Joko me tehdään päästövähennystoimenpiteitä nyt vapaaehtoisesti tai sitten kohta pakon edessä, jolloin se on paljon kalliimpaa. Ratkaisuja on jo olemassa, Pantsar sanoo.

Teksti: Outi Airaksinen, Kuva: Srba Lukic

KIERTOTALOUDESTA KESKUSTELLAAN TID BUSINESS FORUMIN SEMINAARISSA TORSTAINA 8.3.2018 (maksullinen, lippu.fi) SEKÄ TID MEDIA CAFÉSSA PERJANTAINA 9.3. (vapaa pääsy). Tervetuloa Porvoon Taidetehtaalle itäisen Uudenmaan suurimpaan talous- ja yrittäjyystapahtumaan! Sitran asiantuntijat Kari Herlevi ja Paavali Kukkonen #Porvoo2030 -paneelikeskusteluissa perjantaina.

 

Vauhtia bisneksille

Timo Vuori Kansainvälinen kauppakamari ICC

Huippupuheenvuoroja ja innostavia keskustelunavauksia viennistä ja kansainvälisestä kaupasta teemoina Venäjän kauppa ja Cleantech.

Porvoon Taidetehtaalla toista kertaa järjestettävä TID Business Forum 8.-10.3.2018 tarjoaa jälleen yrityksille ja yrittäjille areenan bisneksen vauhdittamiseen.

Nimekkäät puhujat elinkeinoelämän huipulta jakavat tietoa ja kokemusta tapahtuman avajaispäivän seminaarissa torstaina 8.3. Mukana ovat mm. professori Pekka Sutela (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) sekä toimitusjohtaja Ari Virtanen (Ensto). East meets West -keskustelussa kohtaavat Ilkka Salonen (CEO, East Office) ja Risto E.J. Penttilä (toimitusjohtaja, Nordic West Office).

TID Business Forum koosuu kolmesta osasta: Seminaari, E4B-tapahtuma ja Yritysmessut. Tapahtuman on mahdollistanut yhteistyö Helsingin seudun kauppakamarin, Porvoon kaupungin, Lujatalo Oy:n, Ensto Oy:n ja Point Collegen sekä lukuisten muiden tapahtumassa mukana olevien yritysten ja organisaatioiden kanssa.

Seminaariliput 8.3.2018: à 145 € Lippu.fi (sis. ohjelman, lounaan, kahvit ja lippu.fi -palvelumaksut).

TID Business Forum 8. – 10.3.2018

Ajattele paikallisesti – Toimi globaalisti

#tidforum @tidmedia_fi

Lisätiedot: puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15), tidforum (at) tuulet.fi

Artikkelikuva vuoden 2017 seminaarista, puhumassa Timo Vuori, Kansainvälisen kauppakamari ICC:n maajohtaja.

Kiertotalous kiinnostaa

Kiertotalous liiketoiminta

Uuden, tehokkaamman talouden mukainen liiketoiminta leviää suomalaisten keskuudessa: Sitran ylläpitämä, kiertotalouden kiinnostavimpia yritysesimerkkejä esittelevä lista laajenee jälleen. Päivitetyllä listalla on nyt 97 yritystä sekä joukko perinteisen käsityöammatin taitajia.

Lokakuussa 2016 Sitra julkaisi ensimmäistä kertaa Kiertotalouden kiinnostavimmat -listauksen, jossa esitellään liiketoimintaesimerkkejä kannustamaan suomalaisia yrityksiä siirtymään kestävään, uuden ja tehokkaamman talouden mukaiseen toimintaan.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa siirtymässä aikakauteen, jossa yhteiskunnan hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita. Kannattavan liiketoiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja ratkaisuja, jotta materiaalit ja niihin sitoutunut arvo pysyvät yhteiskunnassamme mahdollisimman pitkään sekä hukkaa ja jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Nyt julkaistava Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan kolmas, päivitetty versio kasvattaa kiinnostavien esimerkkien määrän miltei sataan, kun ensimmäisessä listauksessa mukana oli 19 yritystä. Listan yritykset osoittavat ratkaisuillaan, miten liiketoimintaa ja tulosta tehdään uudella, kiertotaloutta edistävällä tavalla jo nyt. Edelläkävijöiden määrän lisääntyessä vaatimukset näille kirittäjille kasvavat. Ensimmäisen listan julkaisun yhteydessä kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevi lupasikin, että kiertotalouden yleistyessä listalle pääsyn kriteerit tiukkenevat ”kuin autojen päästörajat”.

”Nyt tuo aika on käsillä, kun kiinnostavia kiertotalousyrityksiä on jo satakunta. Ensi vuonna jatkamme arvioimalla, kuinka kiinnostavina ja inspiroivina listan yrityksiä voi pitää verrattuna uusiin, esille tuleviin yrityksiin”, hän jatkaa.

Listan yritykset on jaoteltu edelleen viiden liiketoimintamallin mukaan. Uusia yrityksiä ovat muun muassa voiteluöljyjä palveluna myyvä Fluid Intelligence, yrityksille koneiden ja laitteiden digitaalista jakamisalustaa tarjoava eRENT, pakkauksiin muovien tilalle biohajoavia materiaaleja tarjoava Sulapac ja nyhtökauralla eläinproteiinille vaihtoehdon tuova Gold & Green Foods.

Kiertotalouden mukainen liiketoiminta ei aina edellytä uusia innovaatioita – listalle on nyt myös otettu mukaan yhtenä joukkona verhoiluyritykset, joita Suomessa on noin 400.

”Tuotteen käyttöiän pidentäminen on myös kiertotalouden ydintä. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan ammattilaisia, jotka osaavat huoltaa ja korjata tuotteita”, Herlevi sanoo.

Lähde: STT 28.12.2017

Lue lisää: www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/

TID Business Forum haastaa myös mukaan maailman muutokseen. Teemana Cleantech Porvoon Taidetehtaalla 8.-10.3.2018. Lue lisää:
TID Business Forum

Kuva: Kuvituskuva

Uskalla, ymmärrä, sitoudu

Timo Vuori Kansainvälinen kauppakamari ICC

Kansainvälisen kauppakamari ICC:n maajohtaja Timo Vuori kehottaa suomalaisyrityksiä kiinnittämään huomioita megatrendeihin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin. Globaali kasvu, kaupungistuminen, keskiluokkaistuminen ja resurssitehokkuus ovat tämän hetken kansainvälisiä megatrendejä.

Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC

  • Ne kaikki puhuvat meidän menestyksemme puolesta. Ei ole yllätys, että Koneen kaltainen hissivalmistaja menestyy Kiinassa, jossa keskuskomiteakin on määritellyt kaupungistumistavoitteet. Moni muukin suomalaisyritys voisi siellä menestyä.

Kaupungistuminen tuottaa kysyntää tietynlaisille tuotteille, kuten myös keskiluokkaistuminen koulutus-, terveydenhuolto- ja vapaa-aikapalveluineen. Resurssitehokkuus puolestaan ohjaa minimoimaan ympäristövaikutukset ja säästämään energiaa. Puhutaan cleantechistä, jossa suomalaisosaamisella on paljon mahdollisuuksia.

Mahdollisuuksien ymmärtäminen on yksi Timo Vuoren esittämästä viidestä vinkistä pk-sektorin vientitoimintaan. Hän tähdentää, että maailma ei ole vielä valmis, vaan tavaroille ja palveluille on kysyntää. Harvoin asiakas kuitenkaan kävelee ovesta sisään eli markkinat on löydettävä. Tähän liittyy verkostoituminen.

  • Verkostoitumisen merkitys usein unohtuu ja ajatellaan, että puhelimella ja sähköpostilla kaikki hoituu. Olen kuullut sellaistakin, että messuilla ei enää kannata käydä.

Vuori kertoo esimerkin saksalaisten kanssa tehdystä ICT-hankkeesta. Suomalaiset olivat olleet pettyneitä, kun messuilta ei tullut kauppaa, kun taas saksalaiset eivät edes olleet lähettäneet messuille myyntimiehiä, vaan innovaatio- ja teknologiajohtajia aistimaan, mihin maailma on menossa ja etsimään samanhenkisiä kumppaneita. Myyntimies pääsee pöytään ehkä seuraavassa vaiheessa.

  • Meidän on ymmärrettävä kontaktien, henkilösuhteiden, messujen ja jalkatyön merkitys, Timo Vuori painottaa.

Hän myös kehottaa unohtamaan minä-mentaliteetin, pyytämään apua sekä pitämään osaamisen ajan tasalla. On ymmärrettävä markkinaa, kieltä, kulttuuria ja asiakasta. Realististen tavoitteiden asettaminen auttaa.

  • Et voi vaatettaa Kiinan armeijaa kahden ompelijan voimin. Ei siitä pidä masentua, vaan miettiä, mikä on oikea kohderyhmä.

Ihmiset ovat lopulta kaiken ydin, ihmiset tekevät kauppaa. Vientikaupassa onnistuminen edellyttää uskallusta, ymmärrystä ja sitoutumista.

Katso Timo Vuoren TID Business Forum puheenvuoro 6.3.2017 YouTubesta alla olevasta kuvalinkistä. Seuraava TID Business Forum Porvoon Taidetehtaalla 15.-16.3.2018, lue lisää Tapahtumat-sivulta.

Timo Vuori

Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori puhui mm. megatrendeistä TID Business Forumissa 6.3.2017.

Teksti: Tuula Lukic, kuva: Srba Lukic

Cleantech tuo kasvua Porvooseen

Neste Kilpilahti

Porvoon kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz kertoo, että idea lähti liikkeelle Itä-Uudenmaan cleantech-yritysten kartoituksesta. Ala on voimakkaassa kasvussa ja se tarjoaa mahdollisuuksia kansainväliseen liiketoimintaan.

Neste Oyj on yksi Suomen suurimmista cleantech-yrityksistä ja Kilpilahti puolestaan loistava esimerkki teollisesta symbioosista, jossa tuotteet ja sivuvirrat kulkevat alueella toimialalta ja yritykseltä toiselle.

  • Kaupungilla on tällä hetkellä menossa Kilpilahden osayleiskaavatarkistus ja sen vieressä olevan Nybyn asemakaavoitus. Näiden avulla haluamme mahdollistaa uuden liiketoiminnan sijoittumisen alueelle. Vuoropuhelu nykyisten toimijoiden kanssa on tietysti se tärkein asia, jotta pystymme ymmärtämään, minkä tyyppisiä uusia yrityksiä alueelle kaivataan, Fredrick von Schoultz toteaa.

Fredrick von Schoultz

Hän myös toteaa, että kaavoitusta ei lähdetä tekemään tyhjältä pöydältä. Neste on toiminut Kilpilahdessa jo kymmeniä vuosia. Maankäyttöä rajoittavat määrätyt turvavyöhykkeet. Meneillään oleva kaavoitus on luontevaa jatkoa alueen kehittämistyössä.

Porvoon kaupungilla on vankka usko siihen, että Pohjoismaiden suurimman öljy- ja petrokemian keskittymän yhteyteen tuleva yrityspuisto houkuttelee uusia toimijoita.

  • Kilpilahti ei ole ainoastaan vain Porvoon asia, eikä edes Uudenmaan asia, vaan tämä on jo kansallisen tason asia. Kun tänne syntyy työpaikkoja, se heijastuu laajemmalle alueelle, von Schoultz muistuttaa.

Innovatiivinen Porvoo

Kilpilahti on Porvoon innovatiivinen veturi jo pelkästään kokonsa puolesta. Siellä tehdään joka vuosi tutkimus- ja kehitystyötä satojen miestyövuosien verran. Muitakin hyviä esimerkkejä porvoolaisista cleantech-toimijoista on.

  • Enston sähköinen talotekniikka on hyvä esimerkki siitä, miten uusilla ratkaisuilla vähennetään rakennusten energiankäyttöä ja sitä kautta alennetaan käyttökustannuksia ja näin nostetaan mukavuustasoa, von Schoultz mainitsee.
  • Startup-yrityksistä esimerkiksi Control Things on lähtenyt liikkeelle hyvinkin innovatiivisilla ideoilla ja teknologialla sähköisen talotekniikan järjestelmien kehittämiseksi. Yritys myös tukeutuu vahvasti Aalto-yliopiston tutkimukseen, hän jatkaa.

Porvoon kaupungin roolia Fredrick von Schoultz kuvailee sanalla mahdollistaja. Kasvuhaluisia yrityksiä ja innovatiivista toimintaa löytyy varmasti alueelta.

  • Kasvussa olennaisinta on se, että tahto pitää löytyä yrityksestä tai yrittäjästä itsestään. Ulkopuolelta sitä ei voi väkisin yritykseen viedä.

Kaupunki avustaa muun muassa Posintran kautta niin aloittavia kuin jo alalla toimivia yrityksiä erilaisilla kehitystoimenpiteillä. Kaupungin puolelta odotukset yritysten suuntaan tiivistyvät Fredrick von Schoultzin sanoin avoimeen vuoropuheluun, hyvään yhteistyöhön ja positiiviseen asenteeseen.

Teksti: Tuula Lukic