Tagiarkisto: ensto

Tuotekehitystä yhteistyöllä

Nykyajan tuotekehitys on yhdessä tekemistä

Ekosysteemi. Yhdessä tekeminen. Verkostoituminen. Termit ovat tuttuja juhlapuheista ja powerpointeista. Mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat?

Jututin Enston tarjoaman kehityksestä vastaavaa johtajaa Matti Raetta siitä, miten yhdessä tekeminen Enstolla näkyy.

Ekosysteemit, joissa Ensto toimii, käsittävät urakoitsijoita, suunnittelijoita, rakennusliikkeitä, tekniikan myyjiä, valmistajia ja ratkaisujen toimittajia.

Fokus on siirtynyt yksittäisestä tuotteesta kokonaisratkaisuihin, ja tuotteesta on tullut palvelualusta.

– Ennen oli tuote. Se myytiin, toimitettiin ja asennettiin. Näin on usein vieläkin, mutta nyt mennään kokonaisuuksia kohti, ja meitä kiinnostaa entistä enemmän se, mitä tuotteen käytön aikana tapahtuu, Rae kertoo.

– Esimerkkinä voisi mainita sähköauton lataustolpan. Kun se on asennettu, tarvitaan laitteen tilan ja käytön seurantaa, etäyhteys käyttäjään ongelmatilanteiden varalta sekä käyttöön liittyvän datan keräämistä muun muassa laskutusta varten.

Kokonaisratkaisujen kehittäminen tarkoittaa, että tuotekehityksessä tarvitaan oman osaamisen lisäksi luotettavia kumppaneita.

– Ekosysteemiajattelu, yhdessä kehittäminen ja verkostoituminen on toiminnassamme nykyään ihan olennaista. Yksin emme kykene kokonaisuuksia tekemään, niitä kehitetään yhdessä muiden kanssa. Eri toimijoiden verkostossa sukkuloidaan, haetaan tietoa ja toimintamalleja, sekä tehdään yhteistyötä, Rae sanoo.

**

Enstolla yhteistyö ulottuu omasta tuotekehityksestä asiakkaan kanssa tehtävään myyntiin ja laajoihin monen toimijan tuotekehitysprojekteihin.

Rae kertoo, että yrityksestä löytyy tuotekehitykseen perinteisesti osaamista fyysisen tuotteen kehittämiseen. Kokonaisratkaisuajattelussa tarvitaan kuitenkin myös uudenlaista tietotaitoa, etenkin ohjelmistokehityksen alalta.

Käytännössä ohjelmistoalan yhteistyökumppanit löytyvät usein verkostojen kautta. On aiemmin tehty yhdessä projekteja tai tunnetaan edellisestä työpaikasta.

– Usein meihin myös otetaan yhteyttä, sitä kautta tulee paljon yhteistyökumppaneita. Tärkeintä yhteistyössä on kuitenkin luottamuspääoma. Se syntyy juuri yhdessä tekemällä, Rae sanoo.

**

Laajempaa yhteistyötä tehdään sekä asiakkaiden että eri yritysten kanssa. Asiakkaiden kanssa voidaan vaikka parantaa yksittäiseen tuotteeseen liittyviä ominaisuuksia käyttäjäkokemuksien pohjalta.

Yritysten kanssa tehdään sekä pienempiä että isomman luokan yhteistyöprojekteja.

Isoimmat yhteistyökuviot toteutetaan usein monesta eri yrityksestä muodostuvassa konsortiossa, jossa mukana rahoittajana voi olla Business Finland.

– Tällaisessa yhteistyössä käsitellään erilaisia teemoja ja töitä jaetaan eri yritysten kesken. Usein tehdään samaan aikaan sekä yleistä kehitystyötä että yrityskohtaisia hankkeita. Tämä on hyvä tapa kehittää asioita yhdessä, Rae kertoo.

Enstolla on lähdetty mukaan myös alan yleiseen kehitykseen liittyvään yhteistyöhön. Sitä tehdään muiden toimijoiden, liittojen tai vaikuttajien kanssa. Kehitettävät asiat liittyvät esimerkiksi standardisointiin, tuotetietojen käsittelyyn tai lainsäädännölliseen toimintaympäristöön.

**

Vaikka asiakkaat ovat yrityksiä, pyrkii Ensto kohtaamaan myös yksittäiset ihmiset. Suureen yleisöön luodaan yhteyksiä asuntomessuilla tai pienemmissä paikallisissa tapahtumissa.

Rae näkee tärkeänä myös kytköksen tulevaan sukupolveen.

– Sponsoroimme lasten ja nuorten hyvinvointitapahtumia, otamme kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita ja teemme yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

TIDforum puhujakaarti 8.3.2018

tulevaisuussilmä

Ajatukset ja bisnekset vauhtiin!

TID Business Forum -seminaari torstaina 8.3.2018 klo 9-14 Porvoon Taidetehdas

Huippupuhujia, katseita tulevaisuuteen, mahdollisuuksiin, muutoksiin. Teemoina Venäjä ja Cleantech.

Puheenvuorot:

klo 9:15 Pekka Sutela

Pekka Sutela

Pekka Sutela on arvostettu kansantaloustieteilijä, jonka erikoisalana on ollut Neuvostoliiton ja Venäjän taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka. Usean vuosikymmenen ansiokas ura mm. Helsingin yliopistossa ja Suomen Pankissa on antanut hänelle vahvan perustan asiantuntijatehtäviin. Hän on toiminut neuvonantajana niin kotimaisille ja kuin kansainvälisille päätöksentekijöille ja on kysytty luennoitsija. Hän on myös julkaissut useita tieteenalansa artikkeleita ja kirjoja. Sutela on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori sekä Aalto-yliopiston dosentti.

klo 9:45 Ari Virtanen

Ari VirtanenAri Virtanen on toiminut Ensto-konsernin toimitusjohtajana huhtikuusta 2016 lähtien. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus erilaisista johtotehtävistä kansainvälisissä yrityksissä, mm. Koneella, Elektrobitissa ja Nokialla. Virtasen vahvaa osaamisaluetta ovat nopeasti kehittyvän liiketoiminnan sekä kansainvälistyvien yritysten strateginen ja operatiivinen johtaminen.

”Avainasia maailmalla menestymiseen on markkinatrendien ja asiakastarpeiden ymmärtäminen. Lisäksi innovatiivisten ratkaisuiden ketterä toteuttaminen on erittäin tärkeää kansainvälisillä markkinoilla.”

klo 10:15 Sari Siitonen

Sari Siitonen

Sari Siitonen on konsulttitoimisto Clonetin perustaja ja toimitusjohtaja. Clonetin tavoitteena on kääntää yritysten kohtaamat ilmastovaatimukset mahdollisuuksiksi. Palveluvalikoimaan kuuluu hiilijalanjäljen mittaaminen, päästövähennyspotentiaalin kartoitus ja ilmastomyönteisen liiketoiminnan kehittäminen. Aiemmissa tehtävissään Siitonen on vastannut energia- ja ilmastoasioista ja Cleantech Finland -brändistä EK:ssa, kestävästä kehityksestä ja innovaatioista Gasumilla sekä ilmastopalveluista Pöyryllä. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori ja eMBA.

klo 12:15 Ilkka Homanen

Ilkka Homanen

Ilkka Homanen on toiminut 2013 alkaen Finpro Oy:n ja 2018 alkaen Business Finland Oy:n cleantech toimialajohtajana. Yli 20 vuoden kokemus johtotehtävissä kansainvälisissä yrityksissä (mm. ABB, Rautaruukki ja Stemcor) on tuonut hänelle vahvaa osaamista kansainvälisen liiketoiminnan johtamisessa sekä isoissa konserneissa että P&K sektorin yrityksissä.

”Tunne asiakkaasi tarpeet muuttuvissa markkinaolosuhteissa ja pysy asiakkaiden iholla, se palkitsee. Pyri haistamaan tulevaisuuden markkinat ja asiakastarpeet ja kehitä tuotteesi ja ratkaisusi mahdollisimman hyvin näihin vastaaviksi.”

klo 12:45 Pavel Kuznetsov

Pavel Kuznetsov

Pavel Kuznetsov nimitettiin Venäjän Suomen-suurlähettilääksi elokuussa 2017. Hän on kokenut ammattidiplomaatti, joka siirtyi Helsinkiin Venäjän ulkoministeriön pääsihteeristön päällikön paikalta. Kuznetsov on valmistunut Moskovan MGIMO-yliopistosta ja hän osaa suomea ja englantia. Hän on toiminut erilaisissa Neuvostoliiton ja Venäjän ulkoministeriön tehtävissä 1980-luvun alusta lähtien ja on työskennellyt muun muassa Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystössä ja Venäjän Viron-suurlähetystössä. Vuosina 2010-2014 Kuznetsov toimi suurlähettiläänä Slovakiassa.

Pekka Viljakainenetäyhteydessä Pekka Viljakainen

Liikemies Pekka Viljakainen tunnetaan bisnesosaamisestaan kansainvälisessä toiminnassa, erityisesti Venäjällä, jossa hän toimii pääministeri Dmitri Medvedevin innovaationeuvonantajana. Hän on mm. Venäjän postin hallituksen jäsen ja pääomasijoitusyhtiö Skolkovo Venturesin hallituksen puheenjohtaja. Hän perusti 14-vuotiaana IT-alan yrityksen, Visual Systemsin, jonka myi vuonna 1998 TietoEnatorille.

Viljakainen sijoittaa bisnesenkelinä startup-yrityksiin Suomessa ja Venäjällä. Skolkovon Startup Village –tapahtuma on yksi hänen monista konsultointihankkeistaan.

klo 13:15 East meets West:

Ilkka Salonen / Risto E.J. Penttilä

Ilkka Salonen

Ilkka Salonen on suomalaisen teollisuuden Venäjä-suhteita edistävän yhtiön, East Office of Finnish Industries, toimitusjohtaja. Hänen ainutlaatuinen Venäjä-asiantuntemuksensa sai alkunsa 1985 KOP:n edustajana Moskovassa ja on täydentynyt monissa johtotehtävissä pankkisektorilla mm. International Moskow Bankissa ja Sperbankissa.

East Officen johtoon Salonen astui vuonna 2017. Vuonna 2008 perustettu yhtiö mm. kokoaa omistajiensa käyttöön tietoja Venäjän taloudesta ja poliittisesta kehityksestä.

Risto EJ PenttiläRisto E.J. Penttilä on vuonna 2017 perustetun Nordic West Officen toimitusjohtaja ja yksi sen perustajajäsenistä. Tämä think tank – ajatushautomo – on erikoistunut läntistä maailmaa mullistavien muutosten analysointiin ja hallintaan. Risto E.J. Penttilä siirtyi Nordic West Officeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan tehtävistä. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori ja väitellyt Oxfordin yliopistossa vuonna 1989. Hän on toiminut myös muun muassa tutkijana, kansanedustajana sekä erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä ja julkaissut useita kirjoja.

Tapahtuman juontavat Point College Oy:n rehtori/toimitusjohtaja Sari Gustafsson ja lehtori Bryan Roberts.

Torstaina 8.3.2018, ilmoittautumiset alkaen klo 8:30 Porvoon Taidetehdas. Lue lisää: TID tapahtumat

 

Megatrendeistä suuntaa

Toimitusjohtaja Ari Virtanen Ensto

Aktiivisille toimijoille megatrendit ovat mahdollisuus, passiivisille uhka, toteaa Enston toimitusjohtaja Ari Virtanen. Megatrendeistä puhutaan nyt paljon ja monella tasolla. Analysoidaan, katsotaan tulevaisuuteen. Yrityksissä tulevan arviointi on elinehto, niin myös Enstossa, jonka menestystarina on jatkunut jo 60 vuotta.

Ensto juhlistaa tänä vuonna 60-vuotista menestystarinaansa 60 hyvällä teolla paremman elämän ja tulevaisuuden puolesta. Juhlavuoden käytännön tekoja voi hyvinkin kutsua lahjaksi tuleville sukupolville. Tulevaisuutta ajatellen kestävä kehitys on yksi niistä megatrendeistä, jonka mahdollisuudet älykkäitä sähköistysratkaisuja tarjoava Enstokin tunnistaa toiminnassaan.

– Pyrimme rakentamaan kaikki tuotteemme siten, että niiden materiaalivalinnoissa, valmistustavoissa ja kierrätettävyydessä otetaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset, toimitusjohtaja Ari Virtanen kertoo.

Ekologisten tuotteiden lisäksi tärkeä on myös ihmisnäkökulma; minkälaisissa olosuhteissa töitä tehdään ja miten Enston työntekijät viihtyvät työssään. Enstolla on tuhansia alihankkijoita ja toimittajia eri puolilla maailmaa, ja näiden toimintatapoihin yhtiö pyrkii vaikuttamaan myönteisesti.

– Emme tietenkään pysty takaamaan, että koko maailma paranee, mutta näemme, että kumppaniyrityksillä on mahdollisuus yhteistyössä kanssamme kehittää toimintaansa.

Älyä liikenteeseen ja sähkönjakeluun

Kestävän kehityksen kokonaiskuvaan lukeutuu Enstolla myös usko sähköön. Yhtiön sähköautojen latauspalvelut ovat olleet tuotekehityksen kärkeä. Sähköautot ovat osa kestävää kehitystä, joka vie kohti päästötöntä liikennettä.

– Polttomoottoriautot poistuvat vähitellen käytöstä. Suunta on selvä, kysymys on pelkästään aikataulusta. Sähköauto on käytettäessä päästötön, ja kun sähkö yhä enemmän myös tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, alkaa tuotantoketjun alkupää olla kestävän kehityksen mukaista, Virtanen arvioi.

Välissä on toki autoteollisuus, mutta myös teollisuuden käyttämät energiamuodot ovat muutoksessa. Ari Virtanen ei epäröi sanoessaan, että energiantuotannosta yhä suurempi osa on tulevaisuudessa aurinkovoimaa.

Elämä kaupungeissakin rakentuu tulevaisuudessa yhä enemmän sähkön varaan. Kaupungistuminen on megatrendi, jossa Ensto näkee mahdollisuutensa älykkään sähkönjakelun edelläkävijänä. Tähän linkittyy toinen aikamme merkittävimmistä megatrendeistä eli digitalisaatio. Uuden teknologian avulla voidaan merkittävästi parantaa sähkönjakelun laatua ja luotettavuutta.

Käyttäjän tarpeet edelle

Älykäs liikenne ja älykäs sähkönjakelu ovat Enston valitsemia painopistealueita, joilla se pyrkii erottautumaan joukosta tiukassa globaalissa kilpailussa. Entäpä älykäs asuminen?

– Minun väittämäni on, ettei maailmassa ole vielä yhtäkään älykästä rakennusta. On vain rakennuksia, joissa on paljon tekniikkaa, Ari Virtanen sanoo.

Näinhän se on, jos mietimme koteja, joissa asukas elää keskellä erilaisia järjestelmiä ja joutuu oppimaan monia ohjaussysteemejä aina lämmityksestä ja valaistuksesta kulunvalvontaan.

– Älykäs rakennus tarkoittaa sitä, että järjestelmät suunnitellaan käyttäjätarpeiden mukaan. On siirryttävä teknologiakeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Digitalisaatio mahdollistaa tällaisen kehityssuunnan, kun eri järjestelmät voidaan integroida. Tässä Ensto haluaa olla mukana kehittämällä älykkäitä sähköistys- ja valaistusratkaisuja. Haluamme samalla avoimesti luoda rajapintoja muihin rakennusalan toimijoihin.

Purjeet oikeisiin asemiin

Enston markkinoista suurin osa on tällä hetkellä Euroopassa. Kasvuhaluisen yrityksen on kuitenkin mietittävä, missä markkinat kasvavat. Virtanen toteaakin, että monen yrityksen huomio kiinnittyy tässä kohdin yhteen suureen megatrendiin, taloudellisen vallan siirtymiseen Aasiaan.

– Tämä ei tarkoita, että kaikki toiminnot tulisi siirtää Aasiaan, vaan täytyy miettiä, mitä muita tapoja on osallistua Aasian kasvuun siten, että se vauhdittaisi myös oman yrityksen kasvua.

Ari Virtanen painottaa tuotekehityksen merkitystä.

– Kilpailussa ei pärjää, jos aina vain tekee samaa tuotetta samalle markkinalle. Enstolle on keskeistä, että jatkuvasti kehitämme uutta ja pysymme arvoketjussa oikealla paikalla. Kuten megatrendien suhteen, tässäkin aktiiviset toimijat pärjäävät, passiivisille voi tulla ongelmia.

Megatrendeistä kaupungistuminen ja sosiaaliset muutokset, kuten väestön ikääntyminen, tarjoavat innovatiivisen lähtökohdan tuotekehitykseen liittyen juuri asumiseen, liikenteeseen ja sähkönjakeluun, Enston painopistealueisiin.

– Megatrendejä vastaan ei kannata niinkään taistella, vaan on pohdittava, miten asemoida oma tekeminen siten, että niistä saa hyötyä. Me Enstolla ajattelemme, että megatrendit ovat ikään kuin tuuli, ja me käännämme omat purjeemme siten, että tuuli vie meidän laivaamme oikeaan suuntaan.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

Ari Virtanen puhuu TID Business Forum -seminaarissa torstaina 8.3.2018 klo 9:45. Porvoon Taidetehtaalla luvassa huippupuheenvuoroja. Varaa liput itsellesi tai yrityksellesi, tuo asiakkaasi mukaan verkostoitumaan itäisen Uudenmaan suurimpaan talous- ja yrittäjyystapahtumaan.

Katso video kuvalinkistä:

Ensto toimitusjohtaja Ari Virtanen

Ensto

  • Vuonna 1958 Ensio Miettisen perustama perheyritys.
  • Suunnittelee ja tarjoaa älykkäitä sähköistysratkaisuja

kansainvälisille markkinoille.

  • Pääkonttori Porvoossa.
  • Liikevaihto noin 260 miljoonaa euroa.
  • Työllistää kansainvälisesti noin 1600 henkeä.

Teknologia tuo töitä

Teknologia työllistää  tulevaisuudessa yhä enemmän, porvoolaisella Enstolla harjoittelijat pääsevät mukaan tuotekehitykseen

Luulen, että tulevaisuuden työ tulee hyödyntämään teknologiaa todella paljon. Tulossa on isoja teknologisia mullistuksia, ja kaikki tapahtuu aina vain nopeammin, Haaga-Heliassa matkailualaa opiskeleva Jan Oivanen sanoo.

Oivanen veikkaa, että teknologia tulee työllistämään ja että etenkin matkailuala tulee muuttumaan. Lähimatkat ja normikohteet eivät enää riitä.

Tulevaisuudessa suunnataan avaruuteen, hän sanoo.

Töitä tarjolla mekaniikka- ja sähkövoimatekniikan osaajille

Eikä pelkästään tulevaisuudessa.

Teknologia työllistää jo nyt, ja nuorille taitajille on tarjolla töitä ihan lähialueillakin.

Porvoolaisella Enstolla toivotetaan nuorten osaaminen tervetulleeksi jo nyt.

Haemme mekaniikka-alan osaajia, ja meillä on harjoittelupaikkoja myös sähkövoimatekniikan labrassa, Enston Riikka Flod vinkkaa.

Harjoitteijat pääsevät Enstolla mukaan tuotekehitykseen.

TIDmedia rekrytoimassa Duunitehtaalla 6.2.2018Duunitehtaalla Porvoossa 6.2.2018 oli tarjolla runsaasti työpaikkoja, ja kävijöitä virtasi päivän mittaan työnhaussa edellisvuosien tapaan useita tuhansia. TIDmedia rekrytoi henkilöä verkkoviestintään TID Business Forum -tapahtuman markkinointiin. Olemme myös avoimia alle 18-vuotiaan koululaisen tai opiskelijan työllistämiseen avustaviin tehtäviin. Lahjakkaita hakijoita oli Duunitehtaalla paljon!

Teksti: Leena-Kaisa Laakso Kuvat: Sara Lukic

 

Tulevaisuuden työstä keskustellaan  Tid Business Forumin nuorisopaneelissa Taidetehtaan Tehdassalissa perjantaina 9.3. klo 14. Osallistu samalla arvontaan. Voit voittaa BioRexin leffaliput tai Powerin polkupyörän!

Paneelikeskustelun alustuksen Unelmista totta! pitää Taloudellisen tiedotustoimiston johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Mukana keskustelemassa ovat Jukka Erätuli (luova johtaja, Work Pilots), Niko Laurila (valokuvaaja, nuori yrittäjä), Jonna Jukkola (abiturientti, Linnankosken lukio) ja Paavali Kukkonen (asiantuntija työn murros, Sitra).

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Pöytävarauksella varmistat parhaan paikan ja sujuvan tarjoilun (maksullisia), lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15) tai tidforum(at)tuulet.fi

TID Business Forum TID Media Café 8.-10.3.2018

 

Vauhtia bisneksille

Timo Vuori Kansainvälinen kauppakamari ICC

Huippupuheenvuoroja ja innostavia keskustelunavauksia viennistä ja kansainvälisestä kaupasta teemoina Venäjän kauppa ja Cleantech.

Porvoon Taidetehtaalla toista kertaa järjestettävä TID Business Forum 8.-10.3.2018 tarjoaa jälleen yrityksille ja yrittäjille areenan bisneksen vauhdittamiseen.

Nimekkäät puhujat elinkeinoelämän huipulta jakavat tietoa ja kokemusta tapahtuman avajaispäivän seminaarissa torstaina 8.3. Mukana ovat mm. professori Pekka Sutela (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) sekä toimitusjohtaja Ari Virtanen (Ensto). East meets West -keskustelussa kohtaavat Ilkka Salonen (CEO, East Office) ja Risto E.J. Penttilä (toimitusjohtaja, Nordic West Office).

TID Business Forum koosuu kolmesta osasta: Seminaari, E4B-tapahtuma ja Yritysmessut. Tapahtuman on mahdollistanut yhteistyö Helsingin seudun kauppakamarin, Porvoon kaupungin, Lujatalo Oy:n, Ensto Oy:n ja Point Collegen sekä lukuisten muiden tapahtumassa mukana olevien yritysten ja organisaatioiden kanssa.

Seminaariliput 8.3.2018: à 145 € Lippu.fi (sis. ohjelman, lounaan, kahvit ja lippu.fi -palvelumaksut).

TID Business Forum 8. – 10.3.2018

Ajattele paikallisesti – Toimi globaalisti

#tidforum @tidmedia_fi

Lisätiedot: puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15), tidforum (at) tuulet.fi

Artikkelikuva vuoden 2017 seminaarista, puhumassa Timo Vuori, Kansainvälisen kauppakamari ICC:n maajohtaja.

Valtarakenteet murroksessa

Marjo Miettinen

Kilpailukykysopimus saatiin aikaan työmarkkinaosapuolten kesken kesäkuun alussa pitkän prosessin päätteeksi. Neuvottelujen vaiheet antavat aiheen kysyä, kenen käsissä valta Suomessa on ja miten sopimiskulttuuria tulisi kehittää, jotta kilpailukyky todella paranisi.

Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen tuo kilpailukykykeskusteluun kansainvälisen perheyrityksen näkökulmaa. Sähköjärjestelmiä ja –tarvikkeita valmistava porvoolaisyritys kuuluu Perheyritysten liittoon, jonka puheenjohtajana Marjo Miettinenkin toimi vuosina 2003-2005. Parhaillaan hän tekee myös väitöskirjaa luottamusmiesjärjestelmästä.

Marjo Miettinen

Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen pitää tärkeänä saada nuoret mukaan rakentamaan yhteiskuntaa ja työelämää. Perheyritysten liitossa nuori sukupolvi pyritään sitouttamaan mukaan pitkäjänteisesti.

  • Sopimuskulttuurilla on Suomessa historiallinen perinne, mutta 1960-luvun aikana kehittynyt järjestövalta on jo vanhanaikainen. Maailma muuttuu yhä nopeammin ja ratkaisujenkin tulisi syntyä nopeammin, muuten putoamme kyydistä, hän toteaa.

Kilpailukykysopimuksesta väännettiin kättä 13 kuukautta. Siinä ajassa yritysmaailma ehtii muuttua moneen kertaan. Ohjasiko neuvotteluja enemmänkin muutoksen pelko kuin ymmärrys muutosten tuomista mahdollisuuksista?

  • Muutospelkoa on, sillä järjestöjen ja ihmisten on vaikea luopua saavutetusta valta-asemasta. Ajatellaan myös, että kun asia on saatu kerran toimimaan, se toimii aina, vaikka olisi ymmärrettävä, milloin on aika keksiä uutta. Yritystoiminnassakin on tärkeää koko ajan kyseenalaistaa.

Pöytä pitäisikin puhdistaa ja katsoa, minkälaisia rakenteita sopimiskulttuurissa oikeasti tarvitaan.

  • Se on vähän kuin muutto uuteen kotiin, kun huomaa, kuinka paljon on tavaraa, jolle ei ole enää käyttöä, Miettinen vertaa.

Hän nostaa esiin myös toiminnan avoimuuden. Työmarkkinajärjestöjen tilinpäätöstiedot eivät ole julkisia, toisin kuin yrityksillä. Sisäpiirien ulkopuolella se aiheuttaa helposti epäilyjä.

  • Säätiöiden vallasta on puhuttu paljon, mutta tästä ei. Tilinpäätöstietojen salassapito on mielestäni jäänne korporaatiovallasta*, josta pidetään kiinni, sen sijaan että ne, joilla on yhteiskunnassa todellista valtaa, toimisivat läpinäkyvästi.

Järjestöt kaukana yritysten arjesta

Kentällä, yrityksissä, muutoksen tarve nähdään eri tavalla kuin järjestöjen pääkonttoreissa Helsingissä. Tämä kävi selkeästi ilmi, kun Miettinen haastatteli luottamusmiehiä väistökirjaansa varten. Järjestöjen edustajat tuntuvat olevan kaukana työelämän arjesta ja luottamusmiehet toivoivat heidän jalkautuvan paikan päälle katsomaan, mitä yrityksissä tehdään.

  • Itse suosittelisin järjestöedustajia käymään myös Suomen rajojen ulkopuolella Kiinassa tai Brasiliassa. Enstollakin on työntekijöitä 20 maassa, eikä meitä kiinnosta vain Suomen toimintatapa, vaan se, miten asiat saataisiin toimimaan eri maissa mahdollisimman yhteneväisesti, Miettinen sanoo.

Väitöskirjassa tutkimuksen kohteiksi rajautuivat Haateknologiateollisuuden yritykset, joiden liikevaihto on 30 – 250 miljoonaa euroa ja joilla on kansainvälistä toimintaa.

  • En ottanut mukaan pieniä yhtiöitä, sillä usein niissä ei ole toimivaa luottamusmiesjärjestelmää. Todella suurissa yrityksissä järjestelmä on politisoitunut, joten nekin jätin ulkopuolelle.

Luottamusmies on ammattiliiton ja siihen kuuluvien työntekijöiden edustaja työpaikalla. Tehtävä on vaativa, mihin vaikuttaa sekin, ettei luottamusmiehellä itsellään ole esimiestä.

  • Ohjeistukset tulevat järjestöstä eikä luottamusmies välttämättä uskalla niistä poiketa, vaikka tilanne sallisi joustavampaa paikallista sopimista. Samalla luottamusmiehen on kuunneltava niin henkilöstöä kuin työterveyspuolta, yrityksen henkilöstöhallintoa ja monia muita, Miettinen kertoo.

Luottamusmies saa usein yksin luovia raskaiden päätösten kanssa monien osapuolten kesken. Lisäksi henkilöstöpuolella on oma hierarkiansa, kuten tuotantotyöntekijät, toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt, johto.

  • Digitalisaation aikana rajapinta henkilöstöryhmien välillä on häilyvä, mutta Suomessa olemme tehneet tämän asian ekstravaikeaksi. Tässä törmäämme jälleen valtaan liittyviin tahoihin, jotka haluavat olla vaikuttamassa ulkopuolelta yritysten ja siellä työskentelevien arkeen, Miettinen toteaa.

Nuorissa kasvuyrityksissä luottamusmiehiä ei juurikaan ole.

  • Uusi sukupolvi ajattelee kovin eri tavalla. He perustavat yrityksiä ja lähtevät valloittamaan maailmaa samalla, kun me piperrämme täällä jäykkien säännösten mukaan. Meidän pitäisi jättää nuorille yhteiskunta, jossa he pärjäävät, mutta nyt pidämme yllä jotain sellaista, jonka nuoremmat joutuvat joskus korjaamaan, jotta heistä seuraava sukupolvi pärjäisi, Miettinen kritisoi.

    Marjo Miettinen

    – Väitöskirjaa varten haastattelemani luottamusmiehet ovat kyllä sisäistäneet sen, että jos yrityksellä menee hyvin, myös työntekijöillä menee hyvin. Se on minusta erinomainen lähtökohta sopimiselle. Jos tätä ei ymmärrä, olkoon työnantaja- tai työntekijäpuoli, ollaan ongelmissa, Marjo Miettinen painottaa.

Uutta osaamista sopimiseen

Paikallinen sopiminen oli yksi kilpailukykysopimuksen ydinkysymyksistä ja sen merkitys tulee väistämättä kasvamaan. Yrityksiin on saatava joustavuutta viedä asioita eteenpäin, mutta kuten Miettinen huomauttaa, vaatii paikallinen sopiminen ihmisiltä myös uutta osaamista.

  • Kun luottamusmiestä tai sopimusneuvottelun osapuolia valitaan, on tarkkaan mietittävä, kuka tehtävään soveltuu. Ei voida valita äänekkäintä tai henkilöä, joka eniten vastustaa, sillä osapuolten on pystyttävä viemään läpi kompromissineuvotteluja.

Marjo Miettinen ei ole romuttamassa sopimiskulttuuria. Hän on tutustunut Ruotsin, Englannin, Ranskan ja Saksan työmarkkinajärjestelmiin ja kaikki ne ovat erilaisia.

  • Järjestötoiminnan alkukehdossa Englannissa järjestelmä romutettiin Thatcherin aikana. Minun mielestäni se on huono ratkaisu työnantajankin kannalta. Enstolla on 1700 työntekijää. En sentään halua jokaisen kanssa erikseen sopia asioista, eli järjestelmä on oltava ja mieluiten sellainen, joka on joustava ja soveltuu yrityksiin myös kansainvälisesti.

Haasteita järjestelmän kehittämiseen tuo se tosiasia, että yrityksetkin ovat erilaisia. Globaalit jättiyritykset eivät tarvitse järjestöjä, sillä niillä on omat toimintalogiikkansa ja juristinsa.

Pienissä yrityksissä tai vaikkapa naisvaltaisissa yrityksissä arki on täysin erilaista. Työntekijän sairastuminen tai äitiyslomalle jääminen saattaa ajaa omistaja-yrittäjän itsensä piippuun tai pienyrityksen jopa konkurssiin, kun sitäkin sitovat samat sopimukset kuin suuria järjestäytyneitä yrityksiä.

Yrityspuolella taustavaikuttajia ovat mm. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät sekä Perheyritysten liitto. Näistä vain EK on osapuolena työmarkkinaneuvotteluissa. Kilpailukykysopimuksen osalta juuri paikallinen sopiminen ja siihen liittyvä luottamusmiesjärjestelmä aiheuttivat erimielisyyksiä. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät ei hyväksynyt sopimusta.

– Perheyritysten liitto ei ole neuvottelemassa työehtosopimuksista, sillä jäsenemme kuuluvat joka tapauksessa alan omiin liittoihin ja sitä kautta EK:hon. Suomi on pieni maa ja siihen nähden järjestökenttä on liian pirstaleinen. Yhteistyöhön toki vaikuttaa sekin, kuka on johtotehtävässä ja minkälainen on hänen egonsa.

Työnantajajärjestöjen kesken tulisikin olla profiloitumista ja säännöllistä vuoropuhelua, sillä ei ole järkeä tehdä samoja asioita päällekkäin. Marjo Miettinen arvioi, että kilpailukykysopimus ei ole vielä riittävä vauhdittamaan Suomen taloutta.

  • Joudumme väistämättä tekemään vielä uudistuksia. Nyt vedämme vain hetken henkeä.

* Korporatismi: Poliittinen järjestelmä, jossa lainsäädäntövaltaa käyttävät työnantajien ja työntekijöiden muodostamat ammattikunnat eli korporaatiot.

Women in Tech

Women in Tech on foorumi, jonka tavoitteena on innostaa naisia teknologia-alalle ja herättää keskustelua opiskeluun, ammattiin ja uraan liittyvistä valinnoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.

Marjo Miettinen on yksi foorumin ideoijista.

Ensimmäiseen foorumiin vuonna 2013 saapui 400 osallistujaa, vuoden 2015 tilaisuudessa osallistujia oli jo 700. Seuraava tapahtuma järjestetään Finlandia-talolla lokakuussa 2017. Luvassa on mielenkiintoisia kansainvälisiä puhujia. Foorumin virallinen kieli on englanti.

Lisätietoa: www.facebook.com/womenintechfinland ja www.mytech.fi/women-in-tech

Ensto ja EM Group

Ensto on Ensio Miettisen vuonna 1958 perustama perheyritys ja kansainvälinen cleantech-yhtiö. Yhtiön omistus siirtyi Miettisen perheen seuraavalle sukupolvelle vuonna 2001. Nykyiset omistajat ovat Marjo Miettinen, Anu Miettinen, Taru Kokkomäki ja Timo Miettinen. Kolmas sukupolvi on myös astumassa mukaan liiketoimintaan. Liikevaihto on noin 260 miljoonaa euroa, toimitusjohtaja Ari Virtanen.

Ensto on osa Miettisen perheen omistamaa EM Group -konsernia. EM Group on suomalainen perheyhtiö, jonka päätehtävänä on kehittää ja omistaa kansainvälisesti toimivia teollisuusyrityksiä sekä kiinteistöjä. Marjo Miettinen on EM Groupin hallituksen jäsen.

Teksti: Tuula Lukic, Kuvat: Srba Lukic