Tagiarkisto: Ilkka Salonen

Venäläistä arkea

East meets West -keskustelussa East Officen ja Nordic West Officen toimitusjohtajat Ilkka Salonen (vas) ja Risto EJ Penttilä.

Venäläiseen arkeen sopeutumisessa auttoivat vaimon työ ja lasten koulu

Ilkka Salonen

TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla 8.3.2018 puhunut East Officen toimitusjohtaja Ilkka Salonen on tehnyt pitkän uran pankkimaailmassa ja asunut Venäjällä parikymmentä vuotta.

Ensimmäisen kerran Salonen suuntasi itään vuonna 1985. KOP haki työntekijöitä Moskovaan ja Salosesta tuli yksi heistä. Moskova oli vielä Neuvostoliiton pääkaupunki.

– Silloin en oikein puhunut Venäjää, mutta kyllä minusta on aina ollut aika helppoa toimia siellä sekä työ- että yksityiselämässä. Vielä 80-luvulla ei ollut mahdollista integroitua yhteiskuntaan, mutta kyllä sitten myöhemmin monessa kohtaa näin kävi. Saimme esimerkiksi hyviä venäläisiä ystäviä, joiden kanssa pidämme yhtä edelleen, hän kertoo.

80-luvulla Salosen mukaan Moskovaan lähti myös perhe. Alku ei ollut ihan helppo, mutta pian kulmakiviksi perheen sopeutumisessa muodostuivat vaimon työpaikka ja lasten koulu.

– Suurin haaste liittyi alussa siihen, että vaimoni Anne löysi työtä, joka antoi hänelle ikään kuin oman elämän. Ensimmäisellä ”keikallamme” hänellä oli aluksi hankalaa. Kun Annen työ järjestyi, viihdyimme perheenä erinomaisesti ja asiat sujuivat hyvin. Myös lapset viihtyivät erinomaisesti. Moskovassa keskeinen asia oli suomalainen koulu, joka oli pieni ja erinomaisen mukavalla hengellä varustettu. Molemmilla, nyt jo aikuisilla, lapsillani on säilynyt ystävyyssuhteita, jotka rakennettiin Moskovassa 80- ja 90-luvulla, Salonen kertoo.

Haastetta tuoneiden pikkuasioiden kanssa Salosta auttoi aina työnantaja.

Kun perheen elämä pääsi Moskovassa vauhtiin, oli arki hyvää.

Leijonanosan Salosen ajasta vei työ, päivät venyivät helposti 14-16 -tuntisiksi. Juuri työkeskeisyys onkin hänestä suurin ero Suomeen verrattuna. Vapaa-ajalla perhe tapasi ystäviä, kävi konserteissa ja opetteli pelaamaan tennistä.

– Minulta tennis ei oikein onnistunut, mutta pojastani tuli ihan kelpo pelaaja. Kaikkiaan perheeni viihtyi Moskovassa jopa niin hyvin, että he suuttuivat minulle varsin syvästi, kun kerroin 1997, että muutamme takaisin Suomeen, hän kertoo.

Työelämässä välit paikallisiin olivat mutkattomat

– Yllättävän usein olin ihmisille vain Ilkka. Jostain syystä suurin osa ihmisistä kutsui minua etunimellä. Ollessani Sberbankissa kollegat lisäsivät kurillaan nimeeni patronyymin ja minusta tuli Ilkka Seppovitsh. Kaiken kaikkiaan sain kyllä aina sen kohtelun, minkä ansaitsinkin.

– Se täytyy kyllä myöntää, että kesti jonkin aikaa tottua siihen, että venäläiset tulevat sekä henkisesti että fyysisesti paljon lähemmäksi ihoa kuin suomalaiset.

Kaiken kaikkiaan Venäjällä vietetyt vuodet olivat kuin matka venäläisyyteen ja nyky-Venäjän syntymiseen.

– Siinä tuli lähietäisyydeltä seurattua uuden Venäjän muodostumista. Koen olevani etuoikeutettu siinä, että minulle tällainen mahdollisuus suotiin, Salonen sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Artikkelikuva (Sara Lukic) TID Business Forum -seminaarista 8.3.2018. East meets West -keskustelussa East Officen ja Nordic West Officen toimitusjohtajat Ilkka Salonen (vas) ja Risto EJ Penttilä.

KATSO keskustelu TID BusinessForum -kanavalta:

 

TIDforum puhujakaarti 8.3.2018

tulevaisuussilmä

Ajatukset ja bisnekset vauhtiin!

TID Business Forum -seminaari torstaina 8.3.2018 klo 9-14 Porvoon Taidetehdas

Huippupuhujia, katseita tulevaisuuteen, mahdollisuuksiin, muutoksiin. Teemoina Venäjä ja Cleantech.

Puheenvuorot:

klo 9:15 Pekka Sutela

Pekka Sutela

Pekka Sutela on arvostettu kansantaloustieteilijä, jonka erikoisalana on ollut Neuvostoliiton ja Venäjän taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka. Usean vuosikymmenen ansiokas ura mm. Helsingin yliopistossa ja Suomen Pankissa on antanut hänelle vahvan perustan asiantuntijatehtäviin. Hän on toiminut neuvonantajana niin kotimaisille ja kuin kansainvälisille päätöksentekijöille ja on kysytty luennoitsija. Hän on myös julkaissut useita tieteenalansa artikkeleita ja kirjoja. Sutela on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori sekä Aalto-yliopiston dosentti.

klo 9:45 Ari Virtanen

Ari VirtanenAri Virtanen on toiminut Ensto-konsernin toimitusjohtajana huhtikuusta 2016 lähtien. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus erilaisista johtotehtävistä kansainvälisissä yrityksissä, mm. Koneella, Elektrobitissa ja Nokialla. Virtasen vahvaa osaamisaluetta ovat nopeasti kehittyvän liiketoiminnan sekä kansainvälistyvien yritysten strateginen ja operatiivinen johtaminen.

”Avainasia maailmalla menestymiseen on markkinatrendien ja asiakastarpeiden ymmärtäminen. Lisäksi innovatiivisten ratkaisuiden ketterä toteuttaminen on erittäin tärkeää kansainvälisillä markkinoilla.”

klo 10:15 Sari Siitonen

Sari Siitonen

Sari Siitonen on konsulttitoimisto Clonetin perustaja ja toimitusjohtaja. Clonetin tavoitteena on kääntää yritysten kohtaamat ilmastovaatimukset mahdollisuuksiksi. Palveluvalikoimaan kuuluu hiilijalanjäljen mittaaminen, päästövähennyspotentiaalin kartoitus ja ilmastomyönteisen liiketoiminnan kehittäminen. Aiemmissa tehtävissään Siitonen on vastannut energia- ja ilmastoasioista ja Cleantech Finland -brändistä EK:ssa, kestävästä kehityksestä ja innovaatioista Gasumilla sekä ilmastopalveluista Pöyryllä. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori ja eMBA.

klo 12:15 Ilkka Homanen

Ilkka Homanen

Ilkka Homanen on toiminut 2013 alkaen Finpro Oy:n ja 2018 alkaen Business Finland Oy:n cleantech toimialajohtajana. Yli 20 vuoden kokemus johtotehtävissä kansainvälisissä yrityksissä (mm. ABB, Rautaruukki ja Stemcor) on tuonut hänelle vahvaa osaamista kansainvälisen liiketoiminnan johtamisessa sekä isoissa konserneissa että P&K sektorin yrityksissä.

”Tunne asiakkaasi tarpeet muuttuvissa markkinaolosuhteissa ja pysy asiakkaiden iholla, se palkitsee. Pyri haistamaan tulevaisuuden markkinat ja asiakastarpeet ja kehitä tuotteesi ja ratkaisusi mahdollisimman hyvin näihin vastaaviksi.”

klo 12:45 Pavel Kuznetsov

Pavel Kuznetsov

Pavel Kuznetsov nimitettiin Venäjän Suomen-suurlähettilääksi elokuussa 2017. Hän on kokenut ammattidiplomaatti, joka siirtyi Helsinkiin Venäjän ulkoministeriön pääsihteeristön päällikön paikalta. Kuznetsov on valmistunut Moskovan MGIMO-yliopistosta ja hän osaa suomea ja englantia. Hän on toiminut erilaisissa Neuvostoliiton ja Venäjän ulkoministeriön tehtävissä 1980-luvun alusta lähtien ja on työskennellyt muun muassa Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystössä ja Venäjän Viron-suurlähetystössä. Vuosina 2010-2014 Kuznetsov toimi suurlähettiläänä Slovakiassa.

Pekka Viljakainenetäyhteydessä Pekka Viljakainen

Liikemies Pekka Viljakainen tunnetaan bisnesosaamisestaan kansainvälisessä toiminnassa, erityisesti Venäjällä, jossa hän toimii pääministeri Dmitri Medvedevin innovaationeuvonantajana. Hän on mm. Venäjän postin hallituksen jäsen ja pääomasijoitusyhtiö Skolkovo Venturesin hallituksen puheenjohtaja. Hän perusti 14-vuotiaana IT-alan yrityksen, Visual Systemsin, jonka myi vuonna 1998 TietoEnatorille.

Viljakainen sijoittaa bisnesenkelinä startup-yrityksiin Suomessa ja Venäjällä. Skolkovon Startup Village –tapahtuma on yksi hänen monista konsultointihankkeistaan.

klo 13:15 East meets West:

Ilkka Salonen / Risto E.J. Penttilä

Ilkka Salonen

Ilkka Salonen on suomalaisen teollisuuden Venäjä-suhteita edistävän yhtiön, East Office of Finnish Industries, toimitusjohtaja. Hänen ainutlaatuinen Venäjä-asiantuntemuksensa sai alkunsa 1985 KOP:n edustajana Moskovassa ja on täydentynyt monissa johtotehtävissä pankkisektorilla mm. International Moskow Bankissa ja Sperbankissa.

East Officen johtoon Salonen astui vuonna 2017. Vuonna 2008 perustettu yhtiö mm. kokoaa omistajiensa käyttöön tietoja Venäjän taloudesta ja poliittisesta kehityksestä.

Risto EJ PenttiläRisto E.J. Penttilä on vuonna 2017 perustetun Nordic West Officen toimitusjohtaja ja yksi sen perustajajäsenistä. Tämä think tank – ajatushautomo – on erikoistunut läntistä maailmaa mullistavien muutosten analysointiin ja hallintaan. Risto E.J. Penttilä siirtyi Nordic West Officeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan tehtävistä. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori ja väitellyt Oxfordin yliopistossa vuonna 1989. Hän on toiminut myös muun muassa tutkijana, kansanedustajana sekä erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä ja julkaissut useita kirjoja.

Tapahtuman juontavat Point College Oy:n rehtori/toimitusjohtaja Sari Gustafsson ja lehtori Bryan Roberts.

Torstaina 8.3.2018, ilmoittautumiset alkaen klo 8:30 Porvoon Taidetehdas. Lue lisää: TID tapahtumat

 

Uusi vaihde päälle

Vienti Venäjälle tavararyhmittäin, Tullin tilasto

Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa kirjattiin viime vuodelta kovaa kasvua. USA:n Venäjä-pakotteiden kiristykset voivat kuitenkin vaikeuttaa suomalaisyritystenkin idänkauppaa.

Vaikka Suomen Venäjän vienti kasvoi viime vuonna noin 15 prosenttia, vielä ollaan kaukana tasolta, jossa Venäjän ja Suomen välinen kauppa oli vuonna 2013. Venäjän kaupan hiipuminen ei johdu pelkästään pakotteista, joita Ukrainan sodan alkamisen jälkeen puolin ja toisin asetettiin.

Pakotteiden ja vastapakotteiden seuraukset ovat olleet elintarvikeviennissä dramaattiset, mutta valtaosa Venäjän viennin pudotuksesta selittyy Venäjän talouden, öljyn hinnan ja ruplan romahtamisella, joiden seurauksena venäläisten ostovoima on laskenut rajusti. EK:n Venäjä-johtajan Petri Vuorion arvion mukaan vain kymmenen prosenttia Venäjän viennin alamäestä johtuu pakotteista.

Vuorion mukaan suomalaisyritykset ovat oppineet elämään EU-pakotteiden kanssa, mutta ongelmaksi voivat koitua USA:n Venäjä-pakotteet. Pakotteet nousevat jälleen tapetille helmikuussa, kun USA:ssa on määrä valmistua uusi oligarkkiraportti.

– USA:n energiapakotteet ovat huolenaihe suomalaisyrityksille, vaikka niiden käyttöönotossa onkin vielä epäselvää. Joka tapauksessa USA:n pakotteita pitää noudattaa myös Suomessa, jos yrityksellä on liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Pankkitoiminnan kautta pakotteet voivat vaikuttaa muun muassa yritysten väliseen maksuliikenteeseen, Vuorio kertoo.

Kaivosteollisuus ja terveysteknologia vetävät

Vaikka Venäjän vienti on hiipunut Suomessa noin puoleen siitä, mitä se oli viisi vuotta sitten, Venäjä on Suomelle yhä kuudenneksi suurin vientimarkkina.

Viime aikoina onnistumisia on nähty etenkin kaivosteollisuudessa, jossa sekä Outotech että Metso ovat kertoneet kaupoistaan itänaapurissa. Hyvässä nosteessa on ollut myös terveysteknologia. Venäjällä ovat päättäneet investoida viime aikoina muun muassa Fortum ja UPM Kymmene.

Tullitilasto Venäjä, Tullin taulukossa tuonti-vienti

Petri Vuorion mukaan Venäjän viennin saaminen vuoden 2013 tasoille edellyttäisi kuitenkin Venäjän taloudelta nykyistä suurempaa kasvua.

– Nyt Venäjän kasvu on vain kahden prosentin luokkaa, kun maailmantalous kasvaa 3,5 prosentin tuntumassa. Venäjän talouskasvun vauhdittumiseen on kaksi keinoa. Joko öljyn hinnan pitäisi nousta jälleen korkealle, tai sitten Venäjän pitäisi kyetä toteuttamaan talousuudistuksiaan, Vuorio sanoo.

Vuorion mukaan Vladimir Putinille on toimitettu kolme vaihtoehtoista talousreformiohjelmaa. Hallituksen esittämässä ohjelmassa kyse on enemmän tai vähemmän hienosäädöstä. Venäjän entinen finanssiministeri Alexei Kudrin on puolestaan esitellyt kunnianhimoisen ohjelman, jossa panostettaisiin muun muassa tuomioistuinten läpinäkyvyyteen. Kolmannessa ohjelmassa lähdettäisiin protektionistisesti rajoittamaan tuontia ja kasvattamaan investointeja valtiovetoisesti.

– Kaikissa näissä ohjelmissa korostuu kaksi asiaa: Niissä mainitaan investointien kasvattaminen ja toisaalta digitalisaatio, jolla pyritään lisäämään tuottavuutta, Vuorio sanoo.

Onnistuuko Venäjä tekemään taloutensa kipeästi tarvitsemia rakenteellisia uudistuksia, jää nähtäväksi. Kevään presidentinvaaleilta ei odoteta muutosta, mutta toisaalta vaalien jälkeen on kiinnostava nähdä, valitaanko Venäjän hallitukseen tällä kertaa uudistusmielisiä talousliberaaleja.

Suomella etulyöntiasema Venäjän kaupassa

Mutta onko meillä suomalaisilla etulyöntiasema, mitä tulee Venäjän kauppaan? Petri Vuorion mielestä on. Meillä on paitsi läheinen sijainti, myös kovan luokan osaamista Venäjän kaupasta.

– Venäjällä on laajempikin merkitys Suomen talouteen. Luoteis-Venäjä on suurin suomalaisyritysten keskittymä Suomen ulkopuolella. Meillä on Venäjällä rekisteröityneenä reilut 400 yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Lisäksi meillä on noin kymmenen miljardin euron investoinnit Venäjällä, Vuorio kertoo.

Vuorio näkee, että valtavia mahdollisuuksia Suomelle tarjoaa muun muassa arktisten alueiden yhteistyö.

– Pohjois-Venäjällä on satoja lämpövoimaloita, jotka vaatisivat modernisointia, jotta haitallisia päästöjä pystytään ehkäisemään. Suomalaiset voisivat hyvin toimittaa tällaista teknologiaa ja laitosten modernisointia, Vuorio sanoo.

Myös terveysteknologian vientiin Vuorion mielestä kannattaisi laittaa paukkuja jatkossakin. Lisäksi hän satsaisi ympäristöteknologiaan.

– Venäläiset ovat uudistamassa kaatopaikkalainsäädäntöään, ja tarvetta on erilaisille ”jätteestä energiaa” -ratkaisuille, Vuorio kertoo.

Myös matkailu todennäköisesti edelleen kasvaa. Kysyntää voi olla tulevaisuudessa etenkin terveysmatkailulle, jahka venäläisten ostovoima kasvaa.

Huolestuttavaksi Venäjän kaupassa Vuorio näkee sen, että protektionismin kasvusta on ilmassa merkkejä. Venäjän lisäksi myös USA:ssa sekä esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa protektionismi on alkanut heräillä.

Teksti: Outi Airaksinen, Kuvat: Tulli, Uljas-tilastot

Venäjän-kauppa on teemana TID Business Forum -seminaarissa 8.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla. Mukana mm. Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov ja etäyhteydessä liikemies Pekka Viljakainen. East meet West -keskustelussa kohtaavat Ilkka Salonen (CEO, East Office) ja Risto EJ Penttilä (toimitusjohtaja Nordic West Office). Lisäksi monia muita huippupuheenvuoroja!