Tagiarkisto: Jani Kemppainen

Ennusmerkit kertovat

Halu nähdä tulevaisuuteen on inhimillistä. Monenlaisia ennustajia ja ennusmerkkien tulkitsijoita on ollut kautta ihmishistorian. Antiikin Kreikan tunnetuimman ennustuskultin pyhäkkö oli Delfoin Apollonin temppelissä, jossa Delfoin oraakkeli, ennuspapitar Pythia, vastasi hurmostilassa kolmijalalla istuen hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Kuuluisuuteen nousi aikanaan myös Nostradamus (1503-1566), jonka monitulkintaisista nelisäkeistä etsitään vieläkin vastauksia nykyisiin ja tuleviin tapahtumiin. Myös Krimin viimeaikaisia tapahtumia on tulkittu Nostradamuksen ennustuksista käsin.

Tähdet, kortit, kahvinpurut, tina, unet, mustat kissat ja kristallipallot. Ennustajan välineistö on kirjava ja konstit monet.

Suomen ensimmäinen futurologi

Ilmaklipperi, kuumailmavaunu, metsävilla. Kaukolämmitys, sähkövalo, biokaasu. Zachris Topeliuksen (1818-1898) tulevaisuuden ennusteet ovat hämmästyttävää luettavaa, osin totta tänä päivänä. Tänä vuonna vietämme Topeliuksen 200-vuotissyntymävuotta. Satusetä on aivan liian rajoittunut nimike kuvailemaan tätä tuotteliasta kirjoittajaa ja historian professoria.

Vuonna 1860 julkaisemassaan tarinassa Topelius siirtyy tieteiskirjailijan saappaisiin ja maalailee Suomen tulevaisuudenkuvia päähenkilönsä Simeon Levin silmin. Levi matkaa pitkin Suomea etsimässä investointikohteita pankkiiriliike Rothschildin agenttina. Ei ihme, että Topelius on nimetty Suomen ensimmäiseksi futurologiksi, tulevaisuudentutkijaksi (HS 9.1.2018).

Megatrendit

Nykyään erilaiset megatrendilistat ovat suosiossa, mutta tulevaisuudentutkimukselle megatrendi on työkalu, jolla voidaan mm. tarkastella erilaisia muutosvoimia ja hahmottaa kehityksen suuria linjoja. Megatrendi on ikään kuin erillisten trendien eli suuntausten muodostama kimppu, joka sisältää toisilleen vastakkaisiakin ilmiöitä. Termin otti ensimmäisenä käyttöön amerikkalainen John Naisbitt kirjassaan Megatrends (1982).

Puhetta tulevaisuudesta ja megatrendeistä TID Media Caféssa perjantaina 9.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla klo 11 alkaen. (Samaan aikaan Yritysmessut ja E4B-tapahtuma. Vapaa pääsy.)

Onko tulevaisuuteen tähyily pelkkää arvailua? Mitä megatrendit mahdollistavat ja mikä ratkaisee Porvoon kehityksen?

Tulevaisuustutkija Ilkka HalavaTulevaisuustutkija Ilkka Halava ottaa kysymyksistä kopin pe 9.3. klo 12:20 ja johdattaa kuulijat #Porvoo2030 -paneelikeskustelujen teemoihin.

Ilkka Halava on yksi Suomen suosituimpia puhujia. Hän innostaa kuulijansa keskusteluun yllättävillä näkökulmilla, uusajattelulla ja loistavalla huumorilla.

#Porvoo2030-paneeleissa pohditaan alueemme mahdollisuuksia mm. megatrendien valossa. Aikamme suuriin muutosvirtoihin kuuluvat niin kiertotalous kuin työn murros.

”Kaupunkien paremmuutta mitataan seuraavaksi niiden kyvyllä synnyttää ihmisten välistä vuorovaikutusta.” Ilkka Halava

Perjantai 9.3. paneelit:

klo 11 Kestävä rakentaminen, keskustelua johtaa DI Jani Kemppainen (Rakennusteollisuus RT ry)

Jussi Hirvelä (brändi- ja viestintäjohtaja Lujatalo), Toni Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo)

#Porvoo2030 –paneelit

Keskustelua johtaa MTV-uutisankkuri, porvoolaistoimittaja Aaro Kajaste, kommenttivirtaa seuraa taloustoimittaja Outi Airaksinen

klo 12:20 Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan alustus: Megatrendien mahdollisuudet / Mikä ratkaisee Porvoon kehityksen?

klo 13 Kiertotalous

Vesa Heikkonen (toimitusjohtaja, Itä-Uudenmaan Jätehuolto), Kari Herlevi (projektijohtaja, Sitra), Petri Lehmus (johtaja T&K, Neste)

klo 14 Nuoret / Tulevaisuuden työ

Alustus: Unelmista totta! Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT)

Jukka Erätuli (luova johtaja, Work Pilots), Niko Laurila (valokuvaaja, nuori yrittäjä), Jonna Jukkola (abiturientti, Linnankosken lukio), Paavali Kukkonen (asiantuntija työn murros, Sitra)

klo 15.30 Megatrendit ja alueelliset mahdollisuudet elinkeinoelämälle

Kim Väisänen (bisnesenkeli, lue artikkeli: ”Väärää vientiä” ), Matti Rae (johtaja, Ensto – Offering Development), Roope Mokka (Co-Founder, Demos Helsinki)

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan paikan päälle tai seuraa ja kommentoi: #tidforum ja #porvoo2030.Vapaa sisäänpääsy. Ohjelmamuutokset mahdollisia. Lisätiedot www.tid.fi. Pöytävarauksella varmistat parhaan paikan ja sujuvan tarjoilun (maksullisia), lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15).

Järjestää: TIDmedia/TT-Tuulet Kustannus Oy

Tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin?

Kestävä rakentaminen Porvoon Taidetehdas

Estetiikka on tärkeää, mutta kestävä arkkitehtuuri ei synny pelkästä kauneudesta

 

Pelkistettyjä muotoja. Jugendlinnoja. Suojeltuja puutaloja. Yksi pitää minimalismista, toinen vanhojen talojen yksityiskohdista. Mutta miten estetiikka suhteutuu kestävään rakentamiseen? Olemmeko tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin?

– Estetiikalla on kytkös kestävään rakentamiseen, mutta pelkästä kauneudesta ei kestävä arkkitehtuuri voi lähteä, Porvoon kaupunginarkkitehti Markku Partanen sanoo.

Markku Partanen Porvoo kaupunginarkkitehti Hyvä rakennus on kestävä, toimiva ja kaunis. Puhutaan harmoniasta, mittasuhteista, materiaaleista. Suunnittelusta, joka kestää aikaa ja sopii rakennuksen käyttötarkoitukseen.

– Tyylit vaihtelevat, mutta ajattomuus ja harmonia on hyvä lähtökohta. Toisaalta laatikkokin voi olla hyvännäköinen, jos siinä on hyvät mittasuhteet, Partanen pohtii.

Harmonia syntyy hyvällä suunnittelulla. Visuaalisen kauneuden lisäksi se tarkoittaa myös teknisiä ratkaisuja ja toiminnallisuutta.

Partasen mielestä arkkitehdin tehtävä onkin ratkaista tekniset ja toiminnalliset kysymykset esteettisesti kestävällä tavalla. Sellainen luo rakennuksia, jotka eivät vanhene hetkessä. Rakennuksia, jotka koetaan merkityksellisiksi, omiksi ja joissa viihdytään.

Hyvä rakennus vanhenee kauniisti

Toinen tärkeä on aika. Kestävän suunnittelun rakennus vanhenee kauniisti. Tämä liittyy myös käytettyihin materiaaleihin.

– Esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä tehdyt julkisivut ovat nyt näyttäviä, mutta kun menee 15 vuotta ja sade on piiskannut siitä, voi näky olla toinen.

Partasen luottaakin perinteisiin materiaaleihin, kuten puu, tiili ja betoni.

– Ne tunnetaan pitkältä ajalta, tiedetään niiden ominaisuudet ja mihin ne sopivat. Ongelma uusissa materiaaleissa on, että niistä on kokemuksia vasta aika lyhyeltä ajalta, hän sanoo.

Täydennysrakentaminen asettaa toisenlaiset vaatimukset kuin tyhjä tontti

Rakennusta ei myöskään suunnitella tyhjiöön. Sitä, mikä on kaunista, määrittää myös miljöö. Täydennysrakentaminen keskelle kaupunkia asettaa suunnittelulle tiukemmat raamit kuin tyhjä tontti keskellä metsää.

– Kun rakennus tehdään valmiiseen miljööseen, täytyy suunnitella suhteessa olemassa oleviin rakennuksiin. Uuden täytyy tehdä ympäristöstä aiempaa parempi.

Jos kyseessä on julkinen rakennus, odotetaan myös tiettyä arvokkuutta. Se syntyy hyvästä suunnittelusta ja siitä, että rakennus on käyttötarkoituksensa näköinen.

– Koulu ei saa näyttää asunnolta tai supermarketilta. Julkisen rakentamisen ei pitäisi kuitenkaan olla wau-rakentamista, yliampuvaa. Tärkeintä olisi saada kohtuullista ja hyvää.

**

Kestävä rakentaminen jugendEntä ne jugendtalojen julkisivut? Onko niiden aika kokonaan ohi? Tuntuisivatko ne nykyrakennuksessa päälleliimatuilta?

– Ne ovat ajalta, jolloin rakentaminen on paljolti käsityötä. Nykyään sellaisten toteuttaminen olisi kallista. Toisaalta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on tullut uudenlaista, graafista koristeellisuutta sekä uusin tekniikoin toteutettuja yksityiskohtia, kuten silkkipainettu lasi, Partanen sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso, Kuvat: TIDmedian arkisto

Lujatalo Oy mukana TID Business Forumissa 8.-10.3.2018.Kestävästä rakentamisesta keskustellaan Tid Business Forumin paneelikeskustelussa perjantaina 9.3.2018 kello 11 Porvoon Taidetehtaan Tehdassalissa. Vapaa pääsy, keskustelu striimataan, osallistu #tidforum.

Keskustelua johtaa Jani Kemppainen (asiamies DI, Rakennusteollisuus).
Keskustelemassa Lauri Porokka (aluejohtaja, Lujatalo), Toni Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo).

Pöytävarauksella varmistat parhaan paikan ja sujuvan tarjoilun (maksullisia), lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15) tai tidforum(at)tuulet.fi

TID Business Forum TID Media Café 8.-10.3.2018