Tagiarkisto: Kehä IV

Tuusula kaavoitusbuumissa

Marko Kauppinen TIDmedia

Tuusulassa kasvu ottaa vauhtia nyt moneen suuntaan. Kunnianhimo on korkealla, ja on oivallettu, että kunta on ennen kaikkea palveluorganisaatio. Elinkeinotoimessa tämä tarkoittaa aitoa dialogia yrityskentän kanssa. Tuusulan elinkeinopäällikkö Marko Kauppinen korostaa, että palvelulupaukset on lunastettava.

Vetovoimatekijöitä listatessaan kunnilla on nyt kovia paloja purtavanaan eri puolilla Suomea, kun maakuntauudistus painaa päälle. Monet valitsevat tuttuun tapaan markkinointivaltikseen sijainnin. Hyvä niin, mutta erinomaisissa sijainneissakin on aste-eroja.

Tuusulan elinkeinopäällikkö Marko Kauppinen näyttää meille Uudenmaan karttaa. Vajaan 40 000 asukkaan Tuusula sijaitsee keskellä pääkaupunkiseudun ylle kaartuvaa kehää. Valtatie 4 sivuaa kunnan itäpuolta, Tampereen väylä länsipuolta, lentokentälle pääsee 15 minuutissa, Helsinkiin on 25 kilometriä. Lisäksi kunnan läpi kulkee rautatie.

Sijaintivoimaa on tarjolla yllin kyllin ja siitä hyötyvät Tuusulassa jo nyt sijaitsevat 2700 yritystä. Tämä on lähtölukema. Tuusulassa ollaan elinkeinotoimen sloganin mukaisesti ”Kasvun jäljillä” ja kunnianhimon taso on korkealla.

Kasvun kärkenä on integraatio lentokenttään, mutta suunnitelmat tähtäävät paljon laajemmalle. Kunnassa on meneillään uskomattoman vireä kaavoitusbuumi, joka kattaa niin elinkeinoelämän, kulttuurin kuin asumisen. Kaikkea tätä siivittää kunnan palvelukulttuuri ja elinkeinopuolella vielä myyntihenkisyys. Se kertoo jo paljon, kun elinkeinopäällikkö kuvailee työtään ensisijaisesti asiakaspalveluksi ja että kunnalla on hoidettavanaan elintärkeä bisnes: tonttikauppa.

  • Yritysten investointihalukkuus on kasvanut selvästi vuoden takaisesta ja yrityskontaktit meihin päin ovat lisääntyneet. Yrityksissä on selkeästi patoumaa, mikä näkyy liikehdintänä koko Uudellamaalla, Marko Kauppinen toteaa.

Suuntana näyttää olevan se, että Kehä III:n sisältä ollaan siirtymässä ulos – pois kehätien ruuhkista – mutta vaihtoehtoja tunnustellaan laajemminkin Uudenmaan alueelta. Kauppinen huomauttaa, että tässä pelissä pelkkä sijainti ei riitä, sillä ympäryskunnilla on Tuusulan kanssa samankaltaisia etuja. On tarjottava enemmän.

  • Yritykset tekevät sijoituspäätöksiä pitkällä tähtäimellä ja katsovat, mitä edellytyksiä liiketoiminnan laajentamiselle on tulevaisuudessa. Tuusulassa on tilaa kasvaa. Tärkeää on sekin, että kunnassa on monipuolisesti erilaisia yrityksiä. Silloin myös asiakkaat ja alihankintaverkosto ovat lähellä.

Face to face

Marko Kauppinen on toiminut Tuusulan elinkeinopäällikkönä noin puolitoista vuotta. Hänellä on yrittäjätausta koulutusteknologian alalta.

  • Kun aloitin tässä työssä, saimme kyselytulokset, joiden mukaan Tuusula ei ollut yrittäjien silmissä kovinkaan houkutteleva. Sijainnin puolesta meidän olisi pitänyt olla heittämällä kärjessä, mutta näen korrelaation siinä, että kunnalla ei ollut aiemmin ketään henkilöä yritysten suuntaan. Jos ei ole ihmistä, johon yritys voi olla yhteydessä, ei synny dialogia ja yritykset ennemmin tai myöhemmin siirtyvät sinne, missä hommat toimivat.

Vaikka digitaaliset työkalut ovat enemmän kuin tuttuja, uskoo Kauppinen kovaan jalkatyöhön. Yrityksissä on tätä ihmeteltykin – ihan oikeasti joku tulee paikan päälle.

  • Vuoropuhelu ei synny millään muulla tavalla kuin olemalla kasvokkain. Meillä voi olla data-analytiikan välineet käytössä, mutta eivät ne korvaa ihmisen työpanosta. Jos todella haluat ymmärtää asiakastasi, on kohtaaminen edelleen ainoa oikea tapa.

Tonttikaupatkaan eivät synny itsestään.

  • Meidän tuotetta ei voi ostaa vitosella netistä, eikä tämä ole makkarakauppaa, vaan myymme miljoonien eurojen tontteja. Tämä on luottamusbisnestä, ja kun kaupat syntyvät, silloin vasta varsinainen työ alkaa ja asiakaslupaus testataan, Kauppinen korostaa.

Myyntityö voi tosin kantaa hedelmää vasta vuosien kuluttua ja joskus kauppa voi mennä naapurikuntaan, mutta se ei Kauppista niinkään huoleta. Naapureiden hyvinvointi lisää koko alueen vetovoimaa ja parhaimmillaan Kuuma-seudun kunnat täydentävät toistensa tonttitarjontaa.

  • Jos meillä ei ole juuri oikeaa tonttia tarjota, niin mieluummin toivon, että yritys sijoittuu naapurikuntaan tai –kaupunkiin kuin että se menee toiseen maakuntaan tai pahimmillaan muuhun maahan. Avoin toimintakulttuuri Kuuma-seudulla on avain menestykseen.

Kauppinen lisää, että kilpailu kuuluu pelin henkeen ja parantaa kaikkien tekemistä, mutta maton vetäminen toisen alta olisi lyhytnäköistä toimintaa.

Isoja hankkeita

Tuusulassa on meneillään useita mielenkiintoisia hankkeita, joista tuorein esimerkki on Hetzner Finland Oy:n 200 miljoonan euron investointi uuteen datakeskukseen. Asuntorakentamisessa on vireillä vuoden 2020 Asuntomessut – vuorossaan jo kolmannet Tuusulassa. Hyrylän vanhan varuskunnan alueelle kaavaillaan lisäksi yli 10 000 asukkaan asuinaluetta ja monia muita on tulossa. Kunnianhimoa on myös yritystonttihankkeissa.

  • Lentokentän pohjoispuolella aloitetaan muutaman vuoden sisällä yli miljoonan kerrosneliömetrin yrityspuiston rakentaminen. Kyseessä on sen verran iso hanke, että siinä mahdollistuu aivan uudenlainen suunnittelu. Tulossa on eräänlainen yritysten älykäs ekosysteemi, jossa yritykset voivat jakaa resursseja esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämisessä, Marko Kauppinen kertoo.

Yritysten sijoittumista Tuusulaan vauhdittaa myös lentokentän pohjoispuolelle tuleva Kehä IV. Tämä kaikki kunnassa, jonka lippulaivana on myös Tuusulanjärven kulttuurikokonaisuus, johon satsataan erityisesti Suomi100-juhlavuoden aikana. Elinkeinopäälliköllä ei ole työstä puutetta.

  • Näen, että markkinointi on ainoa oikea tapa tehdä asioita. Jos täällä vaan toimistolla istuu, ei kukaan tiedä meistä mitään. Hakeudun mielellään tapahtumiin, joissa on yrittäjiä. Silloin saa tuulettaa omia käsityksiään. Fakta on myös se, että meillä on massiivinen tonttituotanto tulevina vuosina ja se on meidän bisnes. Tonttikauppa on kunnan talouden kannalta äärimmäisen merkittävää toimintaa, jolla taataan myös muut hyvät palvelut.

Lue lisää: Tuusulan kunta

Teksti: Tuula Lukic

Tuusula on mukana TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla 6.-7.3.2017. Koko ohjelma: www.tid.fi/tapahtumat