Tagiarkisto: kiertotalous

Muutosvirroissa

Megatrendit paneelikeskustelu TID Business Forum 2018

TID -paneelikeskustelut Porvoon Taidetehtaan Tehdassalissa striimattiin ja ne ovat nähtävissä Youtubessa: TID BusinessForum -kanava.

torstaina 8.3.2018

klo 15 Suomen ja Venäjän suhteet ja yhteistyö

Suomen ja Venäjän kauppasuhteet TID paneelikeskustelut 8.3.2018Keskustelua johti toimittaja Jari Hanska (vas.) Panelistit: Harri Kari (toimitusjohtaja, Mäntsälän Yrityskehitys, ) Ari Kurvi (datacenter manager, Yandex), Jaana Rekolainen (toimitusjohtaja, SVKK) ja Sergei Sinelnikov (Venäjän Federaation kaupallinen edustusto Suomessa).

Suomen ja Venäjän kauppasuhteet TID-paneeli 2018

klo 16:15 Virtuaalivaluutta

Toimittaja Outi Airaksinen haastattelee Finanssivalvonnan digitalisaationasiantuntija Hanna Heiskasta.Kuvassa oikealla Hanna Heiskanen (johtava digitalisaatioasiantuntija, Finanssivalvonta), haastattelijana taloustoimittaja Outi Airaksinen.

perjantaina 9.3.2018

klo 11 Kestävä rakentaminen, keskustelua johti Jani Kemppainen (asiamies, DI, Rakennusteollisuus).

kestävä rakentaminen Lujatalo-paneeli 9.3.2018Kuvassa vasemmalta: Tony Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo), Jussi Hirvelä (brändi- ja viestintäjohtaja, Lujatalo) sekä Jani Kemppainen (asiamies, DI, Rakennusteollisuus) .

#Porvoo2030 –paneelit

#Porvoo2030 –paneeleissa pohdittiin alueemme mahdollisuuksia mm. megatrendien valossa. Aikamme suuriin muutosvirtoihin kuuluvat niin kiertotalous kuin työn murros. Keskusteluja johti MTV-uutisankkuri, porvoolaistoimittaja Aaro Kajaste ja kommenttivirtaa seurasi taloustoimittaja Outi Airaksinen

klo 12:20 Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan alustus

Ilkka Halava TID Business Forum 9.3.2018

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava

klo 13 Kiertotalous

Kiertotalous -paneeli TIDforum 9.3.2018Kuvassa vasemmalta: Kari Herlevi (projektijohtaja, Sitra), Petri Lehmus (johtaja T&K, Neste), Vesa Heikkonen (toimitusjohtaja, Itä-Uudenmaan Jätehuolto) ja toimittaja Aaro Kajaste.

klo 14 Nuoret / Tulevaisuuden työ

Alustus: Unelmista totta! Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT)

Nuoret ja tulevaisuuden työ -TID paneelikeskustelu 9.3.2018Kuvassa vasemmalta: Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT), Jonna Jukkola (abiturientti, Linnankosken lukio), Paavali Kukkonen (asiantuntija – työn murros, Sitra), Niko Laurila (valokuvaaja, nuori yrittäjä), Jukka Erätuli (luova johtaja, Work Pilots) sekä toimittaja Aaro Kajaste.

klo 15:30 Megatrendit ja alueelliset mahdollisuudet elinkeinoelämälle

Megatrendit paneelikeskustelu TID Business Forum 2018

Vasemmalta: Kim Väisänen (bisnesenkeli, ”Väärää vientiä” kirja),  Roope Mokka (co-founder, Demos Helsinki), Matti Rae  (johtaja, Ensto – Offering Development) sekä toimittaja Aaro Kajaste.

Lue paneelikeskusteluiden teemoihin liittyvät TID-artikkelit ja blogit:

Venäjä-kauppa on taas pop

Tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin

Väärää vientiä

Megatrendeistä suuntaa tulevaisuuden bisnekselle

Kiertotaloudesta miljardibisnes

Nuori yrittäjyys – valokuvaaja Niko Laurila

 

 

TIDforum puhujakaarti 8.3.2018

tulevaisuussilmä

Ajatukset ja bisnekset vauhtiin!

TID Business Forum -seminaari torstaina 8.3.2018 klo 9-14 Porvoon Taidetehdas

Huippupuhujia, katseita tulevaisuuteen, mahdollisuuksiin, muutoksiin. Teemoina Venäjä ja Cleantech.

Puheenvuorot:

klo 9:15 Pekka Sutela

Pekka Sutela

Pekka Sutela on arvostettu kansantaloustieteilijä, jonka erikoisalana on ollut Neuvostoliiton ja Venäjän taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka. Usean vuosikymmenen ansiokas ura mm. Helsingin yliopistossa ja Suomen Pankissa on antanut hänelle vahvan perustan asiantuntijatehtäviin. Hän on toiminut neuvonantajana niin kotimaisille ja kuin kansainvälisille päätöksentekijöille ja on kysytty luennoitsija. Hän on myös julkaissut useita tieteenalansa artikkeleita ja kirjoja. Sutela on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori sekä Aalto-yliopiston dosentti.

klo 9:45 Ari Virtanen

Ari VirtanenAri Virtanen on toiminut Ensto-konsernin toimitusjohtajana huhtikuusta 2016 lähtien. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus erilaisista johtotehtävistä kansainvälisissä yrityksissä, mm. Koneella, Elektrobitissa ja Nokialla. Virtasen vahvaa osaamisaluetta ovat nopeasti kehittyvän liiketoiminnan sekä kansainvälistyvien yritysten strateginen ja operatiivinen johtaminen.

”Avainasia maailmalla menestymiseen on markkinatrendien ja asiakastarpeiden ymmärtäminen. Lisäksi innovatiivisten ratkaisuiden ketterä toteuttaminen on erittäin tärkeää kansainvälisillä markkinoilla.”

klo 10:15 Sari Siitonen

Sari Siitonen

Sari Siitonen on konsulttitoimisto Clonetin perustaja ja toimitusjohtaja. Clonetin tavoitteena on kääntää yritysten kohtaamat ilmastovaatimukset mahdollisuuksiksi. Palveluvalikoimaan kuuluu hiilijalanjäljen mittaaminen, päästövähennyspotentiaalin kartoitus ja ilmastomyönteisen liiketoiminnan kehittäminen. Aiemmissa tehtävissään Siitonen on vastannut energia- ja ilmastoasioista ja Cleantech Finland -brändistä EK:ssa, kestävästä kehityksestä ja innovaatioista Gasumilla sekä ilmastopalveluista Pöyryllä. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori ja eMBA.

klo 12:15 Ilkka Homanen

Ilkka Homanen

Ilkka Homanen on toiminut 2013 alkaen Finpro Oy:n ja 2018 alkaen Business Finland Oy:n cleantech toimialajohtajana. Yli 20 vuoden kokemus johtotehtävissä kansainvälisissä yrityksissä (mm. ABB, Rautaruukki ja Stemcor) on tuonut hänelle vahvaa osaamista kansainvälisen liiketoiminnan johtamisessa sekä isoissa konserneissa että P&K sektorin yrityksissä.

”Tunne asiakkaasi tarpeet muuttuvissa markkinaolosuhteissa ja pysy asiakkaiden iholla, se palkitsee. Pyri haistamaan tulevaisuuden markkinat ja asiakastarpeet ja kehitä tuotteesi ja ratkaisusi mahdollisimman hyvin näihin vastaaviksi.”

klo 12:45 Pavel Kuznetsov

Pavel Kuznetsov

Pavel Kuznetsov nimitettiin Venäjän Suomen-suurlähettilääksi elokuussa 2017. Hän on kokenut ammattidiplomaatti, joka siirtyi Helsinkiin Venäjän ulkoministeriön pääsihteeristön päällikön paikalta. Kuznetsov on valmistunut Moskovan MGIMO-yliopistosta ja hän osaa suomea ja englantia. Hän on toiminut erilaisissa Neuvostoliiton ja Venäjän ulkoministeriön tehtävissä 1980-luvun alusta lähtien ja on työskennellyt muun muassa Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystössä ja Venäjän Viron-suurlähetystössä. Vuosina 2010-2014 Kuznetsov toimi suurlähettiläänä Slovakiassa.

Pekka Viljakainenetäyhteydessä Pekka Viljakainen

Liikemies Pekka Viljakainen tunnetaan bisnesosaamisestaan kansainvälisessä toiminnassa, erityisesti Venäjällä, jossa hän toimii pääministeri Dmitri Medvedevin innovaationeuvonantajana. Hän on mm. Venäjän postin hallituksen jäsen ja pääomasijoitusyhtiö Skolkovo Venturesin hallituksen puheenjohtaja. Hän perusti 14-vuotiaana IT-alan yrityksen, Visual Systemsin, jonka myi vuonna 1998 TietoEnatorille.

Viljakainen sijoittaa bisnesenkelinä startup-yrityksiin Suomessa ja Venäjällä. Skolkovon Startup Village –tapahtuma on yksi hänen monista konsultointihankkeistaan.

klo 13:15 East meets West:

Ilkka Salonen / Risto E.J. Penttilä

Ilkka Salonen

Ilkka Salonen on suomalaisen teollisuuden Venäjä-suhteita edistävän yhtiön, East Office of Finnish Industries, toimitusjohtaja. Hänen ainutlaatuinen Venäjä-asiantuntemuksensa sai alkunsa 1985 KOP:n edustajana Moskovassa ja on täydentynyt monissa johtotehtävissä pankkisektorilla mm. International Moskow Bankissa ja Sperbankissa.

East Officen johtoon Salonen astui vuonna 2017. Vuonna 2008 perustettu yhtiö mm. kokoaa omistajiensa käyttöön tietoja Venäjän taloudesta ja poliittisesta kehityksestä.

Risto EJ PenttiläRisto E.J. Penttilä on vuonna 2017 perustetun Nordic West Officen toimitusjohtaja ja yksi sen perustajajäsenistä. Tämä think tank – ajatushautomo – on erikoistunut läntistä maailmaa mullistavien muutosten analysointiin ja hallintaan. Risto E.J. Penttilä siirtyi Nordic West Officeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan tehtävistä. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori ja väitellyt Oxfordin yliopistossa vuonna 1989. Hän on toiminut myös muun muassa tutkijana, kansanedustajana sekä erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä ja julkaissut useita kirjoja.

Tapahtuman juontavat Point College Oy:n rehtori/toimitusjohtaja Sari Gustafsson ja lehtori Bryan Roberts.

Torstaina 8.3.2018, ilmoittautumiset alkaen klo 8:30 Porvoon Taidetehdas. Lue lisää: TID tapahtumat

 

Kiertotaloudesta miljardibisnes

Mari Pantsar Sitra

Ilmastonmuutos on luonut maailmaan miljardien markkinat. Suomi on jo nyt kiertotalouden kärkimaita, mutta aikaa ei ole yhtään hukattavaksi.

Edessä on valtava murros. Joidenkin arvioiden mukaan tarvitaan jopa 18500 miljardin euron investoinnit, mikäli maailmassa halutaan päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin vuonna 2030.

– Meillä ei ole vaihtoehtoja. Kiertotalouteen on pakko mennä, sillä maapallo ei vain kestä sitä, miten paljon ihmiskunta käyttää luonnonvaroja, johtaja Mari Pantsar Sitrasta sanoo.

Pantsar luotsaa Sitrassa Hiilineutraali kiertotalous -teemaa. Hän näkee, että edessä on vääjäämättä siirtyminen uuteen talousmalliin, sillä nykyinen teolliseen tuotantoon perustuva malli alkoi muodostua aikana, jolloin maapallolla oli vain miljardi ihmistä.

Matkaa tavoitteeseen on, mutta Pantsarin mukaan puhutaan kuitenkin vain muutamista vuosikymmenistä. Suomi on muutoksessa eturintamassa.

Suomi on eturintamassa

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on kiertotaloudessa aivan kärkimaita. Esimerkiksi Ruotsi on vasta tekemässä omaa kiertotalouden kansallista suunnitelmaansa, jollainen Suomessa laadittiin jo pari vuotta sitten. Pantsar arvioi, että edelläkävijyys tuo Suomelle kasvua ja uutta liiketoimintaa.

Se, että Suomessa on pieni hiilijalanjälki, ei riitä. Sen sijaan meidän pitäisi tavoitella suurta hiilikädenjälkeä – eli pyrkiä luomaan ratkaisuja, joilla voidaan vähentää globaalisti hiilidioksidipäästöjä. Tällaisia ratkaisuja voidaan myydä vaikkapa Kiinaan, jotta Kiina pystyisi vähentämään omia päästöjään.

Mari Pantsar näkee, että suomalaisilla kiertotalouden innovaatioilla on paljonkin vientimahdollisuuksia. Se tosin edellyttäisi, että Suomeen syntyisi kunnianhimoinen ja toimiva kotimarkkina, joka kannustaisi yrityksiä luomaan toinen toistaan parempia ratkaisuja.

– Kiertotalous leikkaa Suomessa oikeastaan kaikki toimialat. Metsäteollisuus on paraatiesimerkki kiertotaloudesta, sillä siellä on jo vuosikymmeniä käytetty kaikki materiaalit mahdollisimman tehokkaasti. Myös energiateollisuus on vahva. Esimerkiksi Fortum panostaa vahvasti kiertotalouteen ja Neste tekee uusiutuvaa dieseliä ja biopohjaista muovia. Lisäksi meillä on paljon startup-yrityksiä, jotka tekevät autojen ja muiden hyödykkeiden jakamispalveluja. Myös jakamistalous on kiertotaloutta, koska siinä tuotteita käytetään mahdollisimman tehokkaasti, Pantsar listaa.

Pantsar ei halua puhua kiertotalousyrityksistä, sillä ihan jokaisen yrityksen – toimialasta riippumatta – pitäisi miettiä omaa kulmaansa kiertotalouteen ja sitä, miten yritys voi omalta osaltaan vähentää jätettä ja käyttää materiaaleja tehokkaammin sekä parantaa tuotteiden käyttöastetta.

Vaikka asiat menevät vauhdilla eteenpäin, aina löytyy myös parannettavaa. Esimerkiksi metsäteollisuudessa voitaisiin siirtyä kiertotalouden näkökulmasta tekemään arvokkaampia tuotteita sellun ja paperin sijasta.

– Meidän pitäisi tehdä asioita, jotka säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään, kuten puurakennuksia, pöytiä ja hienoja designtuotteita. Puuta ei pitäisi käyttää suoraan energian lähteenä, sillä kun puu poltetaan pois, se ei hyödytä sen jälkeen enää ketään, Pantsar sanoo.

Suhde omistamiseen muuttuu

Kiertotaloudessa yksi Suomen vahvuuksista on digitalisaatio. Sen myötä syntyy muun muassa erilaisia jakamistalouden palveluita, joiden avulla esimerkiksi autojen käyttöastetta saadaan kasvatettua.

– Autot seisovat keskimäärin 96 prosenttia ajasta, ja niitä käytetään vain 4 prosenttia. Erilaisilla digitaalisilla palveluilla pystytään jakamaan autoja, Pantsar kuvaa.

Euroopassa on kokeiltu myös palveluita, joissa kuluttajat vuokraavat pesukoneita sen sijaan, että he ostaisivat niitä omaksi.

– Valmistaja pystyy teollisen internetin kautta seuraamaan laitetta, ja kun pesukone tarvitsee huoltoa, omistaja tulee huoltamaan sen. Palvelulla on kuukausimaksu, ja kone pysyy koko ajan valmistajan omistuksessa, Pantsar sanoo.

Tarvetta verokannustimille

Kiertotalouden vauhdittamiseksi Mari Pantsar heittää pallon päättäjille, jotta nämä lähtisivät sysäämään kehitystä eteenpäin.

– Julkisen puolen pitää tehdä enemmän lainsäädännöllisiä toimia. Meillä pitäisi olla esimerkiksi verotuksellisia kannustimia. Jos tuotteita tehdään kierrätysmateriaaleista, miksei niillä voisi olla pienempi arvonlisävero niin, että ne olisivat houkuttelevampia?

Pantsarin mukaan esimerkiksi Ruotsissa huolto- ja korjauspalveluille on käytössä alennettu arvonlisäverokanta. Sen takia Ruotsissa kodinkoneita kannattaa huoltaa ja korjauttaa – ja tällä tavoin pidentää niiden elinikää. Sen sijaan Suomessa hajonneet kodinkoneet kärrätään kaatopaikalle.

Jos kaikki menee hyvin, saadaanko ilmaston lämpeneminen talttumaan?

– 1,5 astetta on jo menetetty, mutta haluan uskoa ja minun on pakko uskoa, että ilmaston lämpeneminen jää kahteen asteeseen. Tällä hetkellä nykytoimilla ollaan kuitenkin menossa 3,2 asteeseen, Pantsar sanoo.

Hän perää nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita. Pantsarin mukaan päästövähennystavoitteiden pitäisi olla selvästi nykyistä kovemmat, mikäli Suomi haluaa olla linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Käytännössä vuonna 2050 ilmakehään ei saisi päästää enää yhtään hiilidioksidia, vaan sen sijaan imeä ilmakehästä hiilidioksidia.

– Joko me tehdään päästövähennystoimenpiteitä nyt vapaaehtoisesti tai sitten kohta pakon edessä, jolloin se on paljon kalliimpaa. Ratkaisuja on jo olemassa, Pantsar sanoo.

Teksti: Outi Airaksinen, Kuva: Srba Lukic

KIERTOTALOUDESTA KESKUSTELLAAN TID BUSINESS FORUMIN SEMINAARISSA TORSTAINA 8.3.2018 (maksullinen, lippu.fi) SEKÄ TID MEDIA CAFÉSSA PERJANTAINA 9.3. (vapaa pääsy). Tervetuloa Porvoon Taidetehtaalle itäisen Uudenmaan suurimpaan talous- ja yrittäjyystapahtumaan! Sitran asiantuntijat Kari Herlevi ja Paavali Kukkonen #Porvoo2030 -paneelikeskusteluissa perjantaina.

 

Uutta voitonjakoa

Kiertotalous tuo mahdollisuuksia ja vaatii ajattelutavan muutosta, nyt luodaan tavaroiden sijaan palveluita ja yhdessä muiden kanssa

 

– Näkisin, että kiertotaloudessa on mahdollisuuksia kaikenkokoisille yrityksille, kiertotalouden asiantuntija, Clonet Oy:n toimitusjohtaja Sari Siitonen sanoo.

Parhaimmillaan kiertotalous tarjoaa huikeita mahdollisuuksia ja uusia tapoja toimia.

Kiertotaloutta ovat niin yhdestä toiminnasta syntyneiden sivuvirtojen hyödyntäminen toisessa toiminnassa kuin esimerkiksi jakamistalouskin.

– Jos samalla alueella on useita toimijoita, yksi voi tuottaa jotain, vaikka hukkalämpöä, mitä toinen sitten hyödyntää, Siitonen sanoo.

Tämä säästää raaka-aineita ja resursseja ja kytkee yhteen alueen toimijat. Samalla saasteita syntyy vähemmän, kun tuotettu tavara jää suljettuun kiertoon.

”Kiertotalouteen ei sovi ajatus yksin tekemisestä”

Kiertotalous vaatii uudenlaista ajattelua. Se pohjaa ajatukseen taloudesta ekosysteeminä, jossa eri toimijat ja osa-alueet toimivat yhdessä ja osin toisistaan riippuvaisina.

– Kiertotalouteen ei sovi ajatus yksin tekemisestä. Se muokkaakin perinteistä ajatusta yritysyhteistyöstä. Yksittäisen yrityksen voitontavoittelun lisäksi kannattaa miettiä isoa kuvaa ja yhteistyön mukanaan tuomia hyötyjä, Siitonen sanoo.

Viime kädessä on kyse innovaatiokyvykkyydestä. Kiertotalouden ytimessä ovat tuotteiden sijaan palvelut. Haasteena on luoda niitä, tehdä niitä tunnetuksi ja saavutettaviksi.

– Tarvitaan erilaisia alustoja, joilla tavaroita ja palveluita tarjotaan, sekä asennemuutosta, Siitonen sanoo.

Liiketoiminnan haasteet tulevat siitä, että voittoa on jakamassa moni. Rahaa ei enää tehdä yksin massatuotannolla vaan yhteisissä verkostoissa. Tarvitaankin uudenlaisia tapoja tehdä bisnestä: yhdessä tekemistä, uusien mahdollisuuksien näkemistä ja eri alojen yhdessä toimimista.

Siitonen oli reilu vuosi sitten EK:ssa toimiessaan mukana tekemässä Syty kiertotaloudesta -raporttia. Siinä tärkeiksi kiertotalouden edistäjiksi nousivat muun muassa hyvä osaamispohja, joustavat säädökset, julkiset hankinnat, kohtaamiset yli toimialojen sekä alustatalouden yhteiset pelisäännöt.

Maas – liikkuminen palveluna

Maas, Mobility as a Service, on uusi tapa katsoa liikkumista. Suomi on julkisen liikenteen puolella sen kärkimaita. Palveluliikkuminen tarkoittaa, että haluttu matka hoituu yhdellä lipulla ja yhdellä maksulla, vaikka kulkuvälineitä olisi useampia. Matkan eri vaiheet nivoutuvat hyvin yhteen ja matkasuunnitelmia voi muuttaa joustavasti.

Siitonen uskoo, että esimerkiksi autojen yhteiskäytön voisi hyvinkin kytkeä osaksi MaaS-ajattelua.

Tiesitkö

Tällä hetkellä Suomen käytetyin kiertotalouden alusta on tori.fi

Cleantech ja kiertotalous ovat puheenaiheita TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla:

to 8.3. klo 9-14, Sari Siitosen puheenvuoro klo 10:45 Avanti-salissa, ks. alla

pe 9.3. klo 13, paneelikeskustelussa mukana Kari Herlevi (Sitra), Petri Lehmus (Neste), Vesa Heikkonen (Itä-Uudenmaan Jätehuolto) ja Antti Lippo (Demos), Tehdassalissa, vapaa pääsy.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

**

Sari Siitonen puhuu TID Business Forum seminaarissa 8.3.2018.

Clonet Oy:n toimitusjohtaja Sari Siitonen, kuva Marjo Koivumäki.

Sari Siitonen puhuu kiertotaloudesta Tid Business Forum -seminaarissa Porvoon Taidetehtaalla torstaina 8.3.2018 klo 9-14. Seminaariliput à 145 euroa sis. ohjelman, lounaan, kahvit ja lippu.fi -palvelumaksut. Ryhmäliput on mahdollista saada myös laskutuksella, lisätiedot puh. 040-7078197.

 

Kiertotalous kiinnostaa

Kiertotalous liiketoiminta

Uuden, tehokkaamman talouden mukainen liiketoiminta leviää suomalaisten keskuudessa: Sitran ylläpitämä, kiertotalouden kiinnostavimpia yritysesimerkkejä esittelevä lista laajenee jälleen. Päivitetyllä listalla on nyt 97 yritystä sekä joukko perinteisen käsityöammatin taitajia.

Lokakuussa 2016 Sitra julkaisi ensimmäistä kertaa Kiertotalouden kiinnostavimmat -listauksen, jossa esitellään liiketoimintaesimerkkejä kannustamaan suomalaisia yrityksiä siirtymään kestävään, uuden ja tehokkaamman talouden mukaiseen toimintaan.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa siirtymässä aikakauteen, jossa yhteiskunnan hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita. Kannattavan liiketoiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja ratkaisuja, jotta materiaalit ja niihin sitoutunut arvo pysyvät yhteiskunnassamme mahdollisimman pitkään sekä hukkaa ja jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Nyt julkaistava Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan kolmas, päivitetty versio kasvattaa kiinnostavien esimerkkien määrän miltei sataan, kun ensimmäisessä listauksessa mukana oli 19 yritystä. Listan yritykset osoittavat ratkaisuillaan, miten liiketoimintaa ja tulosta tehdään uudella, kiertotaloutta edistävällä tavalla jo nyt. Edelläkävijöiden määrän lisääntyessä vaatimukset näille kirittäjille kasvavat. Ensimmäisen listan julkaisun yhteydessä kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevi lupasikin, että kiertotalouden yleistyessä listalle pääsyn kriteerit tiukkenevat ”kuin autojen päästörajat”.

”Nyt tuo aika on käsillä, kun kiinnostavia kiertotalousyrityksiä on jo satakunta. Ensi vuonna jatkamme arvioimalla, kuinka kiinnostavina ja inspiroivina listan yrityksiä voi pitää verrattuna uusiin, esille tuleviin yrityksiin”, hän jatkaa.

Listan yritykset on jaoteltu edelleen viiden liiketoimintamallin mukaan. Uusia yrityksiä ovat muun muassa voiteluöljyjä palveluna myyvä Fluid Intelligence, yrityksille koneiden ja laitteiden digitaalista jakamisalustaa tarjoava eRENT, pakkauksiin muovien tilalle biohajoavia materiaaleja tarjoava Sulapac ja nyhtökauralla eläinproteiinille vaihtoehdon tuova Gold & Green Foods.

Kiertotalouden mukainen liiketoiminta ei aina edellytä uusia innovaatioita – listalle on nyt myös otettu mukaan yhtenä joukkona verhoiluyritykset, joita Suomessa on noin 400.

”Tuotteen käyttöiän pidentäminen on myös kiertotalouden ydintä. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan ammattilaisia, jotka osaavat huoltaa ja korjata tuotteita”, Herlevi sanoo.

Lähde: STT 28.12.2017

Lue lisää: www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/

TID Business Forum haastaa myös mukaan maailman muutokseen. Teemana Cleantech Porvoon Taidetehtaalla 8.-10.3.2018. Lue lisää:
TID Business Forum

Kuva: Kuvituskuva