Tagiarkisto: Kim Väisänen

Ennusmerkit kertovat

Halu nähdä tulevaisuuteen on inhimillistä. Monenlaisia ennustajia ja ennusmerkkien tulkitsijoita on ollut kautta ihmishistorian. Antiikin Kreikan tunnetuimman ennustuskultin pyhäkkö oli Delfoin Apollonin temppelissä, jossa Delfoin oraakkeli, ennuspapitar Pythia, vastasi hurmostilassa kolmijalalla istuen hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Kuuluisuuteen nousi aikanaan myös Nostradamus (1503-1566), jonka monitulkintaisista nelisäkeistä etsitään vieläkin vastauksia nykyisiin ja tuleviin tapahtumiin. Myös Krimin viimeaikaisia tapahtumia on tulkittu Nostradamuksen ennustuksista käsin.

Tähdet, kortit, kahvinpurut, tina, unet, mustat kissat ja kristallipallot. Ennustajan välineistö on kirjava ja konstit monet.

Suomen ensimmäinen futurologi

Ilmaklipperi, kuumailmavaunu, metsävilla. Kaukolämmitys, sähkövalo, biokaasu. Zachris Topeliuksen (1818-1898) tulevaisuuden ennusteet ovat hämmästyttävää luettavaa, osin totta tänä päivänä. Tänä vuonna vietämme Topeliuksen 200-vuotissyntymävuotta. Satusetä on aivan liian rajoittunut nimike kuvailemaan tätä tuotteliasta kirjoittajaa ja historian professoria.

Vuonna 1860 julkaisemassaan tarinassa Topelius siirtyy tieteiskirjailijan saappaisiin ja maalailee Suomen tulevaisuudenkuvia päähenkilönsä Simeon Levin silmin. Levi matkaa pitkin Suomea etsimässä investointikohteita pankkiiriliike Rothschildin agenttina. Ei ihme, että Topelius on nimetty Suomen ensimmäiseksi futurologiksi, tulevaisuudentutkijaksi (HS 9.1.2018).

Megatrendit

Nykyään erilaiset megatrendilistat ovat suosiossa, mutta tulevaisuudentutkimukselle megatrendi on työkalu, jolla voidaan mm. tarkastella erilaisia muutosvoimia ja hahmottaa kehityksen suuria linjoja. Megatrendi on ikään kuin erillisten trendien eli suuntausten muodostama kimppu, joka sisältää toisilleen vastakkaisiakin ilmiöitä. Termin otti ensimmäisenä käyttöön amerikkalainen John Naisbitt kirjassaan Megatrends (1982).

Puhetta tulevaisuudesta ja megatrendeistä TID Media Caféssa perjantaina 9.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla klo 11 alkaen. (Samaan aikaan Yritysmessut ja E4B-tapahtuma. Vapaa pääsy.)

Onko tulevaisuuteen tähyily pelkkää arvailua? Mitä megatrendit mahdollistavat ja mikä ratkaisee Porvoon kehityksen?

Tulevaisuustutkija Ilkka HalavaTulevaisuustutkija Ilkka Halava ottaa kysymyksistä kopin pe 9.3. klo 12:20 ja johdattaa kuulijat #Porvoo2030 -paneelikeskustelujen teemoihin.

Ilkka Halava on yksi Suomen suosituimpia puhujia. Hän innostaa kuulijansa keskusteluun yllättävillä näkökulmilla, uusajattelulla ja loistavalla huumorilla.

#Porvoo2030-paneeleissa pohditaan alueemme mahdollisuuksia mm. megatrendien valossa. Aikamme suuriin muutosvirtoihin kuuluvat niin kiertotalous kuin työn murros.

”Kaupunkien paremmuutta mitataan seuraavaksi niiden kyvyllä synnyttää ihmisten välistä vuorovaikutusta.” Ilkka Halava

Perjantai 9.3. paneelit:

klo 11 Kestävä rakentaminen, keskustelua johtaa DI Jani Kemppainen (Rakennusteollisuus RT ry)

Jussi Hirvelä (brändi- ja viestintäjohtaja Lujatalo), Toni Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo)

#Porvoo2030 –paneelit

Keskustelua johtaa MTV-uutisankkuri, porvoolaistoimittaja Aaro Kajaste, kommenttivirtaa seuraa taloustoimittaja Outi Airaksinen

klo 12:20 Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan alustus: Megatrendien mahdollisuudet / Mikä ratkaisee Porvoon kehityksen?

klo 13 Kiertotalous

Vesa Heikkonen (toimitusjohtaja, Itä-Uudenmaan Jätehuolto), Kari Herlevi (projektijohtaja, Sitra), Petri Lehmus (johtaja T&K, Neste)

klo 14 Nuoret / Tulevaisuuden työ

Alustus: Unelmista totta! Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT)

Jukka Erätuli (luova johtaja, Work Pilots), Niko Laurila (valokuvaaja, nuori yrittäjä), Jonna Jukkola (abiturientti, Linnankosken lukio), Paavali Kukkonen (asiantuntija työn murros, Sitra)

klo 15.30 Megatrendit ja alueelliset mahdollisuudet elinkeinoelämälle

Kim Väisänen (bisnesenkeli, lue artikkeli: ”Väärää vientiä” ), Matti Rae (johtaja, Ensto – Offering Development), Roope Mokka (Co-Founder, Demos Helsinki)

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan paikan päälle tai seuraa ja kommentoi: #tidforum ja #porvoo2030.Vapaa sisäänpääsy. Ohjelmamuutokset mahdollisia. Lisätiedot www.tid.fi. Pöytävarauksella varmistat parhaan paikan ja sujuvan tarjoilun (maksullisia), lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15).

Järjestää: TIDmedia/TT-Tuulet Kustannus Oy

Väärää vientiä

Kim Väisänen, bisnesenkeli

”Oikea vienti on suunnittelua ja analysointia peukalo herkeämättä vientivaltimolla.”

Vientikaupan piristymistä odotettiin laskukauden syvinä hetkinä kuin kuuta nousevaa pelastamaan Suomi talousahdingosta. Viennin merkityksestä puhuttiin paljon. Niin paljon, että jotkut yrittäjät ottivat siitä jopa itseensä. Yrityskentällä liikkui uskomuksia, että arvostusta ei riitä niille, jotka toimivat ainoastaan kotimaan markkinoilla.

Onko kaikkien ihan pakko viedä? No ei tosiaan, mutta vientikaupan kiemuroita voi silti jokainen yrittäjä hahmottaa. Se ei vielä tarkoita, että saa vientihypetyksestä tartunnan tai jos ei vie, kuuluisi yrittäjien kuvitteelliseen kakkoskastiin.

Tammikuussa ilmestynyt Kim Väisäsen kirja Väärää vientiä on tiedontarpeeseen juuri paikallaan, jouhevasti ja lukijaa virkistävästi provosoiden kirjoitettu.

Epäselvät käsitteet Väisänen tyrmää heti kättelyssä. Kirja käsittelee vientiä, ei kansainvälistymistä, jonka kirjoittaja määrittelee konsulttikieleksi. Kansainvälistyminen on Väisäsen sanoin söpöä pikkupuuhastelua, jota rahan sijasta mitataan enemmänkin Finnairin lentopisteillä.

Sekin tulee kirjassa mainittua, että suomalaisten yritysten helmasynti on kasvuhaluttomuus. Mutta sitten kun kasvuhaluja löytyy, tulevatkin pian jo kotimarkkinoiden rajat vastaan. Valtaosa näistä yrityksistä suuntaa ulkomaille. Kasvuhalu ja vientimotivaatio linkittyvät yhteen.

Kotimarkkinoiden kiistaton etu on kulujen ja erityisesti henkilökulujen ennakoitavuus. Kirja saattaakin vahvistaa ajatuksia pysytellä kotimarkkinoilla. Ainakin se kehottaa lopettamaan ajoissa väärän viennin, sillä väärä vienti johtaa tyhjentyvään kassaan.

Viedäkö vai eikö viedä – go or no-go. Ainakaan viennin perusteena ei pitäisi olla yrityksen omistajan matkailun rahoittaminen. Päätös viennin aloittamisesta tulisi perustua ajatusprosessiin ja omiin laskuharjoituksiin.

Kirjassa esitellään mm. erilaiset vientiin sovellettavat liiketoimintamallit. Mukana on myös kiinnostavia yrityshaastatteluja.

Yksi haastatelluista on ravintolayrittäjä Matti Wikberg, joka kertoo ravintola Farangin konseptin viennistä Tukholmaan. Vientiä harkitseville yrityksille Wikberg vinkkaa, että menestyäkseen kilpailluilla markkinoilla on hullun lailla uskottava itseensä ja omaan asiaansa. Lisäksi yrityksen rahoituksen ja kassan on oltava kunnossa, koska vienti on aina kalliimpaa kuin alun perin arvioidaan.

Vienti ei ole itseisarvo eikä siihen kannata ryhtyä kevein perustein. Nimenomaan ei kannata, sillä kuten Kim Väisänen painottaa, viennin onnistumista mitataan ainoastaan rahalla.

Teksti: Tuula Lukic

Kim Väisänen on start-up sijoittaja, Vuoden 2017 bisnesenkeli ja tuttu myös Leijonan luola -sarjasta. Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon hän on saanut kahdesti, vuosina 2013 ja 2017. Väisänen myi tiedonhävitysohjelmia kehittäneen yrityksensä Blanccon brittiläiselle Regenersikselle 60 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Noin 97 prosenttia Blanccon liikevaihdosta tuli Suomen rajojen ulkopuolelta.

Kim Väisänen on mukana TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla perjantaina 9.3.2018 klo 15:30 paneelikeskustelussa ”Megatrendit ja mahdollisuudet elinkeinoelämälle”. Vapaa pääsy. Striimataan ja nähtävillä YouTube TID BusinessForum -kanavalla. Seuraa ja kommentoi #tidforum.

Kim Väisänen: Väärää vientiäKim Väisänen: Väärää vientiä. Mene itään tai länteen, mutta tee kotiläksysi. 230 s. Alma Talent 2018.