Tagiarkisto: kuntavaalit 2017

Hyvinvointia kuntaan

Srba Lukic kuntavaalit 2017

Nykymaailmassa työnteko ja kiire vievät yhä suuremman osan meidän elämästämme. Kaikki pitäisi olla heti ja nyt. Vedotaan kovaan kilpailuun ja markkinatalouteen, jotta saadaan niin työntekijöistä kuin työnantajista lypsettyä viimeinenkin minuutti ja viimeinen penni.

Vaalien alla melkein jokainen ehdokas on nostanut kunnan hyvinvoinnin omaksi tavoitteekseen – mitä se sitten tarkoittaakin meille jokaiselle. Itsekin olen nostanut hyvinvoinnin vaaliteemaksi. Ennen kuin päädyin siihen, mietin, mitä hyvinvoinnilla tarkoitan.

Voidaksemme hyvin meidän on koettava onnistumisia niin työelämässämme kuin vapaa-ajassamme ja kaikissa arjen tilanteissa, jotta jaksaisimme eteenpäin. Kunta on se taho, joka luo edellytyksiä hyvinvoinnille.

Hyvinvointi ei aina ole rahakysymys, mutta kunnan palveluita ei voi tuottaa ilman rahaa. Kunnan tulot perustuvat veroihin, mutta kun kassaongelmia tulee, päättäjät lähes aina käyttävät keinoja, jotka eivät tue hyvinvointia, vaan tuhoavat sitä. Budjettivajeet korjataan velanotolla, leikkauksilla, irtisanomisilla ja veronkorotuksilla sen sijaan, että tuettaisiin kunnan elinvoimaa, yritysten mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa ja sitä kautta lisättäisiin työllisyyttä ja veronmaksukykyä.

Yritykset ja yrittäjyys ovat kunnan hyvinvoinnin peruspilareita. Siksi minun on mahdoton hyväksyä sitä, että kunta perustaa omia yhtiöitä, jotka kilpailevat yksityisyrittäjien kanssa samoista asiakkaista. Tässä yhteydessä kritiikkini ei kohdistu yhtiöihin, jotka linkittyvät kunnan peruspalveluihin ja asukkaille välttämättömiin tarpeisiin kuten sähkö ja vesi, vaan tilanteisiin, joissa kunta vääristää tervettä kilpailua käyttämällä siihen yhteisiä verorahoja. Näistä yrityksistä on ollut enemmän menoja kuin tuloja, sillä osaaminen ja tulosvastuu ovat olleet heikoissa kantimissa.

Olen yrittäjä ja työ täyttää suuren osan elämääni. En silti ajattele, että työ on elämässä kaikki tai että mikään tekeminen saisi puristaa tekijöistään kaikkia mehuja. Kunta ei voi menestyä ilman hyviä tekijöitä ja hyvinvoivia ihmisiä. Olimmepa sitten työntekijöitä tai työnantajia, eläkeläisiä tai opiskelijoita, meissä on oltava realismin lisäksi myös ripaus artistia ja hedonistia.

Srba Lukic Porvoon kokoomus Kuntavaalit 2017 nro 73Srba Lukic, yrittäjä, teollinen muotoilija

Kuntavaaliehdokas 2017, Porvoon kokoomus, nro 73.

TT-Tuulet Kustannus Oy, toimitusjohtaja

Porvoon kokoomuksen hallituksen jäsen

Porvoon Yrittäjien hallituksen jäsen 2012-2016

 

Kuntien rooli kehittyy

Kuntavaalit 2017

Mikäli sote-ratkaisu toteutuu ja tehtävät siirtyvät maakunnille, suomalaisten kuntien rooli muuttuu radikaalisti. Tehtävät vähenevät, mutta muutoksessa jäävät jäljelle tulevaisuutta rakentavat tehtävät. Näitä ovat erityisesti sivistystoimi, tekninen toimi, kulttuuri, terveyden edistäminen ja elinkeinotoimi. Houkuttelevan ja kilpailukykyisen kaupungin tai kunnan kehittäminen on entistä enemmän virkamiesten ja päättäjien omissa käsissä. Mielestäni tämä on hyvin motivoivaa. Ja elinkeinotoiminnan suhteellinen osuus tuplaantuu aiemmasta kunnan tehtävissä!

Hankinta-asioissa Itä-Uudellamaalla on alkanut hyvin myönteinen prosessi, jossa tavoitteena ovat mahdollisimman yhtenäiset hankintojen pelisäännöt alueen kunnissa. Mielenkiintoinen vertailu on, että Itä-Uudenmaan kuuden kunnan (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila) yhteinen asukasluku, noin 77 000 asukasta olisi tällä hetkellä Suomen 13. suurin kunta. Vähän pienempi kuin Joensuu ja hivenen suurempi kuin Lappeenranta. Joensuussa ja Lappeenrannassa on oletettavasti itsestään selvää, että koko kunnassa on yhtenäiset hankintaperiaatteet. Itä-Uudellamaalla Posintran johdolla alkanut prosessi, jossa pyritään kehittämään yhteisiä periaatteita alueen kuntiin, on erittäin tervetullut. Uskon, että hyvä hankintapolitiikka tulee hyödyttämään Itä-Uudenmaan yrityksiä ja kuntia.

Kansainvälisyyden merkitys kunnissa kasvaa työllisyyden ja investointien kannalta. Samalla kulttuurikysymykset, palvelujen tuottamisen tavat ja määrät ovat isoja kysymyksiä, jopa haasteita. Kotouttamisen onnistuminen sekä työmarkkinoiden toimivuus ovat kriittisiä kysymyksiä tulevaisuudessa. Toisaalta kunnat kilpailevat uusista investoinneista ja työpaikoista, joita tarvitaan kipeästi. Kunnat ja kehitysyhtiöt ovatkin hyvin lisänneet toimiaan investointien kansainvälisessä houkuttelemisessa.

Kunnissa eletään hyvin kiinnostavia aikoja. Sote-ratkaisu vie valtaa ja tehtäviä, mutta antaa mahdollisuuden miettiä kunnan roolia aivan uudelleen. Vaihtuvatko voittajakunnat tässä prosessissa?

Petri Graeffe

Petri Graeffe

toimitusjohtaja

Uudenmaan Yrittäjät

petri.graeffe (a) uudenmaanyrittajat.fi

 

Onko kuntasosialismin aika ohi?

Suomen Yrittäjät kuntavaalitavoitteiden julkistaminen 17.1.2017

Ehdokashaku käy kevään kuntavaalien osalta vielä kuumana eikä listoille ihan joka kunnassa ole välttämättä ollut suurta tunkua.

Tulossa on kuitenkin historillisestikin merkittävä vaalivuosi, kuten puheenjohtaja Jyrki Mäkynen totesi Suomen Yrittäjien kuntavaalitavoitteiden julkistamistilaisuudessa tänään Helsingissä.

Jyrki Mäkynen Suomen Yrittäjät

Jyrki Mäkynen

  • Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu historiallisen suuri muutos, jossa suomalainen kunta pitää keksiä uudelleen sote- ja maakuntauudistusten myötä. Kun sote-asiat poistuvat kuntien vastuulta, vapautuu resursseja kuntien hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämiseksi. Siinä elinkeinopolitiikka tulee olemaan ehdoton kulmakivi ja yrittäjyys sen toteuttaja. Ilman yrityksiä ei ole hyvinvoivia kuntia, Mäkynen painotti.

Hän kuvaili tulevan kuntasektorin roolia ketteräksi ja omaleimaiseksi mahdollistajaksi, mutta ennen kaikkea verkostojen johtajaksi.

  • Vaikka maakuntavaaleihin on vielä aikaa, olemme jo nyt halunneet nostaa esiin roolitusta, sillä kunta tulee jatkossakin olemaan ehkä tärkein sidosryhmä valtaosalle yrittäjiä. Julkisuudessa on väheksyen puhuttu, että sote- ja maakuntakuntauudistuksien jälkeen kunnilla ei tule olemaan enää juuri roolia, mutta me olemme toista mieltä. Kuntapäättäjän rooli tulee jatkossakin olemaan merkittävä.

Suomen Yrittäjät näkee, että kuntavaalit pohjustavat jo vuoden 2018 tammikuun maakuntavaaleja, joihin myös toivotaan ehdokkaiksi mahdollisimman monia yrittäjiä. Maakuntavaaliasiaan järjestö palaa syksyllä. Nyt Suomen Yrittäjien tavoitteena on saada kuntavaalien kautta valtuustoihin päättäjiä, joista ainakin viidesosa olisi yrittäjiä. Tavoite on sama kuin edellisissä kuntavaaleissa, jolloin valituista lähes 2000 oli yrittäjiä.

Kenttätuntemusta oman yritystoiminnan kautta tilaisuudessa edustivat Mäkysen lisäksi Suomen Yrittäjien hallituksen varapuheenjohtajat Nina Rasola, Jaakko Männistö ja Carita Orlando, jotka korostivat yritysosaamisen tarvetta kunnan päättävissä elimissä. Rasolalla on myös kokemusta kuntavaikuttamisesta lautakuntatyöskentelyssä ja hän on Mikkelin kaupungin varavaltuutettu. Orlando puolestaan toimii Vantaalla kaupunginvaltuutettuna. He kannustivat yrittäjiä mukaan kuntavaaleihin.

  • Yrittäjillä on valtavasti tietoa ja taitoja, joita kunnan päätöksenteossa tarvitaan. Kuntien intresseissä on myös saada yrityksiä omalle alueelle, koska se edistää työllisyyttä ja lisää verotuloja. Kyllä kuntajohdonkin kannalta on tärkeää, että päättäjissä on yrittäjiä sekä asiantuntemusta, jolla uusiakin yrityksiä houkutellaan.

Kunnat pois markkinoilta

Suomen Yrittäjät haluaa vähentää kuntien palveluyritysten roolia markkinoilla ja lähetti kevään vaalikentille voimakkaan viestin: kunnat pois markkinoilta. Yhtenä perusteena on kuntasektorin tehottomuus verrattuna yrityssektoriin.

Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen

  • Suomen palvelusektori on eurooppalaisittain poikkeuksellisen laaja ja se syö tilaa yksityiseltä yrittäjyydeltä. Kunnallisia palveluyrityksiä toimii aloilla, jotka paikalliset yritykset voisivat hoitaa. Yritykset tarvitsevat tilaa kasvaakseen ja kansainvälistyäkseen, ja jos kunta toimii viisaasti, se voi antaa yrityksille tuulta purjeisiin, pohti Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Terve talous on pienen maan paras turva, eivätkä kunnat elä tässä eristyksissä. Pentikäisen mukaan hallitus ei ole käyttänyt kaikkia niitä keinoja, jotka olisivat olleet käytettävissä Suomen talouden elvyttämiseksi.

  • Työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat eivät ole ratkenneet. Tehty kilpailukykysopimus oli vain keskistetty ratkaisu toisissa vaatteissa.

Pentikäinen on myös turhautunut Suomessa jo liian pitkään hallinneeseen kuntasosialismiin, joka jarruttaa kuntien kehitystä.

Muutokset ovat aina vaikeita, ja kuten Carita Orlando huomautti, on yrittämisen kulttuuri Suomessa vielä nuori. Jyrki Mäkynen puolestaan vertasi kunnissa meneillään olevaa muutosta aikoihin, jolloin Suomen suuryrityksistäkin suurin osa teki kaiken itse.

  • Yrityksissä oli omat siivojat ja ruokalat. Harva yritys enää toimii näin, vaan ulkoistaa sellaiset tehtävät, jotka eivät ole sen ydintoimintaa. Sama suunta pätee julkisen sektorin toimintaan, hän totesi.

Teksti: Tuula Lukic

Kuvat : Srba Lukic

Suomen Yrittäjien kuntavaaliohjelman kärkinä ovat hankinnat sekä palveluseteli. Koko kuntavaaliohjelma luettavissa TÄSTÄ.