Tagiarkisto: lennätin

Sahatavara oli 1800-luvun hypetuote

Borgå ångsåg

Eklöf August Eklöf vei Porvoon sahateollisuuden huipulle

Kun 16-vuotias August Eklöf muuttaa puotipojaksi Porvooseen, kukaan ei arvaa, että alkamassa on kappale sahateollisuuden historiaa. Vuosi on 1853.

Suomalainen sahateollisuus alkaa 1500-luvun kruunun sahamyllyistä. Kun kruunu vetäytyy, yksityiset perustavat vesisahoja koskien äärelle ja rannikolle.

Vesisaha TIDmedia

Ensimmäinen iso muutos tulee 1700-luvulla. Uusi ohutterätekniikka mahdollistaa suuremman volyymin, ja pian kaupallinen sahatoiminta yleistyy. Usein sahat rakennetaan jokien suulle, puutavara uitetaan paikalle ja tuotteet lastataan matkaan lähisatamassa.

Sahan perustaminen ei ole kuitenkaan helppoa. Sahoja pidetään metsien hävittäjinä aina 1800-luvun puoliväliin. Tätä ennen lupa sahalle pitää hakea vaikeimmillaan Tukholman kollegiolta ja toimintaa rajoitetaan myös puukiintiöin.

Suurimmat sahatavarakauppahuoneet syntyvät Viipuriin ja Haminaan. Koko Suomen suurin sahatavaran viejä on Viipurissa toimiva Hackman.

**

Mutta takaisin Porvooseen ja 1800-luvun puoliväliin.

Eklöf on Porvoossa uusi. Hän ei ole kauppiassukua, eikä hänellä ole kontakteja tai pääomaa. Kun hän saa Porvoon porvarinoikeudet 1865, hän perustaa oman yhtiön.

Porvoo on 1800-luvulla vilkas siirtomaatavaran tuonnin keskus. Myös Eklöf aloittaa siirtomaatavaroilla.

Sitten tulevat sahat. Sahateknologia on ottanut jälleen harppauksen. Nyt kaiken mullistaa höyry. Se tuo lisää kapasiteettia ja mahdollistaa rakentamisen mihin vain. Höyrysahat sallitaan vuonna 1857, ja Suomen ensimmäinen höyrysaha aloittaa 1860. Eurooppa on korkeasuhdanteessa ja vapaakauppaan uskova Englanti poistaa tullit.

Ollaan sahateollisuuden kulta-ajan kynnyksellä. August Eklöf päättää toimia. Hän on tutustunut sahateollisuuteen Wilhelm Steniuksen konkurssipesän selvittäjänä.

1870 Eklöf perustaa Porvooseen höyrysahan, joka on etelärannikon ensimmäisiä. Paikaksi valikoituu Hamarin edustalla oleva Kaunissaari, josta pääsee hyvin ulkomerelle. Pian saarelle nousee Porvoon Höyrysahan toimisto, saha ja asuinrakennuksia.

Eklöf on uuden ajan kauppamies. Hän uskoo, että myytävän tuotteen pitää olla parasta laatua ja asiakkaalla ajoissa. Jos ongelmia tulee, asiakasta informoidaan heti. Eklöf saavuttaakin pian kauppakumppaneidensa luottamuksen. Hän ottaa myös ensimmäisenä porvoolaisena kauppiaana käyttöön lennättimen.

Myöhemmin Eklöf laajentaa saha-aluetta Tornikallion ja Örnshamnin väliin ja Haikkoon pohjoispuolelle.

Eletään sahateollisuuden hulluja vuosia. Sahateollisuus kasvaa nopeammin kuin mikään muu teollisuudenala, sahatavaran arvo nousee ja kysyntä on kovaa. Porvooseen saha tuo työtä ja vaurautta.

August Eklöf uskoo kansainvälisyyteen. Hän matkustaa paljon ja luo aktiivisesti liikesuhteita. Brittiläinen The Timber Trades Journal ylistää häntä ”erääksi luotettavimmista ja hienostuneimmista liikemiehistä Suomessa”, ja Wienin maailmannäyttelyssä Porvoon höyrysahan osasto palkitaan tunnustuspalkinnolla.

Kokonaan puutavaraan Eklöf siirtyy 1880.

**

Vuonna 1880 Suomi on maailman kolmanneksi suurin sahatavaran viejä. Pääosa menee Länsi-Eurooppaan. Sahojen perustamiseen ei enää tarvita lupaa.

Eklöf ostaa Tolkkisten höyrysahan 1885. Häntä eivät lannista edes vastoinkäymiset. Kun Porvoon höyrysaha palaa 1890, tilalle tehdään uusi, ja siitä tulee Uudenmaan suurimpia.

Pian Eklöf omistaa viisi sahaa. Konttorin hän siirtää Porvoonjoen länsirannalle maalaiskunnan puolelle – kaupungissa verotetaan hänen mielestään liikaa. Aug. Eklöf Ab perustetaan vuonna 1910. Ennen ensimmäistä maailmansotaa se on maan kymmenenneksi suurin puutavaranviejä.

**

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen sahateollisuus nousee Suomen suurimmaksi teollisuudenhaaraksi ja Suomi Euroopan suurimmaksi sahatuotteiden viejäksi. Muutos tulee vähitellen. Toisen maailmansodan jälkeen painopiste siirtyy paperiin. Sahateollisuus säilyttää asemansa kuitenkin 1960-luvulle.

Tänä päivänä paikka, jossa Porvoon höyrysaha sijaitsi, on nimeltään Sahasaari. Saha lopetti toimintansa 1955 ja sen rakennukset on purettu. Aug. Eklöf Ab myytiin Tampellalle 1964. Sahateollisuus nukkuu unohdetun unta, jossa menneestä kertovat vain rannan paalut ja vanhan puiston jäänteet.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso