Tagiarkisto: Megatrendit

Muutosvirroissa

Megatrendit paneelikeskustelu TID Business Forum 2018

TID -paneelikeskustelut Porvoon Taidetehtaan Tehdassalissa striimattiin ja ne ovat nähtävissä Youtubessa: TID BusinessForum -kanava.

torstaina 8.3.2018

klo 15 Suomen ja Venäjän suhteet ja yhteistyö

Suomen ja Venäjän kauppasuhteet TID paneelikeskustelut 8.3.2018Keskustelua johti toimittaja Jari Hanska (vas.) Panelistit: Harri Kari (toimitusjohtaja, Mäntsälän Yrityskehitys, ) Ari Kurvi (datacenter manager, Yandex), Jaana Rekolainen (toimitusjohtaja, SVKK) ja Sergei Sinelnikov (Venäjän Federaation kaupallinen edustusto Suomessa).

Suomen ja Venäjän kauppasuhteet TID-paneeli 2018

klo 16:15 Virtuaalivaluutta

Toimittaja Outi Airaksinen haastattelee Finanssivalvonnan digitalisaationasiantuntija Hanna Heiskasta.Kuvassa oikealla Hanna Heiskanen (johtava digitalisaatioasiantuntija, Finanssivalvonta), haastattelijana taloustoimittaja Outi Airaksinen.

perjantaina 9.3.2018

klo 11 Kestävä rakentaminen, keskustelua johti Jani Kemppainen (asiamies, DI, Rakennusteollisuus).

kestävä rakentaminen Lujatalo-paneeli 9.3.2018Kuvassa vasemmalta: Tony Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo), Jussi Hirvelä (brändi- ja viestintäjohtaja, Lujatalo) sekä Jani Kemppainen (asiamies, DI, Rakennusteollisuus) .

#Porvoo2030 –paneelit

#Porvoo2030 –paneeleissa pohdittiin alueemme mahdollisuuksia mm. megatrendien valossa. Aikamme suuriin muutosvirtoihin kuuluvat niin kiertotalous kuin työn murros. Keskusteluja johti MTV-uutisankkuri, porvoolaistoimittaja Aaro Kajaste ja kommenttivirtaa seurasi taloustoimittaja Outi Airaksinen

klo 12:20 Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan alustus

Ilkka Halava TID Business Forum 9.3.2018

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava

klo 13 Kiertotalous

Kiertotalous -paneeli TIDforum 9.3.2018Kuvassa vasemmalta: Kari Herlevi (projektijohtaja, Sitra), Petri Lehmus (johtaja T&K, Neste), Vesa Heikkonen (toimitusjohtaja, Itä-Uudenmaan Jätehuolto) ja toimittaja Aaro Kajaste.

klo 14 Nuoret / Tulevaisuuden työ

Alustus: Unelmista totta! Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT)

Nuoret ja tulevaisuuden työ -TID paneelikeskustelu 9.3.2018Kuvassa vasemmalta: Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT), Jonna Jukkola (abiturientti, Linnankosken lukio), Paavali Kukkonen (asiantuntija – työn murros, Sitra), Niko Laurila (valokuvaaja, nuori yrittäjä), Jukka Erätuli (luova johtaja, Work Pilots) sekä toimittaja Aaro Kajaste.

klo 15:30 Megatrendit ja alueelliset mahdollisuudet elinkeinoelämälle

Megatrendit paneelikeskustelu TID Business Forum 2018

Vasemmalta: Kim Väisänen (bisnesenkeli, ”Väärää vientiä” kirja),  Roope Mokka (co-founder, Demos Helsinki), Matti Rae  (johtaja, Ensto – Offering Development) sekä toimittaja Aaro Kajaste.

Lue paneelikeskusteluiden teemoihin liittyvät TID-artikkelit ja blogit:

Venäjä-kauppa on taas pop

Tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin

Väärää vientiä

Megatrendeistä suuntaa tulevaisuuden bisnekselle

Kiertotaloudesta miljardibisnes

Nuori yrittäjyys – valokuvaaja Niko Laurila

 

 

Avaria ajatuksia…

Katarina Enholm, Brunberg, Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö

Verkostoja ja avaria ajatuksia

Kauppakamarin jäsenyrityksille TID Business Forum tarjosi tilaisuuden verkostoitua sekä poimia uusia näkökulmia ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan arkeen.

Kauppakamarin jäsenyrityksissä puurretaan usein omassa arjessa, mutta välillä on hyvä laajentaa näkökulmaa. Helsingin seudun kappakamarin Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö näkyi vahvasti TID Business Forumissa.

Mitä tilaisuus tarjosi Kauppakamarin jäsenyrityksille?

”Halusimme olla mukana tukemassa korkealaatuista tapahtumaa Itä-Uudellamaalla. Yrityksillä on helppo osallistua tapahtumaan, koska se on lähellä”, Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön varapuheenjohtaja Katarina Enholm sanoo.

Enholmin mukaan yritykset näkevät asiat pääosin yksittäisen yrityksen näkökulmasta, mutta tilaisuuksien avulla perspektiiviä saadaan laajennettua.

”Monesti yrityksissä katsotaan asioita paikallisesta näkökulmasta. Tällaisten tilaisuuksien avulla näkökulmaa saadaan laajennettua ja ulotettua myös globaalille tasolle. Esimerkiksi Suomalaisvenäläisen Kauppakamarin toimitusjohtajan Jaana Rekolaisen esitys tarjosi laajemman näkökulman asioihin.”

Katarina Enholm (Brunberg), Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön varapuheenjohtaja.

Megatrendejä voi jatkojalostaa

TID Business Forumin aiheista Enholmin mielestä erityisen kiinnostava olivat megatrendit, joista hänen mielestään jokaisen yrityksen olisi hyvä olla perillä. ”Megatrendit ovat globaaleja, mutta yritykset voivat omalta osaltaan miettiä, mitä ne merkitsevät omalle yritykselle. Jokainen voi jatkojalostaa laajoja ajatuksia ja miettiä, mitä ne tarkoittavat omalla kohdalla”, Enholm sanoo.

Vaikka nopeita ratkaisuja yrityksille ei ole välttämättä luvassa, asioiden käsittely yleisemmällä tasolla avartaa ajatuksia ja voi kantaa pitemmällä aikavälillä. Enholm kannustaakin pysähtymään hetkeksi arjen keskellä miettimään asioita myös laajemmasta näkökulmasta.

Laajempien näkökulmien lisäksi TID Business Forum tarjosi kauppakamarin jäsenyrityksille tilaisuuksia verkostoitua.

”Tilaisuus kokosi yhteen ihmisiä ja yrityksiä lähialueelta, ja Kauppakamari pääsi samalla kertomaan omasta toiminnastaan”, Enholm sanoo.

Teksti: Outi Airaksinen, Kuva: Sara Lukic

Ennusmerkit kertovat

Halu nähdä tulevaisuuteen on inhimillistä. Monenlaisia ennustajia ja ennusmerkkien tulkitsijoita on ollut kautta ihmishistorian. Antiikin Kreikan tunnetuimman ennustuskultin pyhäkkö oli Delfoin Apollonin temppelissä, jossa Delfoin oraakkeli, ennuspapitar Pythia, vastasi hurmostilassa kolmijalalla istuen hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Kuuluisuuteen nousi aikanaan myös Nostradamus (1503-1566), jonka monitulkintaisista nelisäkeistä etsitään vieläkin vastauksia nykyisiin ja tuleviin tapahtumiin. Myös Krimin viimeaikaisia tapahtumia on tulkittu Nostradamuksen ennustuksista käsin.

Tähdet, kortit, kahvinpurut, tina, unet, mustat kissat ja kristallipallot. Ennustajan välineistö on kirjava ja konstit monet.

Suomen ensimmäinen futurologi

Ilmaklipperi, kuumailmavaunu, metsävilla. Kaukolämmitys, sähkövalo, biokaasu. Zachris Topeliuksen (1818-1898) tulevaisuuden ennusteet ovat hämmästyttävää luettavaa, osin totta tänä päivänä. Tänä vuonna vietämme Topeliuksen 200-vuotissyntymävuotta. Satusetä on aivan liian rajoittunut nimike kuvailemaan tätä tuotteliasta kirjoittajaa ja historian professoria.

Vuonna 1860 julkaisemassaan tarinassa Topelius siirtyy tieteiskirjailijan saappaisiin ja maalailee Suomen tulevaisuudenkuvia päähenkilönsä Simeon Levin silmin. Levi matkaa pitkin Suomea etsimässä investointikohteita pankkiiriliike Rothschildin agenttina. Ei ihme, että Topelius on nimetty Suomen ensimmäiseksi futurologiksi, tulevaisuudentutkijaksi (HS 9.1.2018).

Megatrendit

Nykyään erilaiset megatrendilistat ovat suosiossa, mutta tulevaisuudentutkimukselle megatrendi on työkalu, jolla voidaan mm. tarkastella erilaisia muutosvoimia ja hahmottaa kehityksen suuria linjoja. Megatrendi on ikään kuin erillisten trendien eli suuntausten muodostama kimppu, joka sisältää toisilleen vastakkaisiakin ilmiöitä. Termin otti ensimmäisenä käyttöön amerikkalainen John Naisbitt kirjassaan Megatrends (1982).

Puhetta tulevaisuudesta ja megatrendeistä TID Media Caféssa perjantaina 9.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla klo 11 alkaen. (Samaan aikaan Yritysmessut ja E4B-tapahtuma. Vapaa pääsy.)

Onko tulevaisuuteen tähyily pelkkää arvailua? Mitä megatrendit mahdollistavat ja mikä ratkaisee Porvoon kehityksen?

Tulevaisuustutkija Ilkka HalavaTulevaisuustutkija Ilkka Halava ottaa kysymyksistä kopin pe 9.3. klo 12:20 ja johdattaa kuulijat #Porvoo2030 -paneelikeskustelujen teemoihin.

Ilkka Halava on yksi Suomen suosituimpia puhujia. Hän innostaa kuulijansa keskusteluun yllättävillä näkökulmilla, uusajattelulla ja loistavalla huumorilla.

#Porvoo2030-paneeleissa pohditaan alueemme mahdollisuuksia mm. megatrendien valossa. Aikamme suuriin muutosvirtoihin kuuluvat niin kiertotalous kuin työn murros.

”Kaupunkien paremmuutta mitataan seuraavaksi niiden kyvyllä synnyttää ihmisten välistä vuorovaikutusta.” Ilkka Halava

Perjantai 9.3. paneelit:

klo 11 Kestävä rakentaminen, keskustelua johtaa DI Jani Kemppainen (Rakennusteollisuus RT ry)

Jussi Hirvelä (brändi- ja viestintäjohtaja Lujatalo), Toni Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo)

#Porvoo2030 –paneelit

Keskustelua johtaa MTV-uutisankkuri, porvoolaistoimittaja Aaro Kajaste, kommenttivirtaa seuraa taloustoimittaja Outi Airaksinen

klo 12:20 Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan alustus: Megatrendien mahdollisuudet / Mikä ratkaisee Porvoon kehityksen?

klo 13 Kiertotalous

Vesa Heikkonen (toimitusjohtaja, Itä-Uudenmaan Jätehuolto), Kari Herlevi (projektijohtaja, Sitra), Petri Lehmus (johtaja T&K, Neste)

klo 14 Nuoret / Tulevaisuuden työ

Alustus: Unelmista totta! Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT)

Jukka Erätuli (luova johtaja, Work Pilots), Niko Laurila (valokuvaaja, nuori yrittäjä), Jonna Jukkola (abiturientti, Linnankosken lukio), Paavali Kukkonen (asiantuntija työn murros, Sitra)

klo 15.30 Megatrendit ja alueelliset mahdollisuudet elinkeinoelämälle

Kim Väisänen (bisnesenkeli, lue artikkeli: ”Väärää vientiä” ), Matti Rae (johtaja, Ensto – Offering Development), Roope Mokka (Co-Founder, Demos Helsinki)

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan paikan päälle tai seuraa ja kommentoi: #tidforum ja #porvoo2030.Vapaa sisäänpääsy. Ohjelmamuutokset mahdollisia. Lisätiedot www.tid.fi. Pöytävarauksella varmistat parhaan paikan ja sujuvan tarjoilun (maksullisia), lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15).

Järjestää: TIDmedia/TT-Tuulet Kustannus Oy

Megatrendeistä suuntaa

Toimitusjohtaja Ari Virtanen Ensto

Aktiivisille toimijoille megatrendit ovat mahdollisuus, passiivisille uhka, toteaa Enston toimitusjohtaja Ari Virtanen. Megatrendeistä puhutaan nyt paljon ja monella tasolla. Analysoidaan, katsotaan tulevaisuuteen. Yrityksissä tulevan arviointi on elinehto, niin myös Enstossa, jonka menestystarina on jatkunut jo 60 vuotta.

Ensto juhlistaa tänä vuonna 60-vuotista menestystarinaansa 60 hyvällä teolla paremman elämän ja tulevaisuuden puolesta. Juhlavuoden käytännön tekoja voi hyvinkin kutsua lahjaksi tuleville sukupolville. Tulevaisuutta ajatellen kestävä kehitys on yksi niistä megatrendeistä, jonka mahdollisuudet älykkäitä sähköistysratkaisuja tarjoava Enstokin tunnistaa toiminnassaan.

– Pyrimme rakentamaan kaikki tuotteemme siten, että niiden materiaalivalinnoissa, valmistustavoissa ja kierrätettävyydessä otetaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset, toimitusjohtaja Ari Virtanen kertoo.

Ekologisten tuotteiden lisäksi tärkeä on myös ihmisnäkökulma; minkälaisissa olosuhteissa töitä tehdään ja miten Enston työntekijät viihtyvät työssään. Enstolla on tuhansia alihankkijoita ja toimittajia eri puolilla maailmaa, ja näiden toimintatapoihin yhtiö pyrkii vaikuttamaan myönteisesti.

– Emme tietenkään pysty takaamaan, että koko maailma paranee, mutta näemme, että kumppaniyrityksillä on mahdollisuus yhteistyössä kanssamme kehittää toimintaansa.

Älyä liikenteeseen ja sähkönjakeluun

Kestävän kehityksen kokonaiskuvaan lukeutuu Enstolla myös usko sähköön. Yhtiön sähköautojen latauspalvelut ovat olleet tuotekehityksen kärkeä. Sähköautot ovat osa kestävää kehitystä, joka vie kohti päästötöntä liikennettä.

– Polttomoottoriautot poistuvat vähitellen käytöstä. Suunta on selvä, kysymys on pelkästään aikataulusta. Sähköauto on käytettäessä päästötön, ja kun sähkö yhä enemmän myös tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, alkaa tuotantoketjun alkupää olla kestävän kehityksen mukaista, Virtanen arvioi.

Välissä on toki autoteollisuus, mutta myös teollisuuden käyttämät energiamuodot ovat muutoksessa. Ari Virtanen ei epäröi sanoessaan, että energiantuotannosta yhä suurempi osa on tulevaisuudessa aurinkovoimaa.

Elämä kaupungeissakin rakentuu tulevaisuudessa yhä enemmän sähkön varaan. Kaupungistuminen on megatrendi, jossa Ensto näkee mahdollisuutensa älykkään sähkönjakelun edelläkävijänä. Tähän linkittyy toinen aikamme merkittävimmistä megatrendeistä eli digitalisaatio. Uuden teknologian avulla voidaan merkittävästi parantaa sähkönjakelun laatua ja luotettavuutta.

Käyttäjän tarpeet edelle

Älykäs liikenne ja älykäs sähkönjakelu ovat Enston valitsemia painopistealueita, joilla se pyrkii erottautumaan joukosta tiukassa globaalissa kilpailussa. Entäpä älykäs asuminen?

– Minun väittämäni on, ettei maailmassa ole vielä yhtäkään älykästä rakennusta. On vain rakennuksia, joissa on paljon tekniikkaa, Ari Virtanen sanoo.

Näinhän se on, jos mietimme koteja, joissa asukas elää keskellä erilaisia järjestelmiä ja joutuu oppimaan monia ohjaussysteemejä aina lämmityksestä ja valaistuksesta kulunvalvontaan.

– Älykäs rakennus tarkoittaa sitä, että järjestelmät suunnitellaan käyttäjätarpeiden mukaan. On siirryttävä teknologiakeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Digitalisaatio mahdollistaa tällaisen kehityssuunnan, kun eri järjestelmät voidaan integroida. Tässä Ensto haluaa olla mukana kehittämällä älykkäitä sähköistys- ja valaistusratkaisuja. Haluamme samalla avoimesti luoda rajapintoja muihin rakennusalan toimijoihin.

Purjeet oikeisiin asemiin

Enston markkinoista suurin osa on tällä hetkellä Euroopassa. Kasvuhaluisen yrityksen on kuitenkin mietittävä, missä markkinat kasvavat. Virtanen toteaakin, että monen yrityksen huomio kiinnittyy tässä kohdin yhteen suureen megatrendiin, taloudellisen vallan siirtymiseen Aasiaan.

– Tämä ei tarkoita, että kaikki toiminnot tulisi siirtää Aasiaan, vaan täytyy miettiä, mitä muita tapoja on osallistua Aasian kasvuun siten, että se vauhdittaisi myös oman yrityksen kasvua.

Ari Virtanen painottaa tuotekehityksen merkitystä.

– Kilpailussa ei pärjää, jos aina vain tekee samaa tuotetta samalle markkinalle. Enstolle on keskeistä, että jatkuvasti kehitämme uutta ja pysymme arvoketjussa oikealla paikalla. Kuten megatrendien suhteen, tässäkin aktiiviset toimijat pärjäävät, passiivisille voi tulla ongelmia.

Megatrendeistä kaupungistuminen ja sosiaaliset muutokset, kuten väestön ikääntyminen, tarjoavat innovatiivisen lähtökohdan tuotekehitykseen liittyen juuri asumiseen, liikenteeseen ja sähkönjakeluun, Enston painopistealueisiin.

– Megatrendejä vastaan ei kannata niinkään taistella, vaan on pohdittava, miten asemoida oma tekeminen siten, että niistä saa hyötyä. Me Enstolla ajattelemme, että megatrendit ovat ikään kuin tuuli, ja me käännämme omat purjeemme siten, että tuuli vie meidän laivaamme oikeaan suuntaan.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

Ari Virtanen puhuu TID Business Forum -seminaarissa torstaina 8.3.2018 klo 9:45. Porvoon Taidetehtaalla luvassa huippupuheenvuoroja. Varaa liput itsellesi tai yrityksellesi, tuo asiakkaasi mukaan verkostoitumaan itäisen Uudenmaan suurimpaan talous- ja yrittäjyystapahtumaan.

Katso video kuvalinkistä:

Ensto toimitusjohtaja Ari Virtanen

Ensto

  • Vuonna 1958 Ensio Miettisen perustama perheyritys.
  • Suunnittelee ja tarjoaa älykkäitä sähköistysratkaisuja

kansainvälisille markkinoille.

  • Pääkonttori Porvoossa.
  • Liikevaihto noin 260 miljoonaa euroa.
  • Työllistää kansainvälisesti noin 1600 henkeä.

Uskalla, ymmärrä, sitoudu

Timo Vuori Kansainvälinen kauppakamari ICC

Kansainvälisen kauppakamari ICC:n maajohtaja Timo Vuori kehottaa suomalaisyrityksiä kiinnittämään huomioita megatrendeihin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin. Globaali kasvu, kaupungistuminen, keskiluokkaistuminen ja resurssitehokkuus ovat tämän hetken kansainvälisiä megatrendejä.

Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC

  • Ne kaikki puhuvat meidän menestyksemme puolesta. Ei ole yllätys, että Koneen kaltainen hissivalmistaja menestyy Kiinassa, jossa keskuskomiteakin on määritellyt kaupungistumistavoitteet. Moni muukin suomalaisyritys voisi siellä menestyä.

Kaupungistuminen tuottaa kysyntää tietynlaisille tuotteille, kuten myös keskiluokkaistuminen koulutus-, terveydenhuolto- ja vapaa-aikapalveluineen. Resurssitehokkuus puolestaan ohjaa minimoimaan ympäristövaikutukset ja säästämään energiaa. Puhutaan cleantechistä, jossa suomalaisosaamisella on paljon mahdollisuuksia.

Mahdollisuuksien ymmärtäminen on yksi Timo Vuoren esittämästä viidestä vinkistä pk-sektorin vientitoimintaan. Hän tähdentää, että maailma ei ole vielä valmis, vaan tavaroille ja palveluille on kysyntää. Harvoin asiakas kuitenkaan kävelee ovesta sisään eli markkinat on löydettävä. Tähän liittyy verkostoituminen.

  • Verkostoitumisen merkitys usein unohtuu ja ajatellaan, että puhelimella ja sähköpostilla kaikki hoituu. Olen kuullut sellaistakin, että messuilla ei enää kannata käydä.

Vuori kertoo esimerkin saksalaisten kanssa tehdystä ICT-hankkeesta. Suomalaiset olivat olleet pettyneitä, kun messuilta ei tullut kauppaa, kun taas saksalaiset eivät edes olleet lähettäneet messuille myyntimiehiä, vaan innovaatio- ja teknologiajohtajia aistimaan, mihin maailma on menossa ja etsimään samanhenkisiä kumppaneita. Myyntimies pääsee pöytään ehkä seuraavassa vaiheessa.

  • Meidän on ymmärrettävä kontaktien, henkilösuhteiden, messujen ja jalkatyön merkitys, Timo Vuori painottaa.

Hän myös kehottaa unohtamaan minä-mentaliteetin, pyytämään apua sekä pitämään osaamisen ajan tasalla. On ymmärrettävä markkinaa, kieltä, kulttuuria ja asiakasta. Realististen tavoitteiden asettaminen auttaa.

  • Et voi vaatettaa Kiinan armeijaa kahden ompelijan voimin. Ei siitä pidä masentua, vaan miettiä, mikä on oikea kohderyhmä.

Ihmiset ovat lopulta kaiken ydin, ihmiset tekevät kauppaa. Vientikaupassa onnistuminen edellyttää uskallusta, ymmärrystä ja sitoutumista.

Katso Timo Vuoren TID Business Forum puheenvuoro 6.3.2017 YouTubesta alla olevasta kuvalinkistä. Seuraava TID Business Forum Porvoon Taidetehtaalla 15.-16.3.2018, lue lisää Tapahtumat-sivulta.

Timo Vuori

Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori puhui mm. megatrendeistä TID Business Forumissa 6.3.2017.

Teksti: Tuula Lukic, kuva: Srba Lukic

Megatrendien mahdollisuudet

Ihmisellä on luontainen uteliaisuus tulevaisuuteen. Tulevaisuutta on yritetty nähdä kristallipallosta, tähtimerkeistä tai kysyä ennustajilta. Tulevaisuutta on edelleen vaikea ennustaa, vaikka käytössä on teknologiaa, tiedettä ja dataa sitä varten.

Elämme kvartaalitaloutta seuraamalla tai oikeastaan peräpeiliin katsomalla, miten meni edellinen kvartaali. Yrityksissä olisi jo aika katsoa ja työskennellä tulevia kvartaaleja varten. Onko yritys vielä olemassa kymmenien vuosien jälkeen, onko yrityksen visio vielä silloin kirkas ja ajanmukainen?

”Lähitulevaisuus yliarvioidaan ja tulevaisuus aliarvioidaan”, totesi tulevaisuustutkija Roope Mokka Zonta-naisten keväällä järjestämässä tilaisuudessa Porvoossa. Mokan mukaan globaalit muutokset megatrendeineen ja millennialseineen vaikuttavat myös Porvoon seudulla. Sen mukaan pitäisi rakentaa yhteisöä.

Sitran megatrendilistassa mainitaan kolme suurta muutosvoimaa: vauhdilla kehittyvä teknologia, globaali arkinen ja jännitteinen keskinäisriippuvuus sekä kestävyyskriisi, joka liittyy ilmastonmuutokseen.

Maapallo

Megatrendi 1: Teknologia muuttaa kaiken

Elämme jo digitalisaation, virtualisaation, keinoälyn, robotisaation, terveyden instrumentoinnin, nanomateriaalien kehityksen, bioteknologian, farmakologian, energiateknologian, blockchain-teknologian, digitaalisten joukkoalustojen ja globaalien ict-infrastruktuurien todellisuudessa, jolloin esiin nousevat myös eettiset kysymykset. Yhä kiihtyvä kehitys teknologiassa huolestuttaa, samalla kun nähdään sen mahdollisuudet; enää ei mietitä, mitä koneet voivat tehdä, vaan mitä niiden pitäisi tai ei pitäisi tehdä. Hoitavatko robotit tulevaisuudessa vanhusten rutiinipalvelut ja ihmishoitajat voivat keskittyä keskustelemaan ja viettämään aikaa seurustellen vanhusten kanssa.

Tulevaisuuskeskusteluissa esitetään näkemys, että ihmiskunta saattaa muuttua tulevan kolmenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin viimeisen kolmen sadan vuoden. Tämä nykyinen teknologinen kehitys ja muutos vaikuttavat tulevaisuuden työelämään, työntekoon, ammatteihin, toimeentuloon, hyvinvointiin ja sairauksien ja terveyden hoitoon. Saa nähdä, miten sopeudumme ja hyödynnämme näitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Megatrendi 2: Globaali arkinen ja jännitteinen keskinäisriippuvuus

Globaalisti vai lokaalisti? Kaupungin keskusta näivettyy ja kivijalkakaupat häviävät. Kaupankäynti on kasvanut ja siirtynyt verkkoon. Verkkokauppa on globaalia, voit tilata tuotteita ympäri maailmaa ehkä edullisemmin tai ostaa jotain uniikkia.

Työvoiman vapaa liikkuvuus on osa globaalia yhteisöllisyyttä, vaikka viime kuukausina on koettu haasteita vastaanottaa maahanmuuttajia, kun turvapaikanhakijoita tulvi EU-maihin pois epävakailta kriisialueilta. Sitran raportin mukaan globaali keskinäisriippuvuus tiivistyy yhä entisestään, sillä talousalueet nivoutuvat toisiinsa tiiviimmin kaupan, investointien ja finanssijärjestelmien sekä talousfoorumien tavoitteiden kautta. Ihmiset, tavarat, ideat ja palvelut liikkuvat ympäri maailmaa.

Megatrendi 3: Kestävyyskriisi nyt

Yksi isoista trendeistä on kaupungistuminen, ja jos tulevaisuudessa yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, vaikuttaa se massiivisesti koko maailman päästöihin ja resurssien käyttöön. Juuri tällaiset liikenteelliset ja asumiseen vaikuttavat ratkaisut ovat merkittäviä ilmastonmuutoksen agendalla.

Ilmastonmuutos on todellisuutta ja maailmalla kamppaillaan kriittisten luonnonresurssien riittävyydestä. Suomen ja Porvoon seudunkin näkökulmasta elämme vielä kuin lintukodossa: voimme viljellä ja ostaa puhtaita vihanneksia, juoda raikasta vettä ja nauttia muistakin luonnonantimista marjoista, riistasta ja kaloista. Ilmastonmuutos on ratkaistavissa ja sen tarkoitus ei ole luoda vain rajoituksia ja esteitä kehitykselle, vaan se myös luo hyvinvointia, työtä ja uusia mahdollisuuksia.

Ratkaisuja ovat esimerkiksi hiilineutraali liiketoiminta ja kiertotalous. Kiertotaloudessa resurssien ja materiaalien käyttöä tehostetaan niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa. Monissa fiksuissa ja puhtaissa ratkaisuissa voidaan hyödyntää yhteiskuluttamiseen ja käyttöön perustuvaa mallia, joka tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle massatuotannolle ja omistamiselle.

Megatrendit ovat sidoksissa toisiinsa, niitä ei voi käsitellä irrallisina. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja ratkaisut siihen, miltä maailma näyttää kymmenien vuosien päästä, ovat meidän valinnoissamme.

Lähde: Megatrendit 2016 Tulevaisuus tapahtuu nyt – muistio Elina Kiiski Kataja, Sitra

Teksti: Silja Metsola