Tagiarkisto: Outi Airaksinen

Suorapuheisuus tehoaa

Pekka Viljakainen etäyhteydessä TID Business Forumissa 2018

”Venäläiset tykkäävät suorapuheisesta tyylistä”

Skypen välityksellä Tid Business Forumiin osallistunut liikemies Pekka Viljakainen kertoi kokemuksiaan bisneksen teosta Venäjällä ja patisti suomalaisia rakentamaan luottosuhteita itään.

TID Business Forumin aikaan liikemies Pekka Viljakainen oli Länsi-Siperiassa Tjumenissa, jossa hän oli parhaillaan startup-kierroksella. Skypen välityksellä tilaisuuteen osallistunut Viljakainen kertoi, miten hän on päätynyt tekemään bisnestä Venäjällä sen jälkeen, kun hän jäi Tieto Oyj:stä eläkkeelle 38-vuotiaana.

”Sain silloiselta presidentiltä Dmitri Medjedeviltä kutsun tulla auditoimaan projektia nimeltä Skolkovo. Venäläiset tykkäävät käyttää suorapuheisia asiantuntijoita. Kun menin Kremliin, sain määräyksen, että kaikki kivet pitää kääntää ja kaiken saa kyseenalaistaa. Tärkeintä oli vain, että Skolkovo onnistuu”, Viljakainen kertoi.

Skolkovo on Moskovan lähellä sijaitseva keskittymä, jota kutsutaan myös Venäjän Piilaaksoksi. Nyt Venäjän hallitus on päättänyt, että Skolkovo laajennetaan valtakunnalliseksi hankkeeksi, ja eri puolille Venäjää rakennetaan 5–10 pienempää Skolkovoa.

Hanke on edistynyt. Nyt Viljakaisen luotsaamassa verkostossa on jo 154 000 yrittäjää tai medianedustajaa, jotka ovat kiinnostuneita startup-maailmasta – ja määrä kasvaa parilla tuhannella joka viikko.

3 askelta idän markkinoille

Miten suomalaiset sitten pääsisivät tekemään kauppaa idän valtavilla markkinoilla? Viljakaisen mukaan yhtälössä kolmen asian pitää loksahtaa kohdilleen. Ensinnäkin tarvitaan suorapuheisuutta. Toiseksi tuotteen pitää olla absoluuttisen hyvä, sillä venäläiset ovat erittäin laatutietoisia. Kolmanneksi tarvitaan luottosuhteita, sillä ilman niitä venäläisten kanssa on erittäin vaikea tehdä kauppaa. Luottosuhteita voi rakentaa vaikkapa lähtemällä sienimetsään, kuten Viljakainen itse tekee.

”Suomalaiset ovat luottosuhteiden rakentamisessa yllättävän huonoja. Eikä luottosuhteilla ole mitään tekemistä ryyppäämisen kanssa. Se vaatii vain, että on kiinnostunut ihmisistä ja se vaatii työtä”, Viljainen sanoi.

Viljakainen on itse sijoittanut 18 startup-yritykseen, joista peräti 12 on Venäjällä tai liittyy Venäjään. Monet yrityksistä on yhteisyrityksiä venäläisten kanssa.

”Tottakai voisimme mennä Kiinaan tai Intiaan, mutta venäläisten kanssa on sata kertaa helpompaa rakentaa luottosuhde”, Viljakainen sanoo.

Viljakainen on muun muassa perustanut kirjolohen kasvattamon Varkauteen, jossa tavoitellaan Suomen lisäksi idän valtavia markkinoita. Toimintaa on tarkoitus skaalata Venäjälle. Bisnestä vauhdittavat suomalainen osaaminen lohen kasvattamisessa, asiantunteva LUKE (Luonnonvarakeskus), vahva Suomi-brändi, pääomat ja muun muassa suomalaisten elintarvikkeiden hyvä maine Venäjällä.

”Jos teitä kiinnostaa nähdä, mitä Venäjällä todella tapahtuu, tulkaa 31.5.–1.6.2018 startup-village-tapahtumaan Moskovaan Skolkovon kylään. Minä järjestän tapahtuman, jossa on 25 000 ihmistä ja parhaat venäläiset yritykset edustettuina eri aloilta. Takaan, että jos vietätte siellä kaksi päivää, teillä on hyvä käsitys siitä, mitä bisnestä Venäjällä voisi tehdä.”

Teksti: Outi Airaksinen

Kuvat: Sara Lukic

KATSO Pekka Viljakainen etäyhteydessä TID Business Forumissa 8.3.2018:

 

Ennusmerkit kertovat

Halu nähdä tulevaisuuteen on inhimillistä. Monenlaisia ennustajia ja ennusmerkkien tulkitsijoita on ollut kautta ihmishistorian. Antiikin Kreikan tunnetuimman ennustuskultin pyhäkkö oli Delfoin Apollonin temppelissä, jossa Delfoin oraakkeli, ennuspapitar Pythia, vastasi hurmostilassa kolmijalalla istuen hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Kuuluisuuteen nousi aikanaan myös Nostradamus (1503-1566), jonka monitulkintaisista nelisäkeistä etsitään vieläkin vastauksia nykyisiin ja tuleviin tapahtumiin. Myös Krimin viimeaikaisia tapahtumia on tulkittu Nostradamuksen ennustuksista käsin.

Tähdet, kortit, kahvinpurut, tina, unet, mustat kissat ja kristallipallot. Ennustajan välineistö on kirjava ja konstit monet.

Suomen ensimmäinen futurologi

Ilmaklipperi, kuumailmavaunu, metsävilla. Kaukolämmitys, sähkövalo, biokaasu. Zachris Topeliuksen (1818-1898) tulevaisuuden ennusteet ovat hämmästyttävää luettavaa, osin totta tänä päivänä. Tänä vuonna vietämme Topeliuksen 200-vuotissyntymävuotta. Satusetä on aivan liian rajoittunut nimike kuvailemaan tätä tuotteliasta kirjoittajaa ja historian professoria.

Vuonna 1860 julkaisemassaan tarinassa Topelius siirtyy tieteiskirjailijan saappaisiin ja maalailee Suomen tulevaisuudenkuvia päähenkilönsä Simeon Levin silmin. Levi matkaa pitkin Suomea etsimässä investointikohteita pankkiiriliike Rothschildin agenttina. Ei ihme, että Topelius on nimetty Suomen ensimmäiseksi futurologiksi, tulevaisuudentutkijaksi (HS 9.1.2018).

Megatrendit

Nykyään erilaiset megatrendilistat ovat suosiossa, mutta tulevaisuudentutkimukselle megatrendi on työkalu, jolla voidaan mm. tarkastella erilaisia muutosvoimia ja hahmottaa kehityksen suuria linjoja. Megatrendi on ikään kuin erillisten trendien eli suuntausten muodostama kimppu, joka sisältää toisilleen vastakkaisiakin ilmiöitä. Termin otti ensimmäisenä käyttöön amerikkalainen John Naisbitt kirjassaan Megatrends (1982).

Puhetta tulevaisuudesta ja megatrendeistä TID Media Caféssa perjantaina 9.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla klo 11 alkaen. (Samaan aikaan Yritysmessut ja E4B-tapahtuma. Vapaa pääsy.)

Onko tulevaisuuteen tähyily pelkkää arvailua? Mitä megatrendit mahdollistavat ja mikä ratkaisee Porvoon kehityksen?

Tulevaisuustutkija Ilkka HalavaTulevaisuustutkija Ilkka Halava ottaa kysymyksistä kopin pe 9.3. klo 12:20 ja johdattaa kuulijat #Porvoo2030 -paneelikeskustelujen teemoihin.

Ilkka Halava on yksi Suomen suosituimpia puhujia. Hän innostaa kuulijansa keskusteluun yllättävillä näkökulmilla, uusajattelulla ja loistavalla huumorilla.

#Porvoo2030-paneeleissa pohditaan alueemme mahdollisuuksia mm. megatrendien valossa. Aikamme suuriin muutosvirtoihin kuuluvat niin kiertotalous kuin työn murros.

”Kaupunkien paremmuutta mitataan seuraavaksi niiden kyvyllä synnyttää ihmisten välistä vuorovaikutusta.” Ilkka Halava

Perjantai 9.3. paneelit:

klo 11 Kestävä rakentaminen, keskustelua johtaa DI Jani Kemppainen (Rakennusteollisuus RT ry)

Jussi Hirvelä (brändi- ja viestintäjohtaja Lujatalo), Toni Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo)

#Porvoo2030 –paneelit

Keskustelua johtaa MTV-uutisankkuri, porvoolaistoimittaja Aaro Kajaste, kommenttivirtaa seuraa taloustoimittaja Outi Airaksinen

klo 12:20 Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan alustus: Megatrendien mahdollisuudet / Mikä ratkaisee Porvoon kehityksen?

klo 13 Kiertotalous

Vesa Heikkonen (toimitusjohtaja, Itä-Uudenmaan Jätehuolto), Kari Herlevi (projektijohtaja, Sitra), Petri Lehmus (johtaja T&K, Neste)

klo 14 Nuoret / Tulevaisuuden työ

Alustus: Unelmista totta! Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT)

Jukka Erätuli (luova johtaja, Work Pilots), Niko Laurila (valokuvaaja, nuori yrittäjä), Jonna Jukkola (abiturientti, Linnankosken lukio), Paavali Kukkonen (asiantuntija työn murros, Sitra)

klo 15.30 Megatrendit ja alueelliset mahdollisuudet elinkeinoelämälle

Kim Väisänen (bisnesenkeli, lue artikkeli: ”Väärää vientiä” ), Matti Rae (johtaja, Ensto – Offering Development), Roope Mokka (Co-Founder, Demos Helsinki)

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan paikan päälle tai seuraa ja kommentoi: #tidforum ja #porvoo2030.Vapaa sisäänpääsy. Ohjelmamuutokset mahdollisia. Lisätiedot www.tid.fi. Pöytävarauksella varmistat parhaan paikan ja sujuvan tarjoilun (maksullisia), lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15).

Järjestää: TIDmedia/TT-Tuulet Kustannus Oy

Uusi vaihde päälle

Vienti Venäjälle tavararyhmittäin, Tullin tilasto

Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa kirjattiin viime vuodelta kovaa kasvua. USA:n Venäjä-pakotteiden kiristykset voivat kuitenkin vaikeuttaa suomalaisyritystenkin idänkauppaa.

Vaikka Suomen Venäjän vienti kasvoi viime vuonna noin 15 prosenttia, vielä ollaan kaukana tasolta, jossa Venäjän ja Suomen välinen kauppa oli vuonna 2013. Venäjän kaupan hiipuminen ei johdu pelkästään pakotteista, joita Ukrainan sodan alkamisen jälkeen puolin ja toisin asetettiin.

Pakotteiden ja vastapakotteiden seuraukset ovat olleet elintarvikeviennissä dramaattiset, mutta valtaosa Venäjän viennin pudotuksesta selittyy Venäjän talouden, öljyn hinnan ja ruplan romahtamisella, joiden seurauksena venäläisten ostovoima on laskenut rajusti. EK:n Venäjä-johtajan Petri Vuorion arvion mukaan vain kymmenen prosenttia Venäjän viennin alamäestä johtuu pakotteista.

Vuorion mukaan suomalaisyritykset ovat oppineet elämään EU-pakotteiden kanssa, mutta ongelmaksi voivat koitua USA:n Venäjä-pakotteet. Pakotteet nousevat jälleen tapetille helmikuussa, kun USA:ssa on määrä valmistua uusi oligarkkiraportti.

– USA:n energiapakotteet ovat huolenaihe suomalaisyrityksille, vaikka niiden käyttöönotossa onkin vielä epäselvää. Joka tapauksessa USA:n pakotteita pitää noudattaa myös Suomessa, jos yrityksellä on liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Pankkitoiminnan kautta pakotteet voivat vaikuttaa muun muassa yritysten väliseen maksuliikenteeseen, Vuorio kertoo.

Kaivosteollisuus ja terveysteknologia vetävät

Vaikka Venäjän vienti on hiipunut Suomessa noin puoleen siitä, mitä se oli viisi vuotta sitten, Venäjä on Suomelle yhä kuudenneksi suurin vientimarkkina.

Viime aikoina onnistumisia on nähty etenkin kaivosteollisuudessa, jossa sekä Outotech että Metso ovat kertoneet kaupoistaan itänaapurissa. Hyvässä nosteessa on ollut myös terveysteknologia. Venäjällä ovat päättäneet investoida viime aikoina muun muassa Fortum ja UPM Kymmene.

Tullitilasto Venäjä, Tullin taulukossa tuonti-vienti

Petri Vuorion mukaan Venäjän viennin saaminen vuoden 2013 tasoille edellyttäisi kuitenkin Venäjän taloudelta nykyistä suurempaa kasvua.

– Nyt Venäjän kasvu on vain kahden prosentin luokkaa, kun maailmantalous kasvaa 3,5 prosentin tuntumassa. Venäjän talouskasvun vauhdittumiseen on kaksi keinoa. Joko öljyn hinnan pitäisi nousta jälleen korkealle, tai sitten Venäjän pitäisi kyetä toteuttamaan talousuudistuksiaan, Vuorio sanoo.

Vuorion mukaan Vladimir Putinille on toimitettu kolme vaihtoehtoista talousreformiohjelmaa. Hallituksen esittämässä ohjelmassa kyse on enemmän tai vähemmän hienosäädöstä. Venäjän entinen finanssiministeri Alexei Kudrin on puolestaan esitellyt kunnianhimoisen ohjelman, jossa panostettaisiin muun muassa tuomioistuinten läpinäkyvyyteen. Kolmannessa ohjelmassa lähdettäisiin protektionistisesti rajoittamaan tuontia ja kasvattamaan investointeja valtiovetoisesti.

– Kaikissa näissä ohjelmissa korostuu kaksi asiaa: Niissä mainitaan investointien kasvattaminen ja toisaalta digitalisaatio, jolla pyritään lisäämään tuottavuutta, Vuorio sanoo.

Onnistuuko Venäjä tekemään taloutensa kipeästi tarvitsemia rakenteellisia uudistuksia, jää nähtäväksi. Kevään presidentinvaaleilta ei odoteta muutosta, mutta toisaalta vaalien jälkeen on kiinnostava nähdä, valitaanko Venäjän hallitukseen tällä kertaa uudistusmielisiä talousliberaaleja.

Suomella etulyöntiasema Venäjän kaupassa

Mutta onko meillä suomalaisilla etulyöntiasema, mitä tulee Venäjän kauppaan? Petri Vuorion mielestä on. Meillä on paitsi läheinen sijainti, myös kovan luokan osaamista Venäjän kaupasta.

– Venäjällä on laajempikin merkitys Suomen talouteen. Luoteis-Venäjä on suurin suomalaisyritysten keskittymä Suomen ulkopuolella. Meillä on Venäjällä rekisteröityneenä reilut 400 yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Lisäksi meillä on noin kymmenen miljardin euron investoinnit Venäjällä, Vuorio kertoo.

Vuorio näkee, että valtavia mahdollisuuksia Suomelle tarjoaa muun muassa arktisten alueiden yhteistyö.

– Pohjois-Venäjällä on satoja lämpövoimaloita, jotka vaatisivat modernisointia, jotta haitallisia päästöjä pystytään ehkäisemään. Suomalaiset voisivat hyvin toimittaa tällaista teknologiaa ja laitosten modernisointia, Vuorio sanoo.

Myös terveysteknologian vientiin Vuorion mielestä kannattaisi laittaa paukkuja jatkossakin. Lisäksi hän satsaisi ympäristöteknologiaan.

– Venäläiset ovat uudistamassa kaatopaikkalainsäädäntöään, ja tarvetta on erilaisille ”jätteestä energiaa” -ratkaisuille, Vuorio kertoo.

Myös matkailu todennäköisesti edelleen kasvaa. Kysyntää voi olla tulevaisuudessa etenkin terveysmatkailulle, jahka venäläisten ostovoima kasvaa.

Huolestuttavaksi Venäjän kaupassa Vuorio näkee sen, että protektionismin kasvusta on ilmassa merkkejä. Venäjän lisäksi myös USA:ssa sekä esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa protektionismi on alkanut heräillä.

Teksti: Outi Airaksinen, Kuvat: Tulli, Uljas-tilastot

Venäjän-kauppa on teemana TID Business Forum -seminaarissa 8.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla. Mukana mm. Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov ja etäyhteydessä liikemies Pekka Viljakainen. East meet West -keskustelussa kohtaavat Ilkka Salonen (CEO, East Office) ja Risto EJ Penttilä (toimitusjohtaja Nordic West Office). Lisäksi monia muita huippupuheenvuoroja!