Tagiarkisto: Satu Tiivola

”Odottakaapas vaan pojat”

Haikon kartano Satu Tiivola

Kauppaneuvos Satu Tiivola – määrätietoinen edelläkävijä

Kauppaneuvos Satu Tiivola kuuluu siihen harvinaiseen joukkoon naisia, jotka ovat pysyneet yritysmaailmassa mukana useita vuosikymmeniä – 66 vuotta tulee täyteen tänä vuonna. Hän on jo jättäytynyt päivittäisestä päätöksenteosta, mutta käy säännöllisesti Haikossa ja vaikuttaa Vuoristo-yhtiöt Oy:n hallituksen jäsenenä.

Kartanon äidiksikin kutsuttu Satu Tiivola, 92, kuvailee Haikon kartanoa kauneimmaksi korukseen. Tänä vuonna 50 vuotista taivaltaan juhlistava kartanohotelli on lumoava kokonaisuus, jonka lukuisissa, tarkkaan mietityissä yksityiskohdissa näkyy Tiivolan kädenjälki.

Satu Tiivola

Pettämättömän tyylitajun lisäksi Satu Tiivolaa on eittämättä siivittänyt myös hyvä bisnesvainu sekä kyky kulkea määrätietoisesti kohti tavoitetta.

  • Haikko oli ensimmäinen kartanohotelli Suomessa. Halusimme silloin luoda jotain aivan uutta. Minulla on aina ollut kova taistelutahto ja halu saada työllä tulosta aikaan, Tiivola kertoo.

Uuden luominen ei loppunut kartanohotellin avajaisiin 17. elokuuta 1966. Nykyään kartanon yhteydessä toimivat myös kongressihotelli ja kylpylä – molemmat vastikään remontoituja. Vuoristo-yhtiöt Oy:n liikevaihto on noin 13 miljoonaa euroa ja se on matkailualan merkittävimpiä toimijoita itäisellä Uudellamaalla ja maanlaajuisestkin ajatellen.

  • Epäilijöitä oli, kun aloitimme. Alan asiantuntijat sanoivat, että konkurssi odottaa, ikinä ei voi tuollainen menestyä, kun eihän Porvooseen ollut edes kunnon maantietä ja kartano sijaitsi maaseudulla kaukana kaikesta. Itsekseni ajattelin, että odottakaapas vaan pojat, Satu Tiivola muistelee hymyn pilke silmissään.

Vision merkitys

Ennen hotellialaa Satu Tiivola oli jo ehtinyt menestyä tekstiilikauppiaana Helsingissä. Kokemusta yrittäjyydestä siis oli ja matkailualakin tuli tutuksi, kun hän ensimmäisen puolisonsa, edesmenneen Leo Vuoriston kanssa osti Porvoon Seurahuoneen sekä Runeberg-laivan, jolla he toivat Helsingistä asiakkaita Seurahuoneelle nauttimaan Porvoon mitalla 50 leikkeleen voileipäpöydän antimista.

Pariskunta oli pitkään etsinyt uutta kohdetta Porvoo-Loviisa-Kotka –akselilta, kun von Etter-suvun omistuksessa ollut Haikon kartano osui kohdalle.

  • Talo oli aivan rappiolla ja sanoin miehelleni, ettei tätä kannata ostaa, mutta sitten talon silloinen isäntä näytti meille arkkitehti Armas Lindgrenin vuonna 1913 tekemän piirustuksen kartanosta. Se ratkaisi asian, Lindgrenin suunnitelma oli upea ja halusin toteuttaa sen.

Tiivola lähti rakentamaan brändiä taiteen kautta.

  • Taiteeseen liittyvät niin monet asiat henkilökunnan vaatteita myöten.

Satu Tiivola tähdentääkin vision merkitystä liiketoiminnassa. Määrätietoinen brändin rakentaminen alkoi, kun selkeä näkemys kartanohotellista oli ensin syntynyt. Vaikeuksia tuotti se, että Satu Tiivola tuntui kulkevan trendien vastavirtaan.

  • Mielessäni oli 1800-luvun romantiikka, mutta ei siihen Suomessa ollut kenelläkään kiinnostusta 1960-luvulla, kun talojen piti oli kantti kertaa kantti. Mieheni sanoi, että hajotan visioni kuuntelemalla liikaa muita, joten lähdin kiertämään Euroopan huutokauppoja ja antiikkiliikkeitä ja loin itse Haikon kartanon sisustuksen. Entisenä kauppiaana tunsin myös eurooppalaiset kangastehtaat. Opin, että on seurattava rohkeasti omaa näkemystä.

Vaikeuksista voittoon

Avajaisvuotena Haikon kartano paistatteli lehtien otsikoissa, mutta ylelliset mielikuvat olivatkin haaste liiketoiminnalle.

  • Asiakkaat ajattelivat, että kun on näin kaunis ja ylellinen paikka, ei sinne ole varaa mennä. Emme kuitenkaan ole omassa luokassamme kallis kohde. Vei aikaa muuttaa ihmisten ennakkoajatuksia, Satu Tiivola miettii.

Neste, joka aloitti tuotantolinjojensa rakentamisen Porvooseen 1960-luvulla, oli tärkeä asiakas, ja sana Haikon hyvästä maineesta kiiri yritysasiakkaiden keskuudessa. Sitten tuli öljykriisi 1973.

  • Kaikki asiakkaat peruivat varauksensa. Olimme juuri saaneet uuden kylpylän valmiiksi. Mieheni oli kuollut, ja hän oli sanonut, että älä rakenna kylpylää, kun on niin paljon muutakin työtä. Minä ajattelin, että varmasti rakennan, sillä hyvinvointi ja terveyshoidot olisivat voineet pelastaa hänetkin.

Yrityksellä oli ensimmäiset suuret lainat, ja lyhennykset ja korot painoivat päälle. Elettiin vielä puhelinluetteloiden aikaa. Satu Tiivola, sihteeri Irma Lehtinen ja talouspäällikkö Ossi Törrönen tarttuivat toimeen ja soittivat puhelinluettelosta löytämiinsä yhdistysnumeroihin. Tiivolalla on vieläkin mielessään Villakoirakerho, joka tällaisen henkilökohtaisen kontaktin kautta järjesti Haikossa vuosikokouksensa ja useita juhlia.

  • Teimme hyvää työtä ja saimme maksettua lainat ja lyhennykset. Opetus tässä on se, että yritysjohtajalla pitää olla tiimi. Johtajan rooli on olla mukana ja antaa voimaa ja innostaa.

Seuraava suuri takaisku koitti 1990-luvun lama myötä.

  • Vei viisi vuotta, ennen kuin saavutimme lamaa edeltävän liikevaihdon. Kaikki säästivät silloin kaikessa. Nyt on toisenlainen aika. On EU-pakotteet Venäjää vastaan, brexit ja paljon epävarmuutta, mutta osa alavireisestä mielialasta on median aikaansaamaa. Pitäisi kertoa enemmän positiivisista asioista.

Työ tuottaa iloa

  • Kun aloitin, johtajan rooli oli sanoa, mitä tehdään. Se on mennyttä aikaa. Nyt tehdään tiimityötä ja keskustellaan. Henkilökunta kantaa tätä yritystä, se on tärkein kaikista. Ja hyvä palvelu, jonka henkilökunta asiakkaalle antaa, Tiivola painottaa.

Alan arvostuskin on muuttunut valtavasti.

  • Ravintolatyöntekijöitä ei arvostettu 1960-luvulla, eivätkä he itsekään arvostaneet omaa ammattiaan. Se oli minulle vierasta, sillä tekstiilialalla annettiin arvo työntekijälle. Halusin muuttaa asenteita ja puhuin paljon siitä, kuinka arvokasta työtä Haikossa teemme.

Satu Tiivola pitää tärkeänä henkilökunnan jatkuvaa koulutusta. Itse hän on ollut tunnettu tarkkuudestaan ja pitkistä työpäivistä.

  • Tämä työ on ihanaa. Vaikeuksienkin keskellä olen nauttinut siitä, että saan jotain aikaiseksi ja onnistun. Haluan ottaa vaikeuksista voiton ja olen aina halunnut löytää uusia keinoja toimia. Rakastan työtäni, se on ollut elämäntapani.
Satu Tiivola

Positiivisuus on Satu Tiivolan elämän kantava voima – ”Vaikeuksia ei voi välttää, mutta niitä voi oppia käsittelemään ja löytämään kaikesta jotain hyvää”.

Vuoristo-yhtiöt Oy

Perheyritys, jonka hallitusta johtaa Satu Tiivolan poika Veikko Vuoristo

Toimitusjohtaja Juha Mähönen

Työntekijöitä noin 120

Haikon kartanohotelli v. 1966

Kylpylä v. 1973

Kongressihotelli v. 1983

Haikon Kartano & Spa –uudistus v. 2016

 

Teksti: Tuula Lukic, Kuvat: Srba Lukic

Lisätietoja: www.haikko.fi