Tagiarkisto: tekniikan tohtori Kari Leppälä

Innovaatiot vaativat uskallusta

Innovaatiot, Sammon taonta

Miksi yksi innovaatio lähtee lentoon, toinen ei? Millaiset juuret innovaatioiden hyödyntämisellä on? Ja miksi maailma tietää, että suklaapatukka suli amerikkalaisen tutkijan taskuun 1940-luvulla? Lähdimme ottamaan selvää.

– Innovaatio tarkoittaa jo hyödyntämisvaiheessa olevaa ideaa tai keksintöä. Innovaatioita on vaikea nähdä, ennen kuin ne ovat käynnissä, innovaatioiden historiaan perehtynyt tekniikan tohtori Kari Leppälä sanoo.

Mietitään. Start-upit, keksinnöt ja innovaatiot eivät siis ole uusi juttu. Ideoita on esitelty ja rahoitusta haettu jo satoja vuosia. Suomessakin keksittiin. 1800-luvulla vaikkapa viljaa käsittelevä viskuri, maidonkäsittelyn muuttanut separaattori ja raudanjalostus, joka mahdollisti käyttöesineiden tuotannon. Tanskassa tuulivoimala. Ruotsissa jakoavain.

Samalla vuosisadalla Atlantin toisella puolen amerikkalainen saippuakauppias William Colgate avasi 1806 New Yorkiin saippua-, tärkki- ja kynttilätehtaan. Lähes 70 vuotta myöhemmin yhtiö toi markkinoille uuden keksinnön, teollisesti valmistetun hammastahnan. Sitä myytiin ensin kannuissa. Tuubit tulivat markkinoille 1896.

Seuraavalla vuosisadalla Suomessa syntyi vaikkapa Abloy-lukko 1918, häkäpönttö 1928 ja myöhemmin ksylitoli 1974 ja sykemittari 1975, sekä kymmeniä muita.

Keksitty Ruotsissa jo 1800-luvulla.

Keksitty Ruotsissa jo 1800-luvulla.

Oivallusta ei voi ennustaa

Innovaatioihin kuuluu eräänlainen arvaamattomuus. Koskaan ei voi tietää, mistä tulee se iso juttu tai mikä jää pysymään.

– Innovaatioita on vaikeita tunnistaa ja ennustaa. Tukea jakavat tahot tekevätkin lähes aina vääriä päätöksiä, jos ne yrittävät arvata, mihin kannattaa satsata, Leppälä sanoo.

Onko kaikki vain sattumaa? Esimerkiksi aiheesta kirjoittaneen Richard Gaughanin mukaan ei. Innovaation keksijän pitää hallita asiansa ja olla hyvin valmistautunut. Muuten hän ei osaa tulkita näkemäänsä uutta. Hänellä pitää olla myös mahdollisuus keksiä ja halu löytää uutta.

Esimerkkejä on. Antibiootti. Ensimmäisen antibiootin, penisilliinin, keksi Alexander Fleming 1928 huomattuaan tutkimassaan bakteeriviljelmässä hometta ja homeen ympärillä alueen, jossa bakteerit eivät kasvaneet. Vei vuosia ennen kuin lääke otettiin käyttöön.

Mikroaaltouuni. Kun amerikkalainen sota-aikana tutkimusta tekevä Percy Spencer huomasi, että mikroaallot, joiden parissa häntyöskenteli, olivat sulattaneet hänen taskussaan olevan suklaapatukan, syntyi oivallus. Ensimmäinen mikroaaltouuni tehtiin vuonna 1954, kotikäyttöön suunniteltu laite 1967.

Pelkkä keksintö ei ole innovaatio. Myös ajan täytyy olla oikea. Tarvitaan yhteiskunnallinen tai sosiaalinen merkitys ja uuden mahdollistavaa infrastruktuuri. Tarvitaan sosiaalinen tarve sekä päätöksiä, jotka mahdollistavat kehityksen.

VR suunnitteli ensimmäiset sähköveturit jo 1913. Tuolloin sähköjunaverkon toteuttamiseen ei kuitenkaan vielä investoitu. Sähköistettyyn raideverkkoon oli varaa vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Ensimmäinen sähköjuna pääsi matkaan 1969.

Innovaatioiden evoluutio

Pohjimmiltaan innovaatio on erilaisten asioiden yhdistämistä tai vanhan näkemisestä uudella tavalla. Luova on se, joka hoksaa yhteydet asioiden välillä.

– Pienien ja suurempienkin yritysten toiminta on keskeinen innovaatiomoottori. Ja siellä tarvitaan osaamista, riskipääomaa, sopiva lainsäädäntö ja turvallinen toimintaympäristö, Leppälä sanoo.

Kun katsotaan innovaatioiden historiaa, ideat ovat usein syntyneet virallisten tahojen ulkopuolella.

– Perinteiset yliopistot eivät ole olleet mitään innovaatiohautomoita, Leppälä huomauttaa.

Leppälä huomauttaa, että esimerkiksi luonnontieteellisillä seuroilla ja tiedeakatemioilla on ollut tärkeä rooli. Siinä missä yliopistot
kouluttivat pappeja ja lääkäreitä, luonnontieteellisissä seuroissa ja tiedeakatemioissa ajateltiin vapaammin. Se tarjosi innovaatioille hyvän pohjan. Seuroja syntyi 1600-luvulta lähtien muun muassa Englantiin, Ranskaan, Italiaan, Preussiin, Tukholmaan ja Pietariin.

Leppälä sanoo, että parhaan kasvualustan innovaatioille on tarjonnut teollinen yhteiskunta: yhteiskunnat, joissa ajattelu on ollut vapaata ja joissa erilaiset näkemykset ja myös erilaiset ihmiset ovat kohdanneet.

– Etenkin Hollanti näyttää pienistä maista erityisen innovatiiviselta. Se johtuu ehkä siitä, että siellä on harrastettu paljon merenkulkua ja kauppaa. Siellä on ollut paljon yhteyksiä ja sekoittuvia aatevirtauksia, Leppälä sanoo.

Hän näkee innovaatioiden synnyn eräänlaisena evoluutiona.
– Tarvitaan ympäristö, jossa tapahtuu lukemattomia yrityksiä ja erehdyksiä. Pitää olla resurssit synnyttää tavattoman paljon enemmän uusia kokeiluja ja yrityksiä kuin mitä voi jäädä eloon, Leppälä sanoo.

Kantokyvyn testaavat markkinat. Yksi selviää, toinen ei. On innovaatioita, jotka ovat muuttaneet historiaa. Tulen ja metallien käyttö, maatalous, paperi ja kirjapaino. On innovaatioita, jotka ovat unohtuneet.

Innovaatiot voivat herätä henkiin myös myöhemmin.
– Esimerkiksi 1920- luvulle asti sähköauto oli levinnein autotyyppi. Sitten se jäi marginaaliin, kunnes se on alkanut uudelleen elpyä. 1800-luvun puoliväliin optinen lennätin oli tärkein nopean tiedonsiirron väline. Nyt optinen tiedonsiirto yleistyy taas valokuitujen muodossa, Leppälä sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso