Tagiarkisto: TID Business Forum

Tuotekehitystä yhteistyöllä

Nykyajan tuotekehitys on yhdessä tekemistä

Ekosysteemi. Yhdessä tekeminen. Verkostoituminen. Termit ovat tuttuja juhlapuheista ja powerpointeista. Mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat?

Jututin Enston tarjoaman kehityksestä vastaavaa johtajaa Matti Raetta siitä, miten yhdessä tekeminen Enstolla näkyy.

Ekosysteemit, joissa Ensto toimii, käsittävät urakoitsijoita, suunnittelijoita, rakennusliikkeitä, tekniikan myyjiä, valmistajia ja ratkaisujen toimittajia.

Fokus on siirtynyt yksittäisestä tuotteesta kokonaisratkaisuihin, ja tuotteesta on tullut palvelualusta.

– Ennen oli tuote. Se myytiin, toimitettiin ja asennettiin. Näin on usein vieläkin, mutta nyt mennään kokonaisuuksia kohti, ja meitä kiinnostaa entistä enemmän se, mitä tuotteen käytön aikana tapahtuu, Rae kertoo.

– Esimerkkinä voisi mainita sähköauton lataustolpan. Kun se on asennettu, tarvitaan laitteen tilan ja käytön seurantaa, etäyhteys käyttäjään ongelmatilanteiden varalta sekä käyttöön liittyvän datan keräämistä muun muassa laskutusta varten.

Kokonaisratkaisujen kehittäminen tarkoittaa, että tuotekehityksessä tarvitaan oman osaamisen lisäksi luotettavia kumppaneita.

– Ekosysteemiajattelu, yhdessä kehittäminen ja verkostoituminen on toiminnassamme nykyään ihan olennaista. Yksin emme kykene kokonaisuuksia tekemään, niitä kehitetään yhdessä muiden kanssa. Eri toimijoiden verkostossa sukkuloidaan, haetaan tietoa ja toimintamalleja, sekä tehdään yhteistyötä, Rae sanoo.

**

Enstolla yhteistyö ulottuu omasta tuotekehityksestä asiakkaan kanssa tehtävään myyntiin ja laajoihin monen toimijan tuotekehitysprojekteihin.

Rae kertoo, että yrityksestä löytyy tuotekehitykseen perinteisesti osaamista fyysisen tuotteen kehittämiseen. Kokonaisratkaisuajattelussa tarvitaan kuitenkin myös uudenlaista tietotaitoa, etenkin ohjelmistokehityksen alalta.

Käytännössä ohjelmistoalan yhteistyökumppanit löytyvät usein verkostojen kautta. On aiemmin tehty yhdessä projekteja tai tunnetaan edellisestä työpaikasta.

– Usein meihin myös otetaan yhteyttä, sitä kautta tulee paljon yhteistyökumppaneita. Tärkeintä yhteistyössä on kuitenkin luottamuspääoma. Se syntyy juuri yhdessä tekemällä, Rae sanoo.

**

Laajempaa yhteistyötä tehdään sekä asiakkaiden että eri yritysten kanssa. Asiakkaiden kanssa voidaan vaikka parantaa yksittäiseen tuotteeseen liittyviä ominaisuuksia käyttäjäkokemuksien pohjalta.

Yritysten kanssa tehdään sekä pienempiä että isomman luokan yhteistyöprojekteja.

Isoimmat yhteistyökuviot toteutetaan usein monesta eri yrityksestä muodostuvassa konsortiossa, jossa mukana rahoittajana voi olla Business Finland.

– Tällaisessa yhteistyössä käsitellään erilaisia teemoja ja töitä jaetaan eri yritysten kesken. Usein tehdään samaan aikaan sekä yleistä kehitystyötä että yrityskohtaisia hankkeita. Tämä on hyvä tapa kehittää asioita yhdessä, Rae kertoo.

Enstolla on lähdetty mukaan myös alan yleiseen kehitykseen liittyvään yhteistyöhön. Sitä tehdään muiden toimijoiden, liittojen tai vaikuttajien kanssa. Kehitettävät asiat liittyvät esimerkiksi standardisointiin, tuotetietojen käsittelyyn tai lainsäädännölliseen toimintaympäristöön.

**

Vaikka asiakkaat ovat yrityksiä, pyrkii Ensto kohtaamaan myös yksittäiset ihmiset. Suureen yleisöön luodaan yhteyksiä asuntomessuilla tai pienemmissä paikallisissa tapahtumissa.

Rae näkee tärkeänä myös kytköksen tulevaan sukupolveen.

– Sponsoroimme lasten ja nuorten hyvinvointitapahtumia, otamme kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita ja teemme yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Uusi vaihde päälle

Vienti Venäjälle tavararyhmittäin, Tullin tilasto

Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa kirjattiin viime vuodelta kovaa kasvua. USA:n Venäjä-pakotteiden kiristykset voivat kuitenkin vaikeuttaa suomalaisyritystenkin idänkauppaa.

Vaikka Suomen Venäjän vienti kasvoi viime vuonna noin 15 prosenttia, vielä ollaan kaukana tasolta, jossa Venäjän ja Suomen välinen kauppa oli vuonna 2013. Venäjän kaupan hiipuminen ei johdu pelkästään pakotteista, joita Ukrainan sodan alkamisen jälkeen puolin ja toisin asetettiin.

Pakotteiden ja vastapakotteiden seuraukset ovat olleet elintarvikeviennissä dramaattiset, mutta valtaosa Venäjän viennin pudotuksesta selittyy Venäjän talouden, öljyn hinnan ja ruplan romahtamisella, joiden seurauksena venäläisten ostovoima on laskenut rajusti. EK:n Venäjä-johtajan Petri Vuorion arvion mukaan vain kymmenen prosenttia Venäjän viennin alamäestä johtuu pakotteista.

Vuorion mukaan suomalaisyritykset ovat oppineet elämään EU-pakotteiden kanssa, mutta ongelmaksi voivat koitua USA:n Venäjä-pakotteet. Pakotteet nousevat jälleen tapetille helmikuussa, kun USA:ssa on määrä valmistua uusi oligarkkiraportti.

– USA:n energiapakotteet ovat huolenaihe suomalaisyrityksille, vaikka niiden käyttöönotossa onkin vielä epäselvää. Joka tapauksessa USA:n pakotteita pitää noudattaa myös Suomessa, jos yrityksellä on liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Pankkitoiminnan kautta pakotteet voivat vaikuttaa muun muassa yritysten väliseen maksuliikenteeseen, Vuorio kertoo.

Kaivosteollisuus ja terveysteknologia vetävät

Vaikka Venäjän vienti on hiipunut Suomessa noin puoleen siitä, mitä se oli viisi vuotta sitten, Venäjä on Suomelle yhä kuudenneksi suurin vientimarkkina.

Viime aikoina onnistumisia on nähty etenkin kaivosteollisuudessa, jossa sekä Outotech että Metso ovat kertoneet kaupoistaan itänaapurissa. Hyvässä nosteessa on ollut myös terveysteknologia. Venäjällä ovat päättäneet investoida viime aikoina muun muassa Fortum ja UPM Kymmene.

Tullitilasto Venäjä, Tullin taulukossa tuonti-vienti

Petri Vuorion mukaan Venäjän viennin saaminen vuoden 2013 tasoille edellyttäisi kuitenkin Venäjän taloudelta nykyistä suurempaa kasvua.

– Nyt Venäjän kasvu on vain kahden prosentin luokkaa, kun maailmantalous kasvaa 3,5 prosentin tuntumassa. Venäjän talouskasvun vauhdittumiseen on kaksi keinoa. Joko öljyn hinnan pitäisi nousta jälleen korkealle, tai sitten Venäjän pitäisi kyetä toteuttamaan talousuudistuksiaan, Vuorio sanoo.

Vuorion mukaan Vladimir Putinille on toimitettu kolme vaihtoehtoista talousreformiohjelmaa. Hallituksen esittämässä ohjelmassa kyse on enemmän tai vähemmän hienosäädöstä. Venäjän entinen finanssiministeri Alexei Kudrin on puolestaan esitellyt kunnianhimoisen ohjelman, jossa panostettaisiin muun muassa tuomioistuinten läpinäkyvyyteen. Kolmannessa ohjelmassa lähdettäisiin protektionistisesti rajoittamaan tuontia ja kasvattamaan investointeja valtiovetoisesti.

– Kaikissa näissä ohjelmissa korostuu kaksi asiaa: Niissä mainitaan investointien kasvattaminen ja toisaalta digitalisaatio, jolla pyritään lisäämään tuottavuutta, Vuorio sanoo.

Onnistuuko Venäjä tekemään taloutensa kipeästi tarvitsemia rakenteellisia uudistuksia, jää nähtäväksi. Kevään presidentinvaaleilta ei odoteta muutosta, mutta toisaalta vaalien jälkeen on kiinnostava nähdä, valitaanko Venäjän hallitukseen tällä kertaa uudistusmielisiä talousliberaaleja.

Suomella etulyöntiasema Venäjän kaupassa

Mutta onko meillä suomalaisilla etulyöntiasema, mitä tulee Venäjän kauppaan? Petri Vuorion mielestä on. Meillä on paitsi läheinen sijainti, myös kovan luokan osaamista Venäjän kaupasta.

– Venäjällä on laajempikin merkitys Suomen talouteen. Luoteis-Venäjä on suurin suomalaisyritysten keskittymä Suomen ulkopuolella. Meillä on Venäjällä rekisteröityneenä reilut 400 yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Lisäksi meillä on noin kymmenen miljardin euron investoinnit Venäjällä, Vuorio kertoo.

Vuorio näkee, että valtavia mahdollisuuksia Suomelle tarjoaa muun muassa arktisten alueiden yhteistyö.

– Pohjois-Venäjällä on satoja lämpövoimaloita, jotka vaatisivat modernisointia, jotta haitallisia päästöjä pystytään ehkäisemään. Suomalaiset voisivat hyvin toimittaa tällaista teknologiaa ja laitosten modernisointia, Vuorio sanoo.

Myös terveysteknologian vientiin Vuorion mielestä kannattaisi laittaa paukkuja jatkossakin. Lisäksi hän satsaisi ympäristöteknologiaan.

– Venäläiset ovat uudistamassa kaatopaikkalainsäädäntöään, ja tarvetta on erilaisille ”jätteestä energiaa” -ratkaisuille, Vuorio kertoo.

Myös matkailu todennäköisesti edelleen kasvaa. Kysyntää voi olla tulevaisuudessa etenkin terveysmatkailulle, jahka venäläisten ostovoima kasvaa.

Huolestuttavaksi Venäjän kaupassa Vuorio näkee sen, että protektionismin kasvusta on ilmassa merkkejä. Venäjän lisäksi myös USA:ssa sekä esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa protektionismi on alkanut heräillä.

Teksti: Outi Airaksinen, Kuvat: Tulli, Uljas-tilastot

Venäjän-kauppa on teemana TID Business Forum -seminaarissa 8.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla. Mukana mm. Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov ja etäyhteydessä liikemies Pekka Viljakainen. East meet West -keskustelussa kohtaavat Ilkka Salonen (CEO, East Office) ja Risto EJ Penttilä (toimitusjohtaja Nordic West Office). Lisäksi monia muita huippupuheenvuoroja!

 

Tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin?

Kestävä rakentaminen Porvoon Taidetehdas

Estetiikka on tärkeää, mutta kestävä arkkitehtuuri ei synny pelkästä kauneudesta

 

Pelkistettyjä muotoja. Jugendlinnoja. Suojeltuja puutaloja. Yksi pitää minimalismista, toinen vanhojen talojen yksityiskohdista. Mutta miten estetiikka suhteutuu kestävään rakentamiseen? Olemmeko tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin?

– Estetiikalla on kytkös kestävään rakentamiseen, mutta pelkästä kauneudesta ei kestävä arkkitehtuuri voi lähteä, Porvoon kaupunginarkkitehti Markku Partanen sanoo.

Markku Partanen Porvoo kaupunginarkkitehti Hyvä rakennus on kestävä, toimiva ja kaunis. Puhutaan harmoniasta, mittasuhteista, materiaaleista. Suunnittelusta, joka kestää aikaa ja sopii rakennuksen käyttötarkoitukseen.

– Tyylit vaihtelevat, mutta ajattomuus ja harmonia on hyvä lähtökohta. Toisaalta laatikkokin voi olla hyvännäköinen, jos siinä on hyvät mittasuhteet, Partanen pohtii.

Harmonia syntyy hyvällä suunnittelulla. Visuaalisen kauneuden lisäksi se tarkoittaa myös teknisiä ratkaisuja ja toiminnallisuutta.

Partasen mielestä arkkitehdin tehtävä onkin ratkaista tekniset ja toiminnalliset kysymykset esteettisesti kestävällä tavalla. Sellainen luo rakennuksia, jotka eivät vanhene hetkessä. Rakennuksia, jotka koetaan merkityksellisiksi, omiksi ja joissa viihdytään.

Hyvä rakennus vanhenee kauniisti

Toinen tärkeä on aika. Kestävän suunnittelun rakennus vanhenee kauniisti. Tämä liittyy myös käytettyihin materiaaleihin.

– Esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä tehdyt julkisivut ovat nyt näyttäviä, mutta kun menee 15 vuotta ja sade on piiskannut siitä, voi näky olla toinen.

Partasen luottaakin perinteisiin materiaaleihin, kuten puu, tiili ja betoni.

– Ne tunnetaan pitkältä ajalta, tiedetään niiden ominaisuudet ja mihin ne sopivat. Ongelma uusissa materiaaleissa on, että niistä on kokemuksia vasta aika lyhyeltä ajalta, hän sanoo.

Täydennysrakentaminen asettaa toisenlaiset vaatimukset kuin tyhjä tontti

Rakennusta ei myöskään suunnitella tyhjiöön. Sitä, mikä on kaunista, määrittää myös miljöö. Täydennysrakentaminen keskelle kaupunkia asettaa suunnittelulle tiukemmat raamit kuin tyhjä tontti keskellä metsää.

– Kun rakennus tehdään valmiiseen miljööseen, täytyy suunnitella suhteessa olemassa oleviin rakennuksiin. Uuden täytyy tehdä ympäristöstä aiempaa parempi.

Jos kyseessä on julkinen rakennus, odotetaan myös tiettyä arvokkuutta. Se syntyy hyvästä suunnittelusta ja siitä, että rakennus on käyttötarkoituksensa näköinen.

– Koulu ei saa näyttää asunnolta tai supermarketilta. Julkisen rakentamisen ei pitäisi kuitenkaan olla wau-rakentamista, yliampuvaa. Tärkeintä olisi saada kohtuullista ja hyvää.

**

Kestävä rakentaminen jugendEntä ne jugendtalojen julkisivut? Onko niiden aika kokonaan ohi? Tuntuisivatko ne nykyrakennuksessa päälleliimatuilta?

– Ne ovat ajalta, jolloin rakentaminen on paljolti käsityötä. Nykyään sellaisten toteuttaminen olisi kallista. Toisaalta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on tullut uudenlaista, graafista koristeellisuutta sekä uusin tekniikoin toteutettuja yksityiskohtia, kuten silkkipainettu lasi, Partanen sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso, Kuvat: TIDmedian arkisto

Lujatalo Oy mukana TID Business Forumissa 8.-10.3.2018.Kestävästä rakentamisesta keskustellaan Tid Business Forumin paneelikeskustelussa perjantaina 9.3.2018 kello 11 Porvoon Taidetehtaan Tehdassalissa. Vapaa pääsy, keskustelu striimataan, osallistu #tidforum.

Keskustelua johtaa Jani Kemppainen (asiamies DI, Rakennusteollisuus).
Keskustelemassa Lauri Porokka (aluejohtaja, Lujatalo), Toni Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo).

Pöytävarauksella varmistat parhaan paikan ja sujuvan tarjoilun (maksullisia), lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15) tai tidforum(at)tuulet.fi

TID Business Forum TID Media Café 8.-10.3.2018

 

Kiertotalous kiinnostaa

Kiertotalous liiketoiminta

Uuden, tehokkaamman talouden mukainen liiketoiminta leviää suomalaisten keskuudessa: Sitran ylläpitämä, kiertotalouden kiinnostavimpia yritysesimerkkejä esittelevä lista laajenee jälleen. Päivitetyllä listalla on nyt 97 yritystä sekä joukko perinteisen käsityöammatin taitajia.

Lokakuussa 2016 Sitra julkaisi ensimmäistä kertaa Kiertotalouden kiinnostavimmat -listauksen, jossa esitellään liiketoimintaesimerkkejä kannustamaan suomalaisia yrityksiä siirtymään kestävään, uuden ja tehokkaamman talouden mukaiseen toimintaan.

Suomi on ensimmäisten maiden joukossa siirtymässä aikakauteen, jossa yhteiskunnan hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita. Kannattavan liiketoiminnan ylläpitämiseksi tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja ratkaisuja, jotta materiaalit ja niihin sitoutunut arvo pysyvät yhteiskunnassamme mahdollisimman pitkään sekä hukkaa ja jätettä syntyy mahdollisimman vähän.

Nyt julkaistava Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan kolmas, päivitetty versio kasvattaa kiinnostavien esimerkkien määrän miltei sataan, kun ensimmäisessä listauksessa mukana oli 19 yritystä. Listan yritykset osoittavat ratkaisuillaan, miten liiketoimintaa ja tulosta tehdään uudella, kiertotaloutta edistävällä tavalla jo nyt. Edelläkävijöiden määrän lisääntyessä vaatimukset näille kirittäjille kasvavat. Ensimmäisen listan julkaisun yhteydessä kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevi lupasikin, että kiertotalouden yleistyessä listalle pääsyn kriteerit tiukkenevat ”kuin autojen päästörajat”.

”Nyt tuo aika on käsillä, kun kiinnostavia kiertotalousyrityksiä on jo satakunta. Ensi vuonna jatkamme arvioimalla, kuinka kiinnostavina ja inspiroivina listan yrityksiä voi pitää verrattuna uusiin, esille tuleviin yrityksiin”, hän jatkaa.

Listan yritykset on jaoteltu edelleen viiden liiketoimintamallin mukaan. Uusia yrityksiä ovat muun muassa voiteluöljyjä palveluna myyvä Fluid Intelligence, yrityksille koneiden ja laitteiden digitaalista jakamisalustaa tarjoava eRENT, pakkauksiin muovien tilalle biohajoavia materiaaleja tarjoava Sulapac ja nyhtökauralla eläinproteiinille vaihtoehdon tuova Gold & Green Foods.

Kiertotalouden mukainen liiketoiminta ei aina edellytä uusia innovaatioita – listalle on nyt myös otettu mukaan yhtenä joukkona verhoiluyritykset, joita Suomessa on noin 400.

”Tuotteen käyttöiän pidentäminen on myös kiertotalouden ydintä. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan ammattilaisia, jotka osaavat huoltaa ja korjata tuotteita”, Herlevi sanoo.

Lähde: STT 28.12.2017

Lue lisää: www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/

TID Business Forum haastaa myös mukaan maailman muutokseen. Teemana Cleantech Porvoon Taidetehtaalla 8.-10.3.2018. Lue lisää:
TID Business Forum

Kuva: Kuvituskuva

Uskalla, ymmärrä, sitoudu

Timo Vuori Kansainvälinen kauppakamari ICC

Kansainvälisen kauppakamari ICC:n maajohtaja Timo Vuori kehottaa suomalaisyrityksiä kiinnittämään huomioita megatrendeihin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin. Globaali kasvu, kaupungistuminen, keskiluokkaistuminen ja resurssitehokkuus ovat tämän hetken kansainvälisiä megatrendejä.

Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC

  • Ne kaikki puhuvat meidän menestyksemme puolesta. Ei ole yllätys, että Koneen kaltainen hissivalmistaja menestyy Kiinassa, jossa keskuskomiteakin on määritellyt kaupungistumistavoitteet. Moni muukin suomalaisyritys voisi siellä menestyä.

Kaupungistuminen tuottaa kysyntää tietynlaisille tuotteille, kuten myös keskiluokkaistuminen koulutus-, terveydenhuolto- ja vapaa-aikapalveluineen. Resurssitehokkuus puolestaan ohjaa minimoimaan ympäristövaikutukset ja säästämään energiaa. Puhutaan cleantechistä, jossa suomalaisosaamisella on paljon mahdollisuuksia.

Mahdollisuuksien ymmärtäminen on yksi Timo Vuoren esittämästä viidestä vinkistä pk-sektorin vientitoimintaan. Hän tähdentää, että maailma ei ole vielä valmis, vaan tavaroille ja palveluille on kysyntää. Harvoin asiakas kuitenkaan kävelee ovesta sisään eli markkinat on löydettävä. Tähän liittyy verkostoituminen.

  • Verkostoitumisen merkitys usein unohtuu ja ajatellaan, että puhelimella ja sähköpostilla kaikki hoituu. Olen kuullut sellaistakin, että messuilla ei enää kannata käydä.

Vuori kertoo esimerkin saksalaisten kanssa tehdystä ICT-hankkeesta. Suomalaiset olivat olleet pettyneitä, kun messuilta ei tullut kauppaa, kun taas saksalaiset eivät edes olleet lähettäneet messuille myyntimiehiä, vaan innovaatio- ja teknologiajohtajia aistimaan, mihin maailma on menossa ja etsimään samanhenkisiä kumppaneita. Myyntimies pääsee pöytään ehkä seuraavassa vaiheessa.

  • Meidän on ymmärrettävä kontaktien, henkilösuhteiden, messujen ja jalkatyön merkitys, Timo Vuori painottaa.

Hän myös kehottaa unohtamaan minä-mentaliteetin, pyytämään apua sekä pitämään osaamisen ajan tasalla. On ymmärrettävä markkinaa, kieltä, kulttuuria ja asiakasta. Realististen tavoitteiden asettaminen auttaa.

  • Et voi vaatettaa Kiinan armeijaa kahden ompelijan voimin. Ei siitä pidä masentua, vaan miettiä, mikä on oikea kohderyhmä.

Ihmiset ovat lopulta kaiken ydin, ihmiset tekevät kauppaa. Vientikaupassa onnistuminen edellyttää uskallusta, ymmärrystä ja sitoutumista.

Katso Timo Vuoren TID Business Forum puheenvuoro 6.3.2017 YouTubesta alla olevasta kuvalinkistä. Seuraava TID Business Forum Porvoon Taidetehtaalla 15.-16.3.2018, lue lisää Tapahtumat-sivulta.

Timo Vuori

Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori puhui mm. megatrendeistä TID Business Forumissa 6.3.2017.

Teksti: Tuula Lukic, kuva: Srba Lukic

Kaivataan henkilöstöä

Experts for Business Opteam

Pula ammattitaitoisista työntekijöistä

Suomessa vallitsee kummallinen ristiriita. Vaikka maassa on satoja tuhansia työttömiä, maa kärsii työvoimapulasta. Kyse on siitä, miten löytää ammattitaitoisia työntekijöitä heitä tarvitseville aloille. Asiaa pähkäillään päivittäin rekrytointeihin erikoistuneessa Opteamissa.

– Meidän ongelmamme on löytää yli 300 000 työttömän joukosta työnantajille sellaista työvoimaa, jota he tarvitsevat, sanoo Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen rekrytoinneista vastaava yrittäjä Jussi Miettinen Opteamista.

– Itä-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla on erityisen hankalaa löytää ammattitaitoista väkeä metallialalle. Sen jälkeen rakennusalalle ja -teollisuuteen.

Hotelli- ja ravintola-alalla vallitsee krooninen työvoimantarve. Miettinen kertoo esimerkin:

– Olemme käyneet rekrytoimassa Filippiineiltä tälle keväälle 55 kokkia. Kokkeja on Suomessa työttömänä, mutta he eivät suostu tekemään sitä työtä. Koska haluamme palvella asiakkaitamme, etsimme heille sopivat työntekijät sieltä mistä heitä löytää. Näin on tehtävä pakon edessä, koska muuten Helsingissä ravintolat joutuvat laittamaan ovensa kiinni työntekijöiden puutteessa.

Miettisen mukaan työntekijöiden palkkaaminen ulkomailta ei ole rekrytoivalle yritykselle eikä Opteamille helpompaa eikä halvempaa. Filippiiniläiset käyvät läpi samanlaiset testit kuin suomalaisetkin. Sen lisäksi heille tulee hankkia EU-alueen työluvat. Prosessit ovat pitkiä ja byrokraattisia. Myös vastaanottava organisaatio koulutetaan ymmärtämään mm. kulttuurierot.

– Ensimmäisen kerran Opteam hankki kokkeja Filippiineiltä kesällä 2009. Sen jälkeen heitä on tullut jo satoja. Aluksi yritys ei saanut rekrytointilupaa, sillä Helsingin alueella oli 280 työtöntä kokkia. TE-toimistolle annettujen kriteerien jälkeen määrä putosi 170:een. Kahteen Helsingissä järjestettyyn rekrytointitilaisuuteen saapui vain alun toistakymmentä kiinnostunutta. Heistä kahdelle tarjottiin työpaikkaa. Toinen hakijoista ei ottanut työtä vastaan, koska aamuvuoro alkoi liian aikaisin. Tämän ruljanssin jälkeen Opteam sai luvan hankkia kokkeja Filippiineiltä.

Kannustinloukut purettava?

Maaliskuisessa Business Forumissa Taidetehtaalla ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen puhui kannustinloukuista ja mainitsi esimerkin, että matalasti koulutetun yksinhuoltajan ei kannata taloudellisesti lähteä töihin.

– Aina pitäisi olla kannattavampaa mennä töihin kuin se, että ei mene, Miettinen komppaa ministeriä.

Hän haluaisi muuttaa terveiden ihmisten vastikkeettoman sosiaaliturvan.

– Jos henkilön tilanne on se, että hän saa kotiin saman kuin mennessään töihin, niin hän ei lähde töihin. Vastikkeellisuus on sitä, että jokainen ottaa vastuunsa, ymmärtää kantaa kortensa kekoon. Yhteiskunta ei pyöri siten, että yhä pienempi osa ihmisistä pitää rattaita pyörimässä, Miettinen lataa.

Ratkaisuna voisi olla nyt kokeilussa oleva perustulo. Siinä henkilö saa tietyn perustulon ja sen päälle töihin mennessään rahallista etua.

– Silloin matalapalkkatyökin muuttuu kannattavaksi. Samoin kuin yksittäisen työvuoron ottaminen ja pätkätöiden tekeminen. Ongelma ei ole ihmisten, vaan järjestelmän aiheuttama. Se on valuvika joka ei kannusta tekemään yhteisen hyvän eteen mitään.

Valonpilkahduksiakin on työmarkkinoilla näkyvissä. Käänne kohti parempaa työllisyyttä on Miettisen havaintojen mukaan tapahtunut jo vuosi sitten. Nyt rekrytoidaan kokoaikaisiin jatkuviin työsuhteisiin väkeä, kun aiemmin työllistettiin paljon osa- ja määräaikaisia työntekijöitä.

– Olin erinomaisen tyytyväinen ministeri Mykkäsen toteamukseen, että budjettiriihessä tullaan ottamaan voimallisesti kantaa siihen, kuinka pystyttäisiin auttamaan yrityksiä ja työttömiä kohtaamaan ja siten purkamaan kannustinloukkuja, Miettinen iloitsee.

Opteam

Opteam on rektytointeihin, työvoiman vuokraukseen ja työuravalmennukseen erikoistunut yritys. Sillä on Suomessa 32 toimistoa, joista puolet on Opteam Yhtiöiden ja puolet Opteam-yrittäjien omistuksessa. Seitsemän yrittäjää toimii franchising-pohjalta. Lisäksi toimintaa on Puolassa, Slovakiassa ja Filippiineillä. Opteam mainitsee vahvuudekseen paikallisen yrityselämän ja työmarkkinoiden tuntemuksen.

Opteam Yhtiöt Oy siirtyi osaksi Barona Groupin yritysyhteisöä 10.2.2017. Yrityskauppa ei koskenut Opteam-ketjuun kuuluvien franchise-yrittäjien liiketoimintaa.

Teksti: Leila Toffer-Kares

Artikkelikuvassa Elina Pitäjäniemi ja Jussi Miettinen

Kuva TID Business Forumista 6.-7.3.2017.

TID palaa kokkiongelmiin tulevissa julkaisuissa.

Talkan taikasanat

Toimistotukku Talka TID Business Forum osastolla 6.3.2017

Monet porvoolaiset tunnistavat nimen Talka, ruotsiksi Talkka, jo vuosikymmenten ajalta. Useat yritykset ja yksityishenkilöt Porvoossa ja sen lähiseudulla ovat luottaneet ja luottavat yhä Toimistotukku Talka Oy:n asiantuntemukseen konttorikalusteiden ja tarvikkeiden hankinnassa. Erkki Talkan vuonna 1962 perustama liike toimi pitkään Porvoon keskustassa. Nykyisin sen löytää Teollisuustieltä. Kuusi henkilöä työllistävä yritys on pärjännyt hyvin kilpailussa isojen kansainvälisten toimijoiden joukossa.

– Lähtökohtana menestykselliselle liiketoiminnalle ovat oma oikea tuotevalikoima ja ammattitaito. Siten voimme tarjota asiakkaile tarpeellisia, hyviä tuotteita kilpailukykyiseen hintaan, tietää Talkan toimitusjohtaja Sakari Vehkala.

Kaupankäyntiin vaikuttaa hänen mukaansa myös yleinen taloudellinen toimintaympäristö ja asiakkaiden positiivinen vire. Ahkerakaan työnteko ei kasvata bisnestä, jos ympäristö on negatiivinen. Markkinoilla tulee olla imua.

– Aina yrityksen ei tarvitse kasvaa. Joskus riittää se, että liiketoiminta on kannattavaa ja mielekästä työpanokseen nähden. On tärkeää, ettei työ uuvuta liikaa, vaan jättää hyvän fiiliksen. Asiakaskunnasta tuleva positiivinen vire on meille signaali siitä, että meitä tarvitaan ja tuotteitamme halutaan.

Talka on yksi 16:sta Euro Toimistotukut Oy:n itsenäisestä yrityksestä. Kuuluminen siihen tuo etuja tavarahankintojen hinnoissa.

– Olemme täysin kotimainen yritys, maksamme verot Suomeen ja työllistämme paikallisesti. Korostan näitä seikkoja mielelläni, sillä moni kilpailijamme on kasvoton, monikansallinen, hajautettu pörssiyritys, jossa on rahalle yksi suunta, ulos Suomesta, Vehkala sanoo.

Talkan toimistotarvike- ja palveluvalikoima on laaja. Siltä voi ostaa mm. tulostimet tykötarpeineen, AV-laitteet, maksupäätteet, kassaohjelmistot ja IT-laitteistot. Talkalta saa myös ergonomiset työpisteet ja apuvälineet. Sen valikoimissa ovat sähköpöydät ja muut toimistokalusteet sekä juoma-automaatit täyttöpalveluineen.

– Kaiken toimiston tarvitseman palvelun ja tarvikkeet voi hankkia yhden oven kautta. Haluamme auttaa asiakasta menestymään ja usein keskustelu avataankin kysymällä: Haluatko parantaa tulosta? Ne ovat taikasanamme. Meitä kiinnostaa se, mitä voimme tehdä asiakkaan yrityksen hyväksi. Me vapautamme yrittäjän tietyistä arkirutiineista ja sählingeistä, jotka vievät tuloksesta pienen prosentin, Vehkala kertoo.

Hän on huomannut, että pitkä ura ja ammattitaito ovat kasvattaneet havaitsemaan eri toimialojen kipukohtia. Perinteisillä yrityksillä on perinteiset ongelmat, joita Talkassa on onnistuttu ratkaisemaan.

– Emme lähde välttämättä hieromaan kauppoja tuote edellä, vaan käymme läpi asiakkaan kanssa yhdessä heidän omaa toimintaansa. Siten havaitsemme ne asiat, joihin voimme tarjota helpotusta.

Markkinointi- ja myyntityön tärkeimmät periaatteet ovat luotettavuus, luottamus ja uskottavuus.

– Itä-Uusimaa ja Porvoo ovat pieni markkina-alue. Meille menestykseen ei riitä yksi kauppa per asiakas, se ensimmäinen ja viimeinen. Liiketoimintaa ei voi tehdä niin, että ilmenee sudenkuoppia, joista asiakkaalle ei kerrota, Vehkala toteaa.

Teksti: Leila Toffer-Kares   Kuva: Tuula Lukic

Toimistotukku Talka

Tid Business Forumiin osallistunut Talkan toimitusjohtaja Sakari Vehkala (oik.) toteaa yrityksensä saaneen tapahtumassa tehokasta ja antoisaa näkyvyyttä sekä solmineensa laadukkaita ja hyödyllisiä kontakteja. – Kanavana tämä on loistava, voimme antaa kasvot toiminnallemme ja rakentaa luottamusta, hän toteaa. Kuvassa myös Marja Forssell (vas.) ja Susanne Vehkala.

Lisätietoa www.talka.com

 

Bisneksen osaajat

E4B Bisneksen osaajat Porvoon Taidetehtaalla 6.-7.3.2017

Porvoon Taidetehtaalla 6.-7.3.2017, kuva-antia E4B-osastoilta Tehdassalista. Lisää on tulossa TID-julkaisuissa.

Katso maanantai-päivän kooste YouTube-videolta:

TID Business Forum linkki YouTube-videoon

Videon toteutus: Jouko Antere ja Tapio Antere

E4B Bisneksen osaajat Porvoon Energia

Porvoon Energia www.porvoonenergia.fi

E4B Edupoli ja Oppisopimuskeskus

Oppisopimuskeskus www.opso.fi, Edupoli www.edupoli.fi ja Amisto www.amisto.fi. Lue Hanne Lehtisen/Opso kolumni TID-verkkolehdessä: ”Oppi opitaan työssä”.

Experts for Business Porvoon Taidetehtaalla 6.-7.3.2017

Talousverkko www.talousverkko.fi, Flashnode www.flashnode.com ja Procountor www.procountor.com

E4B Experts for Business Porvoon Lääkärikeskus

Porvoon Lääkärikeskus www.porvoonlaakarikeskus.fi

Experts for Business LähiTapiola

LähiTapiola Uusimaa www.lahitapiola.fi

Experts for Business Sipoon kunta

Sipoon kunta www.sipoo.fi. Lue TID-artikkeli: ”Sipoo – Suomen nopein”.

Haaga-Helia

Haaga-Helia www.haaga-helia.fi

Point College

Point College www.pointcollege.fi. Lue Sari Gustafssonin kolumni TID-verkkolehdessä: ”Totuuden hetki”.

Kauppakamari

Helsingin Kauppakamari/Itä-Uusimaa www.helsinki.chamber.fi

Yrityskummit

Itä-Uudenmaan Yrityskummit www.yrityskummit.fi

Toimistotukku Talka

Toimistotukku Talka, www.talka.com. Lue TID-artikkeli ”Talkan taikasanat”.

Porvoo ja Posintra

Posintra, Porvoo, Loviisa  www.posintra.fi. Lue TID-artikkeli: ”Miksi kasvu pysähtyy?”.

E4B Team Finland

Team Finland www.teamfinland.fi. Lue TID-artikkeli Finnverasta: ”PK-yritykset kasvun moottorina”.

Autotalo Laakkonen

Autotalo Laakkonen www.laakkonen.fi

Marko Kauppinen TIDmedia

Tuusula, www.tuusula.fi, kuva TID-artikkelista: ”Tuusula kaavoitusbuumissa”.

Historiallinen TID-bisnes-päivä

Herra Ylppö - tiiseri

Kuvakavalkadi TID Business Forumin ensimmäisestä päivästä, ensimmäisestä TID Business Forumista 6.3.2017 Porvoon Taidetehtaalla. Tiistaina 7.3. jatketaan, paikalla yrityksen ja yrittäjän avuksi asiantuntijat kaikki saman katon alla.

Artikkelikuvassa tiiseri (tekijä: Herra Ylppö). Katsottavissa Facebook-sivuillamme @tidsome

Katso ensimmäisen päivän kooste YouTubesta:

TID Business Forum linkki YouTube-videoon

Kaikki puheenvuorot  YouTubessa: TID Business Forum -kanava.

Sari Gustafsson ja Bryan Roberts moderaattorit

Moderaattoreina Point Collegen toimitusjohtaja/rehtori Sari Gustafsson ja lehtori Bryan Roberts.

Ministeri Kai Mykkänen

Ulkomaankauppa- ja kehitysminsteri Kai Mykkänen, ks YouTube: ”Kansainvälistymisen merkitys Suomen taloudelle”

st1 Mika Anttonen

St1 hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, ks YouTube: ”Miten yritys pärjää kansainvälisessä kilpailussa?”

Ambassador Sarah Price

Iso-Britannian Suomen suurlähettiläs Sarah Price, ks YouTube: ”The UK – Leaving EU, Staying in Europe”.

Lounas Ravintola Vitriinissä

Lounas Ravintola Vitriinissä

Point Collegen oppilaat vastaanotossa

Point Collegen kansainväliset opiskelijat vastaanottotiskillä.

Timo Rope

Timo Rope, Rope-yhtiöt, ks YouTube: ”Yritys on rahantekokone”.

ICC maajohtaja Timo Vuori

ICC maajohtaja Timo Vuori, ks YouTube: ”Uskalla, ymmärrä, sitoudu”.

Mikael Pentikäinen

Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, ks YouTube: ”Paikallinen pk-sektori globaaleilla markkinoilla”.

Experts for Business

Experts for Business Tehdassalissa

Tapahtuman järjestäjä: TIDmedia/TT-Tuulet Kustannus Oy

Huippupuhujat Porvoossa

TID Business Forum

Upea puhujakaarti tulossa TID Business Forumiin 6.-7.3.2017

Iso-Britannian Suomen suurlähettiläs Sarah Price, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen, St1 omistaja Mika Anttonen, Eltete Groupin toimitusjohtaja Bo Österman, Kansainvälisen kauppakamari ICC:n maajohtaja Timo Vuori ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Luvassa runsaasti asiaa kansainvälistymisestä, vientikaupasta ja taloudesta, yrittäjästooreja ja elinkeinoelämän vaikuttajien näkemyksiä.

Paikka: Porvoon Taidetehdas, Avanti-sali sekä Tehdassali

Seminaaripäivän puheenvuorot maanantaina 6.3. 

Ohjelma alkaa klo 9.

Kai Mykkänen

Kai Mykkänen, Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Kansainvälistymisen merkitys Suomen taloudelle

Ulkomaankauppa- kehitysministerinä kesäkuusta 2016 toiminut Kai Mykkänen tunnetaan mm. Venäjä-asiantuntemuksestaan. Hänet valittiin eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä kokoomuksen ehdokkaana vuonna 2015. Koulutukseltaan Mykkänen on ekonomi ja hän on työskennellyt mm. Sampo Pankin tytärpankissa Pietarissa sekä Elinkeinoelämän Keskusliitossa johtajana, vastuualueenaan Venäjä, EK:n uudistuminen ja keskeiset vaikuttamishankkeet. Lue artikkeli: ”Käpertymällä sisäänpäin emme menesty”.

Mika AnttonenMika Anttonen, St1 hallituksen puheenjohtaja

Miten yritys pärjää globaalissa kilpailussa?

Mika Anttonen on St1-yritysryhmän perustaja ja pääomistaja, koulutukseltaan diplomi-insinööri. Ura lähti nousuun Nesteen Trading-osastolta, ja globaalit markkinat ovatkin olleet Anttosen työkenttänä alusta alkaen. St1:llä on laaja polttoaineiden jakeluasemaverkosto Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä öljynjalostamo Ruotsissa. Uusiutuva energia on kasvava osa liiketoimintaa. Lue artikkeli: ”Hamarin metsien Robin Hood”.

H.E. Mrs Sarah Price, British Ambassador to FinlandH.E. Mrs Sarah Price, British Ambassador to Finland

The UK: Leaving EU, Staying in Europe

Sarah Price aloitti Iso-Britannian Suomen suurlähettiläänä tammikuussa 2014. Tätä ennen hän työskenteli Iso-Britannian ulkoministeriön Arabian niemimaasta ja Irakista vastaavan osaston päällikkönä Lontoossa. FCO:n (Foreign Commonwealth Office) palveluksessa Sarah Price on aloittanut vuonna 1990. Suomi on tullut hänelle tutuksi jo vuonna 1992, jolloin hän oli Helsingissä kuusi kuukautta Britannian delegaation jäsenenä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk) seurantakokouksessa. Vuonna 1999 Sarah Price oli täällä komennuksella Suomen ensimmäisen EU-puheenjohtajuuskauden ajan. Hänen toimipaikkojaan kansainvälisissä tehtävissä ovat olleet myös muun muassa Belgrad ja Praha.

Bo Österman, Eltete

Bo Österman, Eltete Groupin toimitusjohtaja

Menestystarina – kuinka se jatkuu?

Bo Österman on loviisalaisen Eltete Groupin omistaja ja toimitusjohtaja. Eltete on kestävän kehityksen mukaisten kartonkisten kuljetuspakkausmateriaalien ja -ratkaisujen johtava tuottaja maailmassa. Bo Östermanin johdolla yritys on kansainvälistynyt voimakkaasti ja tuotantoa on jo viidessätoista maassa, muun muassa Kiinassa, Intiassa, Espanjassa, Ruotsissa, Brasiliassa ja Argentiinassa. Venäjällä Eltete on toiminut 18 vuotta. Bo Österman on koulutukseltaan tekniikan kandidaatti, erikoistumisalana mekaaninen teknologia.

Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICCTimo Vuori, Kansainvälisen kauppakamari ICC:n maajohtaja

Uskalla, ymmärrä, sitoudu

Timo Vuori toimii Kansainvälisen kauppakamarin ICC:N maajohtajana ja Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajana. Hän seuraa kansainvälisten markkinoiden kehitystä ja osallistuu eri tavoin yritysten kasvu- ja kansainvälistymispalveluiden sekä verkostojen kehittämiseen meillä ja maailmalla. Hänen mielestään yritysten kansainvälistyminen ei ole rakettitiedettä, mutta vaatii vahvaa tahtoa ja sopivaa osaamista. Valtio voi edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, mutta ei voi sitä tehdä yritysten puolesta.

Mikael PentikäinenMikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

Paikallinen PK-sektori globaaleilla markkinoilla

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja vuodesta 2016 lähtien. Mikael Pentikäinen on ollut vahvasti mukana Suomen mediakentässä mm. kustantajana, päätoimittajana, toimitusjohtajana ja järjestöjohtajana. ”Pk-yrittäjyys ja –yritykset ovat vapaakaupan ohella maailmaa vaurastuttava voima. Ne ovat jo nostaneet miljardeja köyhyydestä. Siksi niiden edellytyksistä on huolehdittava.” Lue artikkeli: ”Uskallusta uudistuksiin”.

 

TID Business Forum Porvoo

Maanantai 6.3.2017 liput 143,50 € lippu.fi

Moderaattoreina toimivat Sari Gustafsson ja Bryan Roberts Point Collegesta.

Sari Gustafsson Point College

 

KM Sari Gustafsson toimii rehtorina ja toimitusjohtajana Oy Porvoo International College Ab:ssä. Hänen ammatillinen taustansa koostuu sekä kansainvälisistä että kotimaisista johtamistehtävistä. Pääosaamisalueita ovat koulutus, konsultointi sekä arviointitoiminta, tutkimus- ja kehittämistoiminta, johtaminen ja esimiestyö, organisaatiorakenteet sekä muutoksen ja työhyvinvoinnin johtaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen.
”Elinvoima syntyy yhteistyöllä ja rajapinnoilla syntyvät parhaat ideat!”

 

 

Bryan Roberts Point College

 

Bryan Roberts is currently Head of the International Program at Point College. This is the English language Merkonomi. The QBA – Qualification in Business and Administration. He was educated at University of Cape Town with a Bachelor of Commerce degree.Later he received his MBA from Helsinki Business School (HKKK) and his Teacher qualification from HAMK in Hämeenlinna. Before coming to Point College, Bryan was an International Share dealer (osakemeklari) at Nordea Pankkiiriliike. He is also an entrepreneur in a renewable energy startup.

 

 

Tiistaina 7.3. E4B – Experts for Business -tapahtumaan vapaa pääsy klo 9-15.

Porvoon Taidetehdas, Tehdassali

Puheenvuorot Avanti-salissa:

9:00 Team Finland

9:25 Talousverkko, ketjujohtaja Timo Tiainen

9:50 LähiTapiola

10:15 Yritys on rahantekokone, Timo Rope, Rope-Yhtiöt

12:50 Posintra

Tulostettava katalogi: E4B-katalogi pdf

Varaa aika asiantuntijalle kuvalinkistä:

TID Business Forum 7.3.2017 ajanvaraus

Koko ohjelma näillä sivuilla: TID-tapahtumat

Lisätiedot puh. 040- 559 2444/Björn Karmi tai 040-7078197/Tuula Lukic

 

TID Business Forum yhteistyökumppanit