Tagiarkisto: TID Media Café

Muutosvirroissa

Megatrendit paneelikeskustelu TID Business Forum 2018

TID -paneelikeskustelut Porvoon Taidetehtaan Tehdassalissa striimattiin ja ne ovat nähtävissä Youtubessa: TID BusinessForum -kanava.

torstaina 8.3.2018

klo 15 Suomen ja Venäjän suhteet ja yhteistyö

Suomen ja Venäjän kauppasuhteet TID paneelikeskustelut 8.3.2018Keskustelua johti toimittaja Jari Hanska (vas.) Panelistit: Harri Kari (toimitusjohtaja, Mäntsälän Yrityskehitys, ) Ari Kurvi (datacenter manager, Yandex), Jaana Rekolainen (toimitusjohtaja, SVKK) ja Sergei Sinelnikov (Venäjän Federaation kaupallinen edustusto Suomessa).

Suomen ja Venäjän kauppasuhteet TID-paneeli 2018

klo 16:15 Virtuaalivaluutta

Toimittaja Outi Airaksinen haastattelee Finanssivalvonnan digitalisaationasiantuntija Hanna Heiskasta.Kuvassa oikealla Hanna Heiskanen (johtava digitalisaatioasiantuntija, Finanssivalvonta), haastattelijana taloustoimittaja Outi Airaksinen.

perjantaina 9.3.2018

klo 11 Kestävä rakentaminen, keskustelua johti Jani Kemppainen (asiamies, DI, Rakennusteollisuus).

kestävä rakentaminen Lujatalo-paneeli 9.3.2018Kuvassa vasemmalta: Tony Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo), Jussi Hirvelä (brändi- ja viestintäjohtaja, Lujatalo) sekä Jani Kemppainen (asiamies, DI, Rakennusteollisuus) .

#Porvoo2030 –paneelit

#Porvoo2030 –paneeleissa pohdittiin alueemme mahdollisuuksia mm. megatrendien valossa. Aikamme suuriin muutosvirtoihin kuuluvat niin kiertotalous kuin työn murros. Keskusteluja johti MTV-uutisankkuri, porvoolaistoimittaja Aaro Kajaste ja kommenttivirtaa seurasi taloustoimittaja Outi Airaksinen

klo 12:20 Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan alustus

Ilkka Halava TID Business Forum 9.3.2018

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava

klo 13 Kiertotalous

Kiertotalous -paneeli TIDforum 9.3.2018Kuvassa vasemmalta: Kari Herlevi (projektijohtaja, Sitra), Petri Lehmus (johtaja T&K, Neste), Vesa Heikkonen (toimitusjohtaja, Itä-Uudenmaan Jätehuolto) ja toimittaja Aaro Kajaste.

klo 14 Nuoret / Tulevaisuuden työ

Alustus: Unelmista totta! Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT)

Nuoret ja tulevaisuuden työ -TID paneelikeskustelu 9.3.2018Kuvassa vasemmalta: Liisa Tenhunen-Ruotsalainen (johtaja, TAT), Jonna Jukkola (abiturientti, Linnankosken lukio), Paavali Kukkonen (asiantuntija – työn murros, Sitra), Niko Laurila (valokuvaaja, nuori yrittäjä), Jukka Erätuli (luova johtaja, Work Pilots) sekä toimittaja Aaro Kajaste.

klo 15:30 Megatrendit ja alueelliset mahdollisuudet elinkeinoelämälle

Megatrendit paneelikeskustelu TID Business Forum 2018

Vasemmalta: Kim Väisänen (bisnesenkeli, ”Väärää vientiä” kirja),  Roope Mokka (co-founder, Demos Helsinki), Matti Rae  (johtaja, Ensto – Offering Development) sekä toimittaja Aaro Kajaste.

Lue paneelikeskusteluiden teemoihin liittyvät TID-artikkelit ja blogit:

Venäjä-kauppa on taas pop

Tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin

Väärää vientiä

Megatrendeistä suuntaa tulevaisuuden bisnekselle

Kiertotaloudesta miljardibisnes

Nuori yrittäjyys – valokuvaaja Niko Laurila

 

 

Kestävämpää rakentamista

Lujatalo, kuva Jussi Hellsten

Nykytekniikalla rakennetaan tänä päivänä selvästi terveellisempiä ja kestävämpiä ratkaisuja, arvioi Lujatalo Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tanhuanpää. Lujatalo Oy kuuluu Luja-yhtiöihin, joka on yksi Suomen suurimpia rakennusalan konserneja ja 65-vuotias perhe-yhtiö.

Jos kosteutta pääsee rakenteisiin, eivätkä rakenteet kuivu välillä, on edessä yleensä sisäilmaongelmia.

– Suurin aiheuttaja sisäilmaongelmiin Suomessa on ollut se, että vanhojen terveiden rakennusten ilmastointia on muutettu niin, että rakennukset ovat päässeet sairastumaan. Suurimpia syitä on se, että ilmastointijärjestelmät on otettu kokonaan pois käytöstä iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, toimitusjohtaja Jussi Tanhuanpää sanoo.

Hän arvioi, että rakennuksille turmiollisiin ratkaisuihin päädyttiin Suomessa 1970-luvun energiakriisin jälkeen. Nyt nouseva uusi rakennuskanta on Tanhuanpään mukaan kuitenkin selvästi terveellisempää ja kestävämpää. Nykyisin sekä rakenteet että talotekniset ratkaisut voidaan suunnitella toimimaan aivan uudella tavalla.

Antureilla tietoa rakenteista

Tähän saakka sisäilmaongelmista on saatu yleensä tietoa vasta, kun kiinteistöjen käyttäjät sairastuvat. Jatkossa pystytään tekniikan avulla puuttumaan ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa.

Luja-yhtiöissä on menossa parhaillaan kehitystyö, jossa rakenteisiin asennetaan antureita, jotka kertovat reaaliaikaisesti rakenteiden tilasta.

– Nyt kun bluetooth-teknologia ei edellytä enää johdotuksia ja toisaalta antureiden energiankulutus alkaa olla hyvin vähäistä, tällaisia antureita voidaan saada pitkäaikaiseen käyttöön. Tekniikka tulee alalla aivan varmasti yleistymään yhä enemmän, Tanhuanpää kertoo.

Rakenteiden mittaroinnilla voidaan varmistaa, että rakenteet ovat kuivat ja terveet. Mittaamisen ansiosta voidaan myös reagoida, jos käytöllä ja käytön aikaisella toiminnalla aiheutetaan rakenteille kuormitusta.

– Rakenteiden ja olosuhteiden mittarointi tulee lisääntymään uudiskohteissa seuraavien viiden vuoden aikana. Kohteita voidaan etävalvoa vaikkapa keskitetysti jostain valvontapisteestä, Tanhuanpää sanoo.

Rakennustyömailla sääsuojaus yleistynyt

Rakennustyömailla kiinnitetään nykyisin huomiota siihen, etteivät rakenteet ja rakennusmateriaalit vaurioidu rakennusaikana. Rakenteiden ja rakennusmateriaalien sääsuojaus on otettu käytännöksi.

– Aiemmin rakennustarvikkeita, kuten eristeitä, säilytettiin työmailla usein alkuperäispakkauksissa ilman lisäsuojauksia. Jos pakkaukseen oli tullut kuljetuksen aikana vaurioita, se saattoi aiheuttaa ongelmia, Tanhuanpää sanoo.

Rakennustarvikkeiden suojaamisen lisäksi Tanhuanpää korostaa tarvikkeiden oikea-aikaista toimitusta työmaille, jotta ne eivät turhaan seiso työmaalla säiden armoilla.

Yksi osa kestävää rakentamista on ollut lyhentää rakentamisen kokonaisaikaa, jolloin säiden armoilla ylipäänsä ollaan aiempaa lyhyemmän aikaa. Se on onnistunut siirtämällä osa rakennustyöstä tehdasympäristöön.

Luja-yhtiöissä on kehitetty esimerkiksi uusi välipohjaratkaisu Superlaatta, jossa laattaan voidaan asentaa jo tehtaalla vaikkapa lattialämmitysjärjestelmä tai esimerkiksi sähköjohdotuksia. Ontelolaatan korvaajaksi kehitetyn laatan etuna on myös se, ettei siinä ole onteloita, jotka keräisivät herkästi vettä.

Elinkaarimalli hyödyttää kaikkia

Muun muassa koulurakentamisessa on yleistynyt niin sanottu elinkaari-malli, jossa rakennusliike on vastuussa rakennuksen kunnosta jopa 25 vuotta rakennuksen käyttöönoton jälkeen.

– Aiemmin rakennusliikkeen osalta projekti loppui rakennuksen käyttöönottoon ja käytön opastukseen. Tulevaisuudessa olemme yhä useammin mukana yhä pidempään, jolloin näemme, että käytön aikainen toiminta ja tekniikka toimivat niin, että kiinteistö pysyy terveenä, Tanhuanpää sanoo.

Tanhuanpään mielestä on kaikkien edun mukaista, että rakennusliike on pidempään mukana ja pitää huolta, että rakenteet pysyvät kunnossa. Paras lopputulos hänen mukaansa syntyy, kun jo suunnitteluvaiheessa kartoitetaan kaikki kiinteistön käyttäjien tarpeet ja pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajasti teknologista osaamista.

– Silloin saadaan usein hinta–laatusuhteelta ja elinkaarikustannuksilta hyvä lopputulos ja kokonaisuudesta kannetaan laajasti vastuuta koko toteuttajaryhmän kanssa. Tällöin käytön aikainen hallinta ja energiakustannuksen seuranta eivät jää pelkästään kiinteistön omistajan tai käyttäjän vastuulle, Tanhuanpää sanoo.

Toisaalta vaikka rakennus kestäisi teknisesti 50 vuotta, toiminnallisesti se saattaa edellyttää muutoksia jo 15 vuoden kohdalla. Sen takia liian pitkät elinkaarimallit eivät välttämättä ole järkeviä.

Teksti: Outi Airaksinen

Lujatalo Oy

  • Perheyhtiö ja Suomen 5. suurin rakennusyhtiö.
  • Kuuluu Luja-yhtiöt-koserniin, johon kuuluu myös mm. Lujabetoni Oy.
  • Liikevaihto vajaat 400 miljoonaa euroa.
  • Työllistää noin 750 henkeä.
  • Rakentaa ja korjaa vuosittain noin 1500 asuntoa.
  • Rakentaa asuntojen lisäksi toimitiloja sekä esimerkiksi kouluja ja sairaaloita.
  • Haluaa olla jatkossakin valtakunnallinen rakennusliike.

Kestävästä rakentamisesta keskustellaan TID Business Forumissa perjantaina 9.3.2018 klo 11 Porvoon Taidetehtaan Tehdassalissa. Vapaa pääsy. Keskustelu striimataan Youtube-kanavalle TID BusinessForum, osallistu #tidforum.

perjantaina 9.3.2018

klo 11 Kestävä rakentaminen, keskustelua johtaa Jani Kemppainen (asiamies, DI, Rakennusteollisuus):

Jussi Hirvelä (brändi- ja viestintäjohtaja, Lujatalo), Tony Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo).

TID Business Forum TID Media Café 8.-10.3.2018

Venäjä-kauppa on taas pop

Jaana Rekolainen toimitusjohtaja SVKK

Suomen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2017 lähes viidenneksen edellisvuodesta. Kasvu näkyy mukavana vilkkautena myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin arjessa. Venäjän-kaupan neuvontamme palveli viime vuonna lähes 450 yrittäjää. Uudet yrittäjät suhtautuvat Venäjän-markkinoihin neutraalisti ja markkinalähtöisesti. He lähtevät liikkeelle heti tuotteen tai palvelun markkinapotentiaalin, jakeluteiden ja asetusympäristön selvittämisen kautta. Viesti huolellisen valmistautumisen tärkeydestä on ymmärretty. Hyvä niin.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin syksyllä julkaiseman tuoreimman Venäjän-kaupan barometrin mukaan suomalaisilla yrittäjillä on vahva usko Venäjän talouden kasvuun. Peräti 65 prosenttia yrityksistä uskoo, että Venäjän talous kasvaa ainakin ”jonkin verran”. Puolet yrityksistä kertoi liiketoimintansa Venäjällä kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana ja saman verran vastaajista uskoo kasvuun myös jatkossa. Viennin kasvusta kertoi syksyllä 45 prosenttia vastaajista, kun puoli vuotta aiemmin kasvua kokeneita oli vain 37 prosenttia.

Yrittäjien positiivista suhtautumista tukevat myös viralliset arviot Venäjän talouden vähittäisestä kasvusta. Suomen Pankki on asettanut oman Venäjän BKT:n kasvuennusteensa lähivuosille 1,5 prosentin tasolle.

Useamman vuoden taantuman jälkeen paine teollisuuden korvausinvestointeihin on kasvava, joten suomalaiselle teknologiaosaamiselle on kysyntää. Uusia tuotannollisia investointeja syntyy vielä maltillisesti, mutta potentiaalia on mm. elintarviketeollisuudessa, kaivosteollisuudessa ja metsäsektorilla. Mittavimmat investoinnit kohdistuvat vielä infrastruktuurin kehittämiseen. Viime vuonna vietetty ympäristövuosi herätteli Venäjää vihdoin toimiin jätehuollon kuntoon laittamiseksi. Suomalainen osaaminen energiatehokkuuden ratkaisuissa herättää myös kiinnostusta.

Muuan maailman tavoin myös Venäjällä puhutaan paljon digitaalisista alustoista ja tekoälystä. Maa haluaa hyödyntää uusimman osaamisen ja teknologian. Digiloikka voi Venäjällä olla yllättävänkin nopea.

Suurimpina haasteina Venäjän markkinoilla ovat pakotetilanne ja muut kaupanesteet. Kasvava protektionismi asettaa ulkomaisia yrityksiä epäedulliseen asemaan ja nostaa kotimaisuusasteen vaatimuksia. ”Made in Russia” on nyt yksi markkinoiden trendeistä, mikä on saanut jotkut suomalaisyrityksetkin harkitsemaan tuotannon lokalisointia. Valmistusmaasta huolimatta oma brändi kannattaa säilyttää kirkkaana ja korostaa suomalaisuutta. Suomalaisuus on vahva brändi Venäjällä.

Venäjän-markkinoille ei kannata eikä tarvitse lähteä yksin. Tietoa on tarjolla ja muiden yrittäjien jakamat kokemukset ovat arvokkaita. Suomalais-Venäläinen kauppakamari on Venäjän-kauppaa tekevien yritysten ainutlaatuinen verkosto. Osana aktiivista verkostoamme jäsenemme saavat täsmätietoa Venäjän-markkinoista ensimmäisten joukossa ja pääsevät tutustumaan Venäjän markkinoiden mahdollisuuksiin eturivin näköalapaikalta.

Jaana Rekolainen
toimitusjohtaja
Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK

Jaana Rekolainen on mukana TID Business Forumissa torstaina 8.3.2018 klo 15 alkavassa paneelikeskustelussa ”Suomen ja Venäjän kauppasuhteet ja yhteistyö” Porvoon Taidetehtaalla. Vapaa pääsy. Keskustelemassa myös Sergei Sinelnikov (Venäjän Federaation kaupallinen edustusto Suomessa),  Ari Kurvi (datacenter manager, Yandex) ja Harri Kari (toimitusjohtaja, Mäntsälän Yrityskehitys). Paneelia johtaa toimittaja Jari Hanska.

TID Media Café 8.-9.3.2018 Porvoon Taidetehdas

TID Business Forum

Väärää vientiä

Kim Väisänen, bisnesenkeli

”Oikea vienti on suunnittelua ja analysointia peukalo herkeämättä vientivaltimolla.”

Vientikaupan piristymistä odotettiin laskukauden syvinä hetkinä kuin kuuta nousevaa pelastamaan Suomi talousahdingosta. Viennin merkityksestä puhuttiin paljon. Niin paljon, että jotkut yrittäjät ottivat siitä jopa itseensä. Yrityskentällä liikkui uskomuksia, että arvostusta ei riitä niille, jotka toimivat ainoastaan kotimaan markkinoilla.

Onko kaikkien ihan pakko viedä? No ei tosiaan, mutta vientikaupan kiemuroita voi silti jokainen yrittäjä hahmottaa. Se ei vielä tarkoita, että saa vientihypetyksestä tartunnan tai jos ei vie, kuuluisi yrittäjien kuvitteelliseen kakkoskastiin.

Tammikuussa ilmestynyt Kim Väisäsen kirja Väärää vientiä on tiedontarpeeseen juuri paikallaan, jouhevasti ja lukijaa virkistävästi provosoiden kirjoitettu.

Epäselvät käsitteet Väisänen tyrmää heti kättelyssä. Kirja käsittelee vientiä, ei kansainvälistymistä, jonka kirjoittaja määrittelee konsulttikieleksi. Kansainvälistyminen on Väisäsen sanoin söpöä pikkupuuhastelua, jota rahan sijasta mitataan enemmänkin Finnairin lentopisteillä.

Sekin tulee kirjassa mainittua, että suomalaisten yritysten helmasynti on kasvuhaluttomuus. Mutta sitten kun kasvuhaluja löytyy, tulevatkin pian jo kotimarkkinoiden rajat vastaan. Valtaosa näistä yrityksistä suuntaa ulkomaille. Kasvuhalu ja vientimotivaatio linkittyvät yhteen.

Kotimarkkinoiden kiistaton etu on kulujen ja erityisesti henkilökulujen ennakoitavuus. Kirja saattaakin vahvistaa ajatuksia pysytellä kotimarkkinoilla. Ainakin se kehottaa lopettamaan ajoissa väärän viennin, sillä väärä vienti johtaa tyhjentyvään kassaan.

Viedäkö vai eikö viedä – go or no-go. Ainakaan viennin perusteena ei pitäisi olla yrityksen omistajan matkailun rahoittaminen. Päätös viennin aloittamisesta tulisi perustua ajatusprosessiin ja omiin laskuharjoituksiin.

Kirjassa esitellään mm. erilaiset vientiin sovellettavat liiketoimintamallit. Mukana on myös kiinnostavia yrityshaastatteluja.

Yksi haastatelluista on ravintolayrittäjä Matti Wikberg, joka kertoo ravintola Farangin konseptin viennistä Tukholmaan. Vientiä harkitseville yrityksille Wikberg vinkkaa, että menestyäkseen kilpailluilla markkinoilla on hullun lailla uskottava itseensä ja omaan asiaansa. Lisäksi yrityksen rahoituksen ja kassan on oltava kunnossa, koska vienti on aina kalliimpaa kuin alun perin arvioidaan.

Vienti ei ole itseisarvo eikä siihen kannata ryhtyä kevein perustein. Nimenomaan ei kannata, sillä kuten Kim Väisänen painottaa, viennin onnistumista mitataan ainoastaan rahalla.

Teksti: Tuula Lukic

Kim Väisänen on start-up sijoittaja, Vuoden 2017 bisnesenkeli ja tuttu myös Leijonan luola -sarjasta. Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon hän on saanut kahdesti, vuosina 2013 ja 2017. Väisänen myi tiedonhävitysohjelmia kehittäneen yrityksensä Blanccon brittiläiselle Regenersikselle 60 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Noin 97 prosenttia Blanccon liikevaihdosta tuli Suomen rajojen ulkopuolelta.

Kim Väisänen on mukana TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla perjantaina 9.3.2018 klo 15:30 paneelikeskustelussa ”Megatrendit ja mahdollisuudet elinkeinoelämälle”. Vapaa pääsy. Striimataan ja nähtävillä YouTube TID BusinessForum -kanavalla. Seuraa ja kommentoi #tidforum.

Kim Väisänen: Väärää vientiäKim Väisänen: Väärää vientiä. Mene itään tai länteen, mutta tee kotiläksysi. 230 s. Alma Talent 2018.

Tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin?

Kestävä rakentaminen Porvoon Taidetehdas

Estetiikka on tärkeää, mutta kestävä arkkitehtuuri ei synny pelkästä kauneudesta

 

Pelkistettyjä muotoja. Jugendlinnoja. Suojeltuja puutaloja. Yksi pitää minimalismista, toinen vanhojen talojen yksityiskohdista. Mutta miten estetiikka suhteutuu kestävään rakentamiseen? Olemmeko tuomittuja laatikkoarkkitehtuuriin?

– Estetiikalla on kytkös kestävään rakentamiseen, mutta pelkästä kauneudesta ei kestävä arkkitehtuuri voi lähteä, Porvoon kaupunginarkkitehti Markku Partanen sanoo.

Markku Partanen Porvoo kaupunginarkkitehti Hyvä rakennus on kestävä, toimiva ja kaunis. Puhutaan harmoniasta, mittasuhteista, materiaaleista. Suunnittelusta, joka kestää aikaa ja sopii rakennuksen käyttötarkoitukseen.

– Tyylit vaihtelevat, mutta ajattomuus ja harmonia on hyvä lähtökohta. Toisaalta laatikkokin voi olla hyvännäköinen, jos siinä on hyvät mittasuhteet, Partanen pohtii.

Harmonia syntyy hyvällä suunnittelulla. Visuaalisen kauneuden lisäksi se tarkoittaa myös teknisiä ratkaisuja ja toiminnallisuutta.

Partasen mielestä arkkitehdin tehtävä onkin ratkaista tekniset ja toiminnalliset kysymykset esteettisesti kestävällä tavalla. Sellainen luo rakennuksia, jotka eivät vanhene hetkessä. Rakennuksia, jotka koetaan merkityksellisiksi, omiksi ja joissa viihdytään.

Hyvä rakennus vanhenee kauniisti

Toinen tärkeä on aika. Kestävän suunnittelun rakennus vanhenee kauniisti. Tämä liittyy myös käytettyihin materiaaleihin.

– Esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä tehdyt julkisivut ovat nyt näyttäviä, mutta kun menee 15 vuotta ja sade on piiskannut siitä, voi näky olla toinen.

Partasen luottaakin perinteisiin materiaaleihin, kuten puu, tiili ja betoni.

– Ne tunnetaan pitkältä ajalta, tiedetään niiden ominaisuudet ja mihin ne sopivat. Ongelma uusissa materiaaleissa on, että niistä on kokemuksia vasta aika lyhyeltä ajalta, hän sanoo.

Täydennysrakentaminen asettaa toisenlaiset vaatimukset kuin tyhjä tontti

Rakennusta ei myöskään suunnitella tyhjiöön. Sitä, mikä on kaunista, määrittää myös miljöö. Täydennysrakentaminen keskelle kaupunkia asettaa suunnittelulle tiukemmat raamit kuin tyhjä tontti keskellä metsää.

– Kun rakennus tehdään valmiiseen miljööseen, täytyy suunnitella suhteessa olemassa oleviin rakennuksiin. Uuden täytyy tehdä ympäristöstä aiempaa parempi.

Jos kyseessä on julkinen rakennus, odotetaan myös tiettyä arvokkuutta. Se syntyy hyvästä suunnittelusta ja siitä, että rakennus on käyttötarkoituksensa näköinen.

– Koulu ei saa näyttää asunnolta tai supermarketilta. Julkisen rakentamisen ei pitäisi kuitenkaan olla wau-rakentamista, yliampuvaa. Tärkeintä olisi saada kohtuullista ja hyvää.

**

Kestävä rakentaminen jugendEntä ne jugendtalojen julkisivut? Onko niiden aika kokonaan ohi? Tuntuisivatko ne nykyrakennuksessa päälleliimatuilta?

– Ne ovat ajalta, jolloin rakentaminen on paljolti käsityötä. Nykyään sellaisten toteuttaminen olisi kallista. Toisaalta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on tullut uudenlaista, graafista koristeellisuutta sekä uusin tekniikoin toteutettuja yksityiskohtia, kuten silkkipainettu lasi, Partanen sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso, Kuvat: TIDmedian arkisto

Lujatalo Oy mukana TID Business Forumissa 8.-10.3.2018.Kestävästä rakentamisesta keskustellaan Tid Business Forumin paneelikeskustelussa perjantaina 9.3.2018 kello 11 Porvoon Taidetehtaan Tehdassalissa. Vapaa pääsy, keskustelu striimataan, osallistu #tidforum.

Keskustelua johtaa Jani Kemppainen (asiamies DI, Rakennusteollisuus).
Keskustelemassa Lauri Porokka (aluejohtaja, Lujatalo), Toni Lökfors (projektipäällikkö, Porvoon kaupunki), Markku Partanen (kaupunginarkkitehti, Porvoon kaupunki), Frank Wendelin (toimitusjohtaja, REIM Porvoo).

Pöytävarauksella varmistat parhaan paikan ja sujuvan tarjoilun (maksullisia), lisätiedot puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15) tai tidforum(at)tuulet.fi

TID Business Forum TID Media Café 8.-10.3.2018