Tagiarkisto: Tuula Lukic

Megatrendeistä suuntaa

Toimitusjohtaja Ari Virtanen Ensto

Aktiivisille toimijoille megatrendit ovat mahdollisuus, passiivisille uhka, toteaa Enston toimitusjohtaja Ari Virtanen. Megatrendeistä puhutaan nyt paljon ja monella tasolla. Analysoidaan, katsotaan tulevaisuuteen. Yrityksissä tulevan arviointi on elinehto, niin myös Enstossa, jonka menestystarina on jatkunut jo 60 vuotta.

Ensto juhlistaa tänä vuonna 60-vuotista menestystarinaansa 60 hyvällä teolla paremman elämän ja tulevaisuuden puolesta. Juhlavuoden käytännön tekoja voi hyvinkin kutsua lahjaksi tuleville sukupolville. Tulevaisuutta ajatellen kestävä kehitys on yksi niistä megatrendeistä, jonka mahdollisuudet älykkäitä sähköistysratkaisuja tarjoava Enstokin tunnistaa toiminnassaan.

– Pyrimme rakentamaan kaikki tuotteemme siten, että niiden materiaalivalinnoissa, valmistustavoissa ja kierrätettävyydessä otetaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset, toimitusjohtaja Ari Virtanen kertoo.

Ekologisten tuotteiden lisäksi tärkeä on myös ihmisnäkökulma; minkälaisissa olosuhteissa töitä tehdään ja miten Enston työntekijät viihtyvät työssään. Enstolla on tuhansia alihankkijoita ja toimittajia eri puolilla maailmaa, ja näiden toimintatapoihin yhtiö pyrkii vaikuttamaan myönteisesti.

– Emme tietenkään pysty takaamaan, että koko maailma paranee, mutta näemme, että kumppaniyrityksillä on mahdollisuus yhteistyössä kanssamme kehittää toimintaansa.

Älyä liikenteeseen ja sähkönjakeluun

Kestävän kehityksen kokonaiskuvaan lukeutuu Enstolla myös usko sähköön. Yhtiön sähköautojen latauspalvelut ovat olleet tuotekehityksen kärkeä. Sähköautot ovat osa kestävää kehitystä, joka vie kohti päästötöntä liikennettä.

– Polttomoottoriautot poistuvat vähitellen käytöstä. Suunta on selvä, kysymys on pelkästään aikataulusta. Sähköauto on käytettäessä päästötön, ja kun sähkö yhä enemmän myös tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, alkaa tuotantoketjun alkupää olla kestävän kehityksen mukaista, Virtanen arvioi.

Välissä on toki autoteollisuus, mutta myös teollisuuden käyttämät energiamuodot ovat muutoksessa. Ari Virtanen ei epäröi sanoessaan, että energiantuotannosta yhä suurempi osa on tulevaisuudessa aurinkovoimaa.

Elämä kaupungeissakin rakentuu tulevaisuudessa yhä enemmän sähkön varaan. Kaupungistuminen on megatrendi, jossa Ensto näkee mahdollisuutensa älykkään sähkönjakelun edelläkävijänä. Tähän linkittyy toinen aikamme merkittävimmistä megatrendeistä eli digitalisaatio. Uuden teknologian avulla voidaan merkittävästi parantaa sähkönjakelun laatua ja luotettavuutta.

Käyttäjän tarpeet edelle

Älykäs liikenne ja älykäs sähkönjakelu ovat Enston valitsemia painopistealueita, joilla se pyrkii erottautumaan joukosta tiukassa globaalissa kilpailussa. Entäpä älykäs asuminen?

– Minun väittämäni on, ettei maailmassa ole vielä yhtäkään älykästä rakennusta. On vain rakennuksia, joissa on paljon tekniikkaa, Ari Virtanen sanoo.

Näinhän se on, jos mietimme koteja, joissa asukas elää keskellä erilaisia järjestelmiä ja joutuu oppimaan monia ohjaussysteemejä aina lämmityksestä ja valaistuksesta kulunvalvontaan.

– Älykäs rakennus tarkoittaa sitä, että järjestelmät suunnitellaan käyttäjätarpeiden mukaan. On siirryttävä teknologiakeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Digitalisaatio mahdollistaa tällaisen kehityssuunnan, kun eri järjestelmät voidaan integroida. Tässä Ensto haluaa olla mukana kehittämällä älykkäitä sähköistys- ja valaistusratkaisuja. Haluamme samalla avoimesti luoda rajapintoja muihin rakennusalan toimijoihin.

Purjeet oikeisiin asemiin

Enston markkinoista suurin osa on tällä hetkellä Euroopassa. Kasvuhaluisen yrityksen on kuitenkin mietittävä, missä markkinat kasvavat. Virtanen toteaakin, että monen yrityksen huomio kiinnittyy tässä kohdin yhteen suureen megatrendiin, taloudellisen vallan siirtymiseen Aasiaan.

– Tämä ei tarkoita, että kaikki toiminnot tulisi siirtää Aasiaan, vaan täytyy miettiä, mitä muita tapoja on osallistua Aasian kasvuun siten, että se vauhdittaisi myös oman yrityksen kasvua.

Ari Virtanen painottaa tuotekehityksen merkitystä.

– Kilpailussa ei pärjää, jos aina vain tekee samaa tuotetta samalle markkinalle. Enstolle on keskeistä, että jatkuvasti kehitämme uutta ja pysymme arvoketjussa oikealla paikalla. Kuten megatrendien suhteen, tässäkin aktiiviset toimijat pärjäävät, passiivisille voi tulla ongelmia.

Megatrendeistä kaupungistuminen ja sosiaaliset muutokset, kuten väestön ikääntyminen, tarjoavat innovatiivisen lähtökohdan tuotekehitykseen liittyen juuri asumiseen, liikenteeseen ja sähkönjakeluun, Enston painopistealueisiin.

– Megatrendejä vastaan ei kannata niinkään taistella, vaan on pohdittava, miten asemoida oma tekeminen siten, että niistä saa hyötyä. Me Enstolla ajattelemme, että megatrendit ovat ikään kuin tuuli, ja me käännämme omat purjeemme siten, että tuuli vie meidän laivaamme oikeaan suuntaan.

Teksti: Tuula Lukic, kuvat: Srba Lukic

Ari Virtanen puhuu TID Business Forum -seminaarissa torstaina 8.3.2018 klo 9:45. Porvoon Taidetehtaalla luvassa huippupuheenvuoroja. Varaa liput itsellesi tai yrityksellesi, tuo asiakkaasi mukaan verkostoitumaan itäisen Uudenmaan suurimpaan talous- ja yrittäjyystapahtumaan.

Katso video kuvalinkistä:

Ensto toimitusjohtaja Ari Virtanen

Ensto

  • Vuonna 1958 Ensio Miettisen perustama perheyritys.
  • Suunnittelee ja tarjoaa älykkäitä sähköistysratkaisuja

kansainvälisille markkinoille.

  • Pääkonttori Porvoossa.
  • Liikevaihto noin 260 miljoonaa euroa.
  • Työllistää kansainvälisesti noin 1600 henkeä.

Historiallinen TID-bisnes-päivä

Herra Ylppö - tiiseri

Kuvakavalkadi TID Business Forumin ensimmäisestä päivästä, ensimmäisestä TID Business Forumista 6.3.2017 Porvoon Taidetehtaalla. Tiistaina 7.3. jatketaan, paikalla yrityksen ja yrittäjän avuksi asiantuntijat kaikki saman katon alla.

Artikkelikuvassa tiiseri (tekijä: Herra Ylppö). Katsottavissa Facebook-sivuillamme @tidsome

Katso ensimmäisen päivän kooste YouTubesta:

TID Business Forum linkki YouTube-videoon

Kaikki puheenvuorot  YouTubessa: TID Business Forum -kanava.

Sari Gustafsson ja Bryan Roberts moderaattorit

Moderaattoreina Point Collegen toimitusjohtaja/rehtori Sari Gustafsson ja lehtori Bryan Roberts.

Ministeri Kai Mykkänen

Ulkomaankauppa- ja kehitysminsteri Kai Mykkänen, ks YouTube: ”Kansainvälistymisen merkitys Suomen taloudelle”

st1 Mika Anttonen

St1 hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, ks YouTube: ”Miten yritys pärjää kansainvälisessä kilpailussa?”

Ambassador Sarah Price

Iso-Britannian Suomen suurlähettiläs Sarah Price, ks YouTube: ”The UK – Leaving EU, Staying in Europe”.

Lounas Ravintola Vitriinissä

Lounas Ravintola Vitriinissä

Point Collegen oppilaat vastaanotossa

Point Collegen kansainväliset opiskelijat vastaanottotiskillä.

Timo Rope

Timo Rope, Rope-yhtiöt, ks YouTube: ”Yritys on rahantekokone”.

ICC maajohtaja Timo Vuori

ICC maajohtaja Timo Vuori, ks YouTube: ”Uskalla, ymmärrä, sitoudu”.

Mikael Pentikäinen

Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, ks YouTube: ”Paikallinen pk-sektori globaaleilla markkinoilla”.

Experts for Business

Experts for Business Tehdassalissa

Tapahtuman järjestäjä: TIDmedia/TT-Tuulet Kustannus Oy

En ole koskaan kuullutkaan

Tuula Lukic TIDmedia

En ole koskaan kuullutkaan! Tämä kommentti kirpaisee, kun omalle kohdalle osuu ja on osunutkin. Kerrot omasta firmastasi, tuotteesta, aikaansaannoksesta, mutta keskustelukumppanisi jyrää sinut samantien maan alle jotenkin hyvin perisuomalaiseen tapaan. Äänessä sopivasti halveksuntaa.

Voisihan tuon positiivisestikin ottaa: tässä on nyt mahdollisuus – kysytään ja kerrotaan vähän lisää.

Tänään jäin asiaa miettimään, kun sain puhelun, jossa henkilö halusi minun kirjoittavan hänen yrityksestään artikkelin. Hän tiesi, että olen toimittaja, mutta kun kerroin, mistä mediasta, hän vain tuhahti ”En ole koskaan kuullutkaan”. En ollut tosin minäkään kuullut hänen firmastaan ja se jäi kuulematta, koska henkilö ilmoitti, että antaa olla, ja sulki puhelimen.

Käväisi mielessä, josko hänen asenteensa oli tyyliä ”etkö sä tiedä, kuka mä olen”.  Tämä jäi arvailuksi.

Toimittaja kun olen, selvitin tietysti, mikä firma oli kyseessä. Suomessa on vajaa 300 000 yritystä. Tämä henkilö edusti niistä yhtä ja minä edustin yhtä. Kaksi yritystä, kumpikaan ei tiennyt toisistaan. Hänen yrityksensä tunnetaan suuremmalla todennäköisyydellä kuin minun yritykseni TIDmedia, ainakin omalla alueellaan.

Kunpa olisin kaikkitietäväinen. Vai olisiko parempi olla se kaikkien tuntema, jonka ei juurikaan tarvitse tuntea muita tai jolla on oikeus olla olematta kiinnostunut muista vähemmän tunnetuista?

Tietoa tulvii joka tuutista joka tapauksessa, joten on inhimillisestikin pakko valita, mitä tietoisuuteensa noukkii. Ymmärrän myös niitä mikroyrittäjiä, jotka eivät ehdi syöttää itsestään informaatiota näpäkässä ja kiinnostavassa muodossa eetteeriin koko ajan, jotta tunnettuus lisääntyisi.

Voin kuvitella, että noin 260 000 suomalaisesta mikroyrittäjästä jokunen on saanut kuulla jonkun joskus tuhahtavan ”En ole yrityksestäsi koskaan kuullutkaan”.  On ihan ok haastaa yrittäjä ulos kolostaan ja markkinointiin, mutta eikö ole ihan ok haastaa tällaiset tuhahtelijatkin esittämään aidosti kiinnostuneita kysymyksiä?

Tuula Lukic, TIDmedia/TT-Tuulet Kustannus Oy

 

TID Business Forum 6.-7.3.2017 Porvoon Taidetehdas

 

 

 

 

 

Uusia yhteistyökuvioita

TIDmedian talouslehdet

Uudenmaan Yrittäjät ja TIDmedia aloittavat yhteistyön itäisellä Uudellamaalla ilmestyvän TID -talouslehden sisällöntuotannossa. Tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja vahvistaa alueen elinkeinoelämän positiivista kehitystä. TID tuottaa laatujournalismia yrittäjyys- ja talousaiheista.

Petri Graeffe”Olen hyvin tyytyväinen tuoreesta yhteistyöstämme. Uudenmaan Yrittäjät on merkittävä vaikuttaja alueen pk-yritysten edunvalvonnassa, johon TID tarjoaa uuden, vahvan kanavan. Seuraavassa numerossa nostamme osaltamme esiin julkiset hankinnat, jotka ovat hyvin tärkeitä niin alueen kunnille kuin yrityksille”, sanoo Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe.

 

”Uudenmaan Yrittäjät antaa TID-lehdelle vahvaa sisällöllistä lisäarvoa sekä kanavia yrittäjäkenttään. TID editor-in-chief Tuula LukicTavoitteenamme on kertoa yrittäjyydestä niin, että se kiinnostaa kaikkia lukijoitamme. Varmasti jokainen lukijamme tuntee jonkun pk-yrittäjän Itä-Uudeltamaalta, haluamme tuoda näiden yrittäjien arkea meidän kaikkien ulottuville”, kertoo TID-lehden päätoimittaja Tuula Lukic.

Uudenmaan Yrittäjät ry logo

Onko talouden ulkopuolella elämää?

TIDmedia

Tavalla tai toisella talous koskettaa meitä kaikkia. Voimme pyrkiä kohtuuteen ja vastuullisuuteen monissa asioissa, mutta täysin talouden ulkopuolelle jättäytyminen on utopiaa. Jos katoaisin luonnon keskelle, enkö silloinkin joutuisi pyörittämään yksityistä hengissä pysymisen taloutta? Omavaraistaloudessa täytyisi osata kerätä ja säästää ja piilottaa, joten todennäköisimmin nääntyisin nälkään tai tulisin itse syödyksi.

Näin ajatellen talouden ulkopuolella ei ole elämää tai siellä on vähintäänkin yksinäistä. Sen sijaan taloudellisen vallan ulkopuolella, lähellä ja kaukana, osana globaalia taloutta, elää valtava määrä ihmisiä.

Vallankäyttö on yksi tapa tarkastella taloutta. Valta kulkee haarautuvina säikeinä mukana myös helmikuussa ilmestyneessä, Gaudeamuksen julkaisemassa kirjassa Talous ja moraali, jossa talouden moninaisia ilmiöitä ja niiden suhdetta moraaliin lähestytään muun muassa historian, uskonnon, taloustieteen ja filosofian näkökulmasta.

Talous ja moraali, Gaudeamus 2016

Kirjan sanoma perustuu ajatukseen, että länsimaisesta yhteiskunnasta on vaikea löytää elämänaluetta, joka ei olisi kytköksissä globaaliin markkinatalouteen. Talous ei toimi ilman ihmistä, mutta usein ihminen jää taulukoiden, laskelmien ja teorioiden takaa huomaamatta.

Jos taloutta tarkastelee ihmisen toimintana, yksinkertainenkin asia monimutkaistuu – etenkin, jos katse suuntautuu ihmisen koko toimintaympäristöön ja vieläpä oman kokemusmaailman ulkopuolelle.

Kirjassa ajatuksiaan esittävät parikymmentä talousvaikuttajaa ja yhteiskunnallista keskustelijaa. Jokaisesta kirjoituksesta saisi aiheen kolumniin. TID palaa seuraavissa numeroissa ja verkkolehdessä kirjan teemoihin, mutta otan tässä yhteydessä lyhyesti esiin Sami Pihlströmin kirjoittaman epilogin ”Talouden ja moraalin vaikea suhde”.

Pihlström käsittelee aihettaan muun muassa otsikoilla Köyhyys ja rikkaus, Moraalinen hinta ja Moraalin traagisuus.

Hän muun muassa toteaa, että taloudellisten näkökulmien läpitunkemassa maailmassa moraalista puhuminen on vaarassa muuttua tyhjien kliseiden tuottamiseksi. Samoin hän toteaa, että ihmisten välisten moraalisesti merkityksellisten asenteiden, kuten ystävällisyyden ja hyväksynnän välineellistäminen yritysten menestystekijäksi saattaa pitkällä aikavälillä köyhdyttää sitä, miten kohtaamme ihmisiä.

”Vaurastuminen ei ole sinänsä epäeettistä… Ei ole väärin, että liikeyritys tavoittelee voittoa… Arvostelun sijaan on tärkeää todeta, että yksilöiden pyrkimykset vaurastumiseen ovat järkevästi säädeltyinä kannustettavia… Sen sijaan moraalin näkökulmasta miltei mikä tahansa ongelmattomalta ja hyödylliseltä vaikuttava toiminta, esimerkiksi yritystoiminta, mutta myös auttamistyö, voi olla epäeettistä.”

TID editor-in-chief Tuula Lukic

TID editor-in-chief Tuula Lukic

Tuula Lukić

Kirjoittaja on TID-lehden päätoimittaja