Tagiarkisto: venäjän-kauppa

TIDforum puhujakaarti 8.3.2018

tulevaisuussilmä

Ajatukset ja bisnekset vauhtiin!

TID Business Forum -seminaari torstaina 8.3.2018 klo 9-14 Porvoon Taidetehdas

Huippupuhujia, katseita tulevaisuuteen, mahdollisuuksiin, muutoksiin. Teemoina Venäjä ja Cleantech.

Puheenvuorot:

klo 9:15 Pekka Sutela

Pekka Sutela

Pekka Sutela on arvostettu kansantaloustieteilijä, jonka erikoisalana on ollut Neuvostoliiton ja Venäjän taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka. Usean vuosikymmenen ansiokas ura mm. Helsingin yliopistossa ja Suomen Pankissa on antanut hänelle vahvan perustan asiantuntijatehtäviin. Hän on toiminut neuvonantajana niin kotimaisille ja kuin kansainvälisille päätöksentekijöille ja on kysytty luennoitsija. Hän on myös julkaissut useita tieteenalansa artikkeleita ja kirjoja. Sutela on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori sekä Aalto-yliopiston dosentti.

klo 9:45 Ari Virtanen

Ari VirtanenAri Virtanen on toiminut Ensto-konsernin toimitusjohtajana huhtikuusta 2016 lähtien. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus erilaisista johtotehtävistä kansainvälisissä yrityksissä, mm. Koneella, Elektrobitissa ja Nokialla. Virtasen vahvaa osaamisaluetta ovat nopeasti kehittyvän liiketoiminnan sekä kansainvälistyvien yritysten strateginen ja operatiivinen johtaminen.

”Avainasia maailmalla menestymiseen on markkinatrendien ja asiakastarpeiden ymmärtäminen. Lisäksi innovatiivisten ratkaisuiden ketterä toteuttaminen on erittäin tärkeää kansainvälisillä markkinoilla.”

klo 10:15 Sari Siitonen

Sari Siitonen

Sari Siitonen on konsulttitoimisto Clonetin perustaja ja toimitusjohtaja. Clonetin tavoitteena on kääntää yritysten kohtaamat ilmastovaatimukset mahdollisuuksiksi. Palveluvalikoimaan kuuluu hiilijalanjäljen mittaaminen, päästövähennyspotentiaalin kartoitus ja ilmastomyönteisen liiketoiminnan kehittäminen. Aiemmissa tehtävissään Siitonen on vastannut energia- ja ilmastoasioista ja Cleantech Finland -brändistä EK:ssa, kestävästä kehityksestä ja innovaatioista Gasumilla sekä ilmastopalveluista Pöyryllä. Koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori ja eMBA.

klo 12:15 Ilkka Homanen

Ilkka Homanen

Ilkka Homanen on toiminut 2013 alkaen Finpro Oy:n ja 2018 alkaen Business Finland Oy:n cleantech toimialajohtajana. Yli 20 vuoden kokemus johtotehtävissä kansainvälisissä yrityksissä (mm. ABB, Rautaruukki ja Stemcor) on tuonut hänelle vahvaa osaamista kansainvälisen liiketoiminnan johtamisessa sekä isoissa konserneissa että P&K sektorin yrityksissä.

”Tunne asiakkaasi tarpeet muuttuvissa markkinaolosuhteissa ja pysy asiakkaiden iholla, se palkitsee. Pyri haistamaan tulevaisuuden markkinat ja asiakastarpeet ja kehitä tuotteesi ja ratkaisusi mahdollisimman hyvin näihin vastaaviksi.”

klo 12:45 Pavel Kuznetsov

Pavel Kuznetsov

Pavel Kuznetsov nimitettiin Venäjän Suomen-suurlähettilääksi elokuussa 2017. Hän on kokenut ammattidiplomaatti, joka siirtyi Helsinkiin Venäjän ulkoministeriön pääsihteeristön päällikön paikalta. Kuznetsov on valmistunut Moskovan MGIMO-yliopistosta ja hän osaa suomea ja englantia. Hän on toiminut erilaisissa Neuvostoliiton ja Venäjän ulkoministeriön tehtävissä 1980-luvun alusta lähtien ja on työskennellyt muun muassa Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystössä ja Venäjän Viron-suurlähetystössä. Vuosina 2010-2014 Kuznetsov toimi suurlähettiläänä Slovakiassa.

Pekka Viljakainenetäyhteydessä Pekka Viljakainen

Liikemies Pekka Viljakainen tunnetaan bisnesosaamisestaan kansainvälisessä toiminnassa, erityisesti Venäjällä, jossa hän toimii pääministeri Dmitri Medvedevin innovaationeuvonantajana. Hän on mm. Venäjän postin hallituksen jäsen ja pääomasijoitusyhtiö Skolkovo Venturesin hallituksen puheenjohtaja. Hän perusti 14-vuotiaana IT-alan yrityksen, Visual Systemsin, jonka myi vuonna 1998 TietoEnatorille.

Viljakainen sijoittaa bisnesenkelinä startup-yrityksiin Suomessa ja Venäjällä. Skolkovon Startup Village –tapahtuma on yksi hänen monista konsultointihankkeistaan.

klo 13:15 East meets West:

Ilkka Salonen / Risto E.J. Penttilä

Ilkka Salonen

Ilkka Salonen on suomalaisen teollisuuden Venäjä-suhteita edistävän yhtiön, East Office of Finnish Industries, toimitusjohtaja. Hänen ainutlaatuinen Venäjä-asiantuntemuksensa sai alkunsa 1985 KOP:n edustajana Moskovassa ja on täydentynyt monissa johtotehtävissä pankkisektorilla mm. International Moskow Bankissa ja Sperbankissa.

East Officen johtoon Salonen astui vuonna 2017. Vuonna 2008 perustettu yhtiö mm. kokoaa omistajiensa käyttöön tietoja Venäjän taloudesta ja poliittisesta kehityksestä.

Risto EJ PenttiläRisto E.J. Penttilä on vuonna 2017 perustetun Nordic West Officen toimitusjohtaja ja yksi sen perustajajäsenistä. Tämä think tank – ajatushautomo – on erikoistunut läntistä maailmaa mullistavien muutosten analysointiin ja hallintaan. Risto E.J. Penttilä siirtyi Nordic West Officeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan tehtävistä. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori ja väitellyt Oxfordin yliopistossa vuonna 1989. Hän on toiminut myös muun muassa tutkijana, kansanedustajana sekä erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä ja julkaissut useita kirjoja.

Tapahtuman juontavat Point College Oy:n rehtori/toimitusjohtaja Sari Gustafsson ja lehtori Bryan Roberts.

Torstaina 8.3.2018, ilmoittautumiset alkaen klo 8:30 Porvoon Taidetehdas. Lue lisää: TID tapahtumat

 

Venäjä-kauppa on taas pop

Jaana Rekolainen toimitusjohtaja SVKK

Suomen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2017 lähes viidenneksen edellisvuodesta. Kasvu näkyy mukavana vilkkautena myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin arjessa. Venäjän-kaupan neuvontamme palveli viime vuonna lähes 450 yrittäjää. Uudet yrittäjät suhtautuvat Venäjän-markkinoihin neutraalisti ja markkinalähtöisesti. He lähtevät liikkeelle heti tuotteen tai palvelun markkinapotentiaalin, jakeluteiden ja asetusympäristön selvittämisen kautta. Viesti huolellisen valmistautumisen tärkeydestä on ymmärretty. Hyvä niin.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin syksyllä julkaiseman tuoreimman Venäjän-kaupan barometrin mukaan suomalaisilla yrittäjillä on vahva usko Venäjän talouden kasvuun. Peräti 65 prosenttia yrityksistä uskoo, että Venäjän talous kasvaa ainakin ”jonkin verran”. Puolet yrityksistä kertoi liiketoimintansa Venäjällä kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana ja saman verran vastaajista uskoo kasvuun myös jatkossa. Viennin kasvusta kertoi syksyllä 45 prosenttia vastaajista, kun puoli vuotta aiemmin kasvua kokeneita oli vain 37 prosenttia.

Yrittäjien positiivista suhtautumista tukevat myös viralliset arviot Venäjän talouden vähittäisestä kasvusta. Suomen Pankki on asettanut oman Venäjän BKT:n kasvuennusteensa lähivuosille 1,5 prosentin tasolle.

Useamman vuoden taantuman jälkeen paine teollisuuden korvausinvestointeihin on kasvava, joten suomalaiselle teknologiaosaamiselle on kysyntää. Uusia tuotannollisia investointeja syntyy vielä maltillisesti, mutta potentiaalia on mm. elintarviketeollisuudessa, kaivosteollisuudessa ja metsäsektorilla. Mittavimmat investoinnit kohdistuvat vielä infrastruktuurin kehittämiseen. Viime vuonna vietetty ympäristövuosi herätteli Venäjää vihdoin toimiin jätehuollon kuntoon laittamiseksi. Suomalainen osaaminen energiatehokkuuden ratkaisuissa herättää myös kiinnostusta.

Muuan maailman tavoin myös Venäjällä puhutaan paljon digitaalisista alustoista ja tekoälystä. Maa haluaa hyödyntää uusimman osaamisen ja teknologian. Digiloikka voi Venäjällä olla yllättävänkin nopea.

Suurimpina haasteina Venäjän markkinoilla ovat pakotetilanne ja muut kaupanesteet. Kasvava protektionismi asettaa ulkomaisia yrityksiä epäedulliseen asemaan ja nostaa kotimaisuusasteen vaatimuksia. ”Made in Russia” on nyt yksi markkinoiden trendeistä, mikä on saanut jotkut suomalaisyrityksetkin harkitsemaan tuotannon lokalisointia. Valmistusmaasta huolimatta oma brändi kannattaa säilyttää kirkkaana ja korostaa suomalaisuutta. Suomalaisuus on vahva brändi Venäjällä.

Venäjän-markkinoille ei kannata eikä tarvitse lähteä yksin. Tietoa on tarjolla ja muiden yrittäjien jakamat kokemukset ovat arvokkaita. Suomalais-Venäläinen kauppakamari on Venäjän-kauppaa tekevien yritysten ainutlaatuinen verkosto. Osana aktiivista verkostoamme jäsenemme saavat täsmätietoa Venäjän-markkinoista ensimmäisten joukossa ja pääsevät tutustumaan Venäjän markkinoiden mahdollisuuksiin eturivin näköalapaikalta.

Jaana Rekolainen
toimitusjohtaja
Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK

Jaana Rekolainen on mukana TID Business Forumissa torstaina 8.3.2018 klo 15 alkavassa paneelikeskustelussa ”Suomen ja Venäjän kauppasuhteet ja yhteistyö” Porvoon Taidetehtaalla. Vapaa pääsy. Keskustelemassa myös Sergei Sinelnikov (Venäjän Federaation kaupallinen edustusto Suomessa),  Ari Kurvi (datacenter manager, Yandex) ja Harri Kari (toimitusjohtaja, Mäntsälän Yrityskehitys). Paneelia johtaa toimittaja Jari Hanska.

TID Media Café 8.-9.3.2018 Porvoon Taidetehdas

TID Business Forum

Yrittäjänäkökulmia idänkauppaan

Pietari nostosilta

Jututimme kahta itäuusmaalaista yritystä ja kysyimme, onko Venäjän-kaupassa jotain erityistä ja mikä Venäjällä myy.

”Kontakteja ei luoda hetkessä”

Loviisalainen Prima Partner Russia auttaa sekä suomalaisia että venäläisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä viennissä. Kun suomalaisyritys suuntaa Venäjälle, apua kaivataan yleensä kieleen, bisneskulttuuriin ja markkinatuntemukseen.

Maarit Hämäläinen Prima Partner RussiaKonsultti Maarit Hämäläinen on toiminut alalla parikymmentä vuotta. Se, mikä hänestä vaatii Venäjän-kaupassa erityistä huomiota, on erilaisten bisneskulttuurien huomioiminen kauppaa tehtäessä.

– Kontaktit ovat Venäjällä tärkeitä, eikä niitä luoda hetkessä. Myös toimintapa on erilainen. Suomessa on yleensä matala organisaatio, pomo keskustelee alaisten kanssa ja toimitaan tiimeissä. Venäjällä organisaatiorakenne on hierarkkinen, pomolla suurempi valta ja asiat pitää aloittaa ylhäältä alaspäin, muuten mikään ei etene, hän sanoo.

Se, mikä Venäjällä myy, vaihtelee. Viime vuosina on ollut maan sisäisen tilanteen takia hiljaisempaa. Edelleen esimerkiksi lähimatkailu, mökkeily, Suomen puhdas luonto ja kalastaminen kiinnostavat venäläisiä.

  • Olen kuullut viestiä, että venäläisellä kuluttajalla on tällä hetkellä vähemmän rahaa ylimääräiseen kulutukseen. Viennissä vetää nyt parhaiten teknologiapuolella cleantech ja energiansäästöön liittyvät asiat, ne ovat nousseet pinnalle Venäjällä.

”Merkit ovat hyvät”

Juhani ja Anne Korhonen Konekor

Juhani ja Anne Korhonen ovat Konekor Oy:n yrittäjäpariskunta.

Porvoolainen Konekor Oy myy Venäjälle rakennuskoneita ja -tarvikkeita.

– Asiakkaamme ovat pääosin Pietarin alueen yrityksiä, jotka myyvät tuotteet eteenpäin, jonkin verran myydään myös suoraan urakoitsijoille. Olemme tehneet monen kanssa kauppaa jo toistakymmentä vuotta. Yleensä hoidamme kaupat etänä, mitään kauppamatkoja Venäjälle emme tee. 99 prosenttia asiakkaista noutaa koneet meiltä ja vie ne itse rajan yli, toimitusjohtaja Juhani Korhonen sanoo.

Parhaimmillaan Venäjän-kauppa kattoi 30 prosenttia yrityksen liikevaihdosta, viime vuosina on ollut hiljaista. Viime vuosi toi kuitenkin pientä kasvua.

Korhonen ei näe Venäjän-kaupassa mitään erityistä. Konekor tekee Suomen tulliin vientipaperit, Venäjän tullin asiakkaat hoitavat itse.

– Suurin osa suomalaisyrityksistä myy Venäjälle ilman vientitullauksia. Meillä asiakkaat ovat yrityksiä, ja se vaatii vientitullauksen.

Mitään yksittäistä hittituotetta yrityksen Venäjän-myynnissä ei ole. Se, mikä menee kaupaksi, vaihtelee. Korhonen uskoo, että kysyntää olisi enemmänkin.

– Tarvetta laitteille siellä on, mutta tällä hetkellä ongelmana on maan sisäinen rahan liikkuminen. Toivon, että viime vuonna alkanut nousu jatkuu. Merkit ovat ainakin hyviä, Korhonen sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Uusi vaihde päälle

Vienti Venäjälle tavararyhmittäin, Tullin tilasto

Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa kirjattiin viime vuodelta kovaa kasvua. USA:n Venäjä-pakotteiden kiristykset voivat kuitenkin vaikeuttaa suomalaisyritystenkin idänkauppaa.

Vaikka Suomen Venäjän vienti kasvoi viime vuonna noin 15 prosenttia, vielä ollaan kaukana tasolta, jossa Venäjän ja Suomen välinen kauppa oli vuonna 2013. Venäjän kaupan hiipuminen ei johdu pelkästään pakotteista, joita Ukrainan sodan alkamisen jälkeen puolin ja toisin asetettiin.

Pakotteiden ja vastapakotteiden seuraukset ovat olleet elintarvikeviennissä dramaattiset, mutta valtaosa Venäjän viennin pudotuksesta selittyy Venäjän talouden, öljyn hinnan ja ruplan romahtamisella, joiden seurauksena venäläisten ostovoima on laskenut rajusti. EK:n Venäjä-johtajan Petri Vuorion arvion mukaan vain kymmenen prosenttia Venäjän viennin alamäestä johtuu pakotteista.

Vuorion mukaan suomalaisyritykset ovat oppineet elämään EU-pakotteiden kanssa, mutta ongelmaksi voivat koitua USA:n Venäjä-pakotteet. Pakotteet nousevat jälleen tapetille helmikuussa, kun USA:ssa on määrä valmistua uusi oligarkkiraportti.

– USA:n energiapakotteet ovat huolenaihe suomalaisyrityksille, vaikka niiden käyttöönotossa onkin vielä epäselvää. Joka tapauksessa USA:n pakotteita pitää noudattaa myös Suomessa, jos yrityksellä on liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Pankkitoiminnan kautta pakotteet voivat vaikuttaa muun muassa yritysten väliseen maksuliikenteeseen, Vuorio kertoo.

Kaivosteollisuus ja terveysteknologia vetävät

Vaikka Venäjän vienti on hiipunut Suomessa noin puoleen siitä, mitä se oli viisi vuotta sitten, Venäjä on Suomelle yhä kuudenneksi suurin vientimarkkina.

Viime aikoina onnistumisia on nähty etenkin kaivosteollisuudessa, jossa sekä Outotech että Metso ovat kertoneet kaupoistaan itänaapurissa. Hyvässä nosteessa on ollut myös terveysteknologia. Venäjällä ovat päättäneet investoida viime aikoina muun muassa Fortum ja UPM Kymmene.

Tullitilasto Venäjä, Tullin taulukossa tuonti-vienti

Petri Vuorion mukaan Venäjän viennin saaminen vuoden 2013 tasoille edellyttäisi kuitenkin Venäjän taloudelta nykyistä suurempaa kasvua.

– Nyt Venäjän kasvu on vain kahden prosentin luokkaa, kun maailmantalous kasvaa 3,5 prosentin tuntumassa. Venäjän talouskasvun vauhdittumiseen on kaksi keinoa. Joko öljyn hinnan pitäisi nousta jälleen korkealle, tai sitten Venäjän pitäisi kyetä toteuttamaan talousuudistuksiaan, Vuorio sanoo.

Vuorion mukaan Vladimir Putinille on toimitettu kolme vaihtoehtoista talousreformiohjelmaa. Hallituksen esittämässä ohjelmassa kyse on enemmän tai vähemmän hienosäädöstä. Venäjän entinen finanssiministeri Alexei Kudrin on puolestaan esitellyt kunnianhimoisen ohjelman, jossa panostettaisiin muun muassa tuomioistuinten läpinäkyvyyteen. Kolmannessa ohjelmassa lähdettäisiin protektionistisesti rajoittamaan tuontia ja kasvattamaan investointeja valtiovetoisesti.

– Kaikissa näissä ohjelmissa korostuu kaksi asiaa: Niissä mainitaan investointien kasvattaminen ja toisaalta digitalisaatio, jolla pyritään lisäämään tuottavuutta, Vuorio sanoo.

Onnistuuko Venäjä tekemään taloutensa kipeästi tarvitsemia rakenteellisia uudistuksia, jää nähtäväksi. Kevään presidentinvaaleilta ei odoteta muutosta, mutta toisaalta vaalien jälkeen on kiinnostava nähdä, valitaanko Venäjän hallitukseen tällä kertaa uudistusmielisiä talousliberaaleja.

Suomella etulyöntiasema Venäjän kaupassa

Mutta onko meillä suomalaisilla etulyöntiasema, mitä tulee Venäjän kauppaan? Petri Vuorion mielestä on. Meillä on paitsi läheinen sijainti, myös kovan luokan osaamista Venäjän kaupasta.

– Venäjällä on laajempikin merkitys Suomen talouteen. Luoteis-Venäjä on suurin suomalaisyritysten keskittymä Suomen ulkopuolella. Meillä on Venäjällä rekisteröityneenä reilut 400 yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Lisäksi meillä on noin kymmenen miljardin euron investoinnit Venäjällä, Vuorio kertoo.

Vuorio näkee, että valtavia mahdollisuuksia Suomelle tarjoaa muun muassa arktisten alueiden yhteistyö.

– Pohjois-Venäjällä on satoja lämpövoimaloita, jotka vaatisivat modernisointia, jotta haitallisia päästöjä pystytään ehkäisemään. Suomalaiset voisivat hyvin toimittaa tällaista teknologiaa ja laitosten modernisointia, Vuorio sanoo.

Myös terveysteknologian vientiin Vuorion mielestä kannattaisi laittaa paukkuja jatkossakin. Lisäksi hän satsaisi ympäristöteknologiaan.

– Venäläiset ovat uudistamassa kaatopaikkalainsäädäntöään, ja tarvetta on erilaisille ”jätteestä energiaa” -ratkaisuille, Vuorio kertoo.

Myös matkailu todennäköisesti edelleen kasvaa. Kysyntää voi olla tulevaisuudessa etenkin terveysmatkailulle, jahka venäläisten ostovoima kasvaa.

Huolestuttavaksi Venäjän kaupassa Vuorio näkee sen, että protektionismin kasvusta on ilmassa merkkejä. Venäjän lisäksi myös USA:ssa sekä esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa protektionismi on alkanut heräillä.

Teksti: Outi Airaksinen, Kuvat: Tulli, Uljas-tilastot

Venäjän-kauppa on teemana TID Business Forum -seminaarissa 8.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla. Mukana mm. Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov ja etäyhteydessä liikemies Pekka Viljakainen. East meet West -keskustelussa kohtaavat Ilkka Salonen (CEO, East Office) ja Risto EJ Penttilä (toimitusjohtaja Nordic West Office). Lisäksi monia muita huippupuheenvuoroja!

 

Vauhtia bisneksille

Timo Vuori Kansainvälinen kauppakamari ICC

Huippupuheenvuoroja ja innostavia keskustelunavauksia viennistä ja kansainvälisestä kaupasta teemoina Venäjän kauppa ja Cleantech.

Porvoon Taidetehtaalla toista kertaa järjestettävä TID Business Forum 8.-10.3.2018 tarjoaa jälleen yrityksille ja yrittäjille areenan bisneksen vauhdittamiseen.

Nimekkäät puhujat elinkeinoelämän huipulta jakavat tietoa ja kokemusta tapahtuman avajaispäivän seminaarissa torstaina 8.3. Mukana ovat mm. professori Pekka Sutela (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) sekä toimitusjohtaja Ari Virtanen (Ensto). East meets West -keskustelussa kohtaavat Ilkka Salonen (CEO, East Office) ja Risto E.J. Penttilä (toimitusjohtaja, Nordic West Office).

TID Business Forum koosuu kolmesta osasta: Seminaari, E4B-tapahtuma ja Yritysmessut. Tapahtuman on mahdollistanut yhteistyö Helsingin seudun kauppakamarin, Porvoon kaupungin, Lujatalo Oy:n, Ensto Oy:n ja Point Collegen sekä lukuisten muiden tapahtumassa mukana olevien yritysten ja organisaatioiden kanssa.

Seminaariliput 8.3.2018: à 145 € Lippu.fi (sis. ohjelman, lounaan, kahvit ja lippu.fi -palvelumaksut).

TID Business Forum 8. – 10.3.2018

Ajattele paikallisesti – Toimi globaalisti

#tidforum @tidmedia_fi

Lisätiedot: puh. 044 980 5510 (arkisin klo 10-15), tidforum (at) tuulet.fi

Artikkelikuva vuoden 2017 seminaarista, puhumassa Timo Vuori, Kansainvälisen kauppakamari ICC:n maajohtaja.

Menestyksen avaimia

ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen korostaa yhtenäisen EU:n tärkeyttä.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennakoi tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan maailmantalouden kasvavan tänä ja ensi vuonna yli 3 prosentin vauhdilla. Mitä tämä merkitsee Suomelle ja Suomen vientikaupalle?

Tämä on toki vientimaalle kuten Suomi positiivinen uutinen. Samalla meidän täytyy pitää huolta, että teemme kansallisesti ratkaisut, joiden avulla pääsemme kilpailukykyisesti kasvuun mukaan. Kilpailukykysopimus on yksi askel, mutta tarvitaan lisää: työmarkkinoidemme pitää kannustaa työn tekemiseen ja teettämiseen niin, että vientiyrityksemme löytävät työvoimaa ja että työn vastaanottaminen olisi myös mielekästä.

Venäjä-asiantuntijana ennen työskennelleenä teillä on varmasti näkemys siitä, kuinka edistämme kauppasuhteita naapurimaan kanssa, kun Euroopan Unionin talouspakotteet ovat voimassa? Kuinka kauan uskotte pakotteiden pysyvän nykyisellään?

Suomi on ollut mukana päättämässä EU:n talouspakotteista ja niiden poistaminen on sidottu Minskin sopimuksen toimeenpanoon. Valitettavasti sopimuksen toimeenpano ei ole edennyt, ja päinvastoin tällä hetkellä Itä-Ukrainan tilanne lähinnä pahenee.
Kuitenkin tulee muistaa, että Suomen viennistä noin 95 prosenttia on pakotteiden ulkopuolella. Suomi on muiden EU-maiden tavoin jatkanut Venäjän-kauppaa siltä osin kuin tavarat ja palvelut eivät ole pakotteiden piirissä. Ruplan kurssilla on myös huomattava merkitys Venäjän-kauppaamme.

Suomen perinteiset vahvat vientimaat ovat pääosin Euroopassa. Mikä on näkemyksenne suomalaisyritysten mahdollisuuksista laajentaa vientiä uusille alueille?

Olen ministerinä kiertänyt suomalaisyritysten kanssa esimerkiksi Egyptissä, Iranissa, Keniassa, Tansaniassa ja Arabiemiraateissa. Meillä on hyviä ja maailmalla kiinnostavia tuotteita ja palveluita. Monelle yritykselle totean jo ennen matkaa, että varsinainen haaste alkaa siinä vaiheessa, kun lentokone kääntyy kohti kotia: Euroopan ulkopuolelle ei kauppaa tehdä Suomesta sähköpostilla, vaan se vaatii tapaamisia ja mahdollisesti myös paikallisen edustajan palkkaamista.

Olette profiloituneet myös ympäristöasioiden asiantuntijaksi. Näettekö tässä Suomella kaupallisia mahdollisuuksia ja minkälaisia?

Ehdottomasti: esimerkiksi suomalainen vesialan osaaminen on erittäin tunnettua maailmalla. Samoin jätehuollossa meillä on momentumia: ei tule mieleen yhtään matkaa, jossa suomalaiset waste to energy -ratkaisut eivät olisi kiinnostaneet.

Kansallinen itsekkyys ja protektionistinen ajattelu nostavat päätään ei vain Yhdysvalloissa, vaan myös meillä Euroopassa. Miltä ulkomaankauppaministeristä näyttää tuleva kehitys?

Rehellisesti sanoen tämä ajattelu huolestuttaa. Vapaakauppa on tuonut Suomelle kasvua ja hyvinvointia. Sen näkee hyvin, jos miettii, mistä lähtökohdista itsenäinen Suomi lähti sata vuotta sitten liikkeelle. Käpertymällä sisäänpäin emme menesty. Samalla meidän tulee myös pohtia, miksi protektionismi nostaa päätään ja pitää jatkossakin huoli siitä, että jokaisella on mielekäs rooli yhteiskunnassa ja että tuloerot pysyvät kurissa.

Britannian Brexit vaikuttaa Euroopassa monella tavalla. Mitä Euroopan Unionin on tehtävä, että Eurooppa olisi vahva toimija sisämarkkinoilla ja maailman kaupassa? Mikä on suomalainen näkymä Brexitin jälkeisestä Euroopasta?

Britannia on ollut Suomelle tärkeä kumppani EU:ssa, koska meillä on ollut samansuuntainen näkemys esimerkiksi vapaakaupasta ja sisämarkkinoiden kehityksestä. Nyt meidän muiden samanmielisten, liberaalien maiden, on oltava entistäkin äänekkäämpiä. EU:n yhtenäisyys on tällä hetkellä erittäin tärkeää: hajanainen EU ei ole vahva toimija tai houkutteleva kauppakumppani.

Maailman talousfoorumi WEF pitää maailmantalouden suurena riskinä taloudellista eriarvoistumista. Miten pieni Suomi voi kantaa vastuutaan ja vastaa tähän haasteeseen?

Kannamme vastuuta kotimaassa pitämällä huolta siitä, että jokaisella on jatkossakin mielekäs rooli yhteiskunnassa. Kansainvälisesti Suomi auttaa itseään heikompia maita kehitysyhteistyön avulla esimerkiksi kehittämään yksityistä sektoria tai vaikkapa veronkantokykyä.

Ministeri Kai Mykkänen puhuu TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla 6.3.2017. Katso ohjelma: www.tid.fi/tapahtumat-tidmedia.