Tagiarkisto: vientikauppa

Yhteisiä intressejä

Mauri Molander Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö

Itä-Uudellamaalla kauppakamariin kuuluu merkittävä osa alueen keskisuurista ja suurista yrityksistä.

– Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön tehtävänä on varmistaa, että kauppakamariin kuuluvilla yrityksillä on mahdollisimman hyvät menestymisen mahdollisuudet ja että yritysten toivomukset tulevat tiedoksi julkiselle vallalle asti, kertoo kauppakamariyksikön hallituksen puheenjohtaja Mauri Molander (kuvassa).

Kauppakamariyksikön hallituksessa on edustettuna laaja kirjo yrityksiä, joilla on toimintaa Itä-Uudellamaalla. Mukana ovat myös Porvoon, Sipoon ja Loviisan kaupunginjohtajat.

– Kaikilla on yhteinen intressi. Mitä paremmin onnistumme luomaan menestyksellistä yritystoimintaa, sitä enemmän meillä on verotuloja ja työpaikkoja. Yritysten menestyksen ja työpaikkojen kautta tulee alueen menestyminen, Molander sanoo.

Verkostoitumista hallituksen riveissä

Kauppakamari tarjoaa jäsenyrityksilleen näkyvyyttä ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Kauppakamariyksikön hallituksen puoleen käännytään esimerkiksi silloin, kun kuntapäättäjät haluavat kuulla, mitä yritykset ajattelevat vaikkapa jostain kaavaratkaisusta.

– Mitä aikaisemmin kauppakamarilta kysytään, sitä mieluummin olemme asioissa mukana. Esimerkiksi silloin, kun mietittiin Porvoon ja Sipoon välisen alueen kehittämistä, olimme mukana kuuntelemassa ja kertomassa miten kauppakamari näkee asia, Molander sanoo.

Kauppakamariyksikkö on toiminut aktiivisesti myös varmistaakseen, että Itä-Uudellamaalla toisen asteen koulutuksen sisältö palvelisi mahdollisimman hyvin paikallisia yrityksiä.

– On tärkeää, että koulutuksen päässä tiedetään, millaisia odotuksia on yrityspuolella. Saimme tuotua julki, millaisia odotuksia yrityksillä on eri työvoiman osaamisesta, mitä asioita odotetaan uusilta työntekijöiltä ja millaisia toivomuksia meillä on koulutuksen suhteen, Molander sanoo.

Koulutusta jäsenyritysten henkilöstölle

Iso osa Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön toimintaa on tarjota koulutusta jäsenyrityksille edulliseen hintaan. Koulutuksia järjestetään yleensä ajankohtaisista aiheista, kuten verotuksen kiemuroista, EU:n tietoturvasäännösten muuttumisesta, tietoturvasta tai vaikkapa digitalisaatiosta.

Kauppakamarilla on Uudenmaan alueella myös yhdeksän vakituista valiokuntaa, jotka ovat erikoistuneet valittuihin teemoihin. Omia valiokuntia on esimerkiksi liikenteelle, kaupalle, it-alalle ja esimerkiksi koulutus- ja työvoima-asialle.

– Valiokunnat antavat spesiaalinäkemyksiä tietyistä toimialoista. Esimerkiksi koulutus- ja työvoima-asiaan keskittyvässä valiokunnassa mietitään Uudenmaan aluetta puhtaasti tästä näkökulmasta. Miten asioita voisi tehdä paremmin, ja mitkä muutokset parantaisivat elinkeinon toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa. Näissä toimikunnissa meillä on mukana Itä-Uudenmaan edustajia, Molander kertoo.

Osana toimintaansa Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö valitsee joka vuosi vuoden yrityksen. Tänä vuonna valinnassa teemana on viennin merkitys yrityksen kasvulle. Osallistu kilpailuun, lue ohjeet: www.helsinki.chamber.fi/yrityspalkinto,

sekä tämän verkkolehden artikkeli: Vienti kasvun lähteenä 2010-luvulla.

Kauppakamariyksikkö järjestää vuosittain myös talouspäivän, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita muun muassa verotukseen liittyen.

Teksti: Outi Airaksinen

Lisätietoja:

  • hallituksen puheenjohtaja Mauri Molander

Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö
puh. 040 552 0714
mauri.molander@op.fi

  • Gustaf Forsberg

asiamies, Helsingin seudun kauppakamari
gustaf.forsberg@lponet.fi
puh. 044 505 8250

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

  • Pohjoismaiden suurin kauppakamari: yli 7000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa jäsenyritystä.
  • Perustettu 1917.
  • Elinkeinoelämän yhteinen edunvalvoja​. Missiona vahvistaa yritysten menestystä Helsingin seudulla​.
  • Osa kansainvälistä yritysverkostoa​.
  • Toiminta-alueena 21 kuntaa.
  • Monipuolinen yritysten kehittämispalvelujen tuottaja (mm. lakimiesten ja asiantuntijoiden Neuvontapalvelu sekä KauppakamarinKoulutus)
  • Vaikuttamistyössä korostuvat maankäytön suunnittelu, asuntopolitiikka, logistisen infrastruktuurin kehittäminen, koulutuspolitiikka ja yritysvastuu.

Kauppakamari on TID Business Forum 2018 -pääyhteistyökumppani. Tule tutustumaan kauppakamariyksikön toimintaan, kyselemään, verkostoitumaan ja kuulemaan, mitä elinkeinoelämässä on meneillään ja mitä tuloillaan. TID Business Forum Porvoon Taidetehtaalla 8.-10.3.2018.

 

 

Yrittäjänäkökulmia idänkauppaan

Pietari nostosilta

Jututimme kahta itäuusmaalaista yritystä ja kysyimme, onko Venäjän-kaupassa jotain erityistä ja mikä Venäjällä myy.

”Kontakteja ei luoda hetkessä”

Loviisalainen Prima Partner Russia auttaa sekä suomalaisia että venäläisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä viennissä. Kun suomalaisyritys suuntaa Venäjälle, apua kaivataan yleensä kieleen, bisneskulttuuriin ja markkinatuntemukseen.

Maarit Hämäläinen Prima Partner RussiaKonsultti Maarit Hämäläinen on toiminut alalla parikymmentä vuotta. Se, mikä hänestä vaatii Venäjän-kaupassa erityistä huomiota, on erilaisten bisneskulttuurien huomioiminen kauppaa tehtäessä.

– Kontaktit ovat Venäjällä tärkeitä, eikä niitä luoda hetkessä. Myös toimintapa on erilainen. Suomessa on yleensä matala organisaatio, pomo keskustelee alaisten kanssa ja toimitaan tiimeissä. Venäjällä organisaatiorakenne on hierarkkinen, pomolla suurempi valta ja asiat pitää aloittaa ylhäältä alaspäin, muuten mikään ei etene, hän sanoo.

Se, mikä Venäjällä myy, vaihtelee. Viime vuosina on ollut maan sisäisen tilanteen takia hiljaisempaa. Edelleen esimerkiksi lähimatkailu, mökkeily, Suomen puhdas luonto ja kalastaminen kiinnostavat venäläisiä.

  • Olen kuullut viestiä, että venäläisellä kuluttajalla on tällä hetkellä vähemmän rahaa ylimääräiseen kulutukseen. Viennissä vetää nyt parhaiten teknologiapuolella cleantech ja energiansäästöön liittyvät asiat, ne ovat nousseet pinnalle Venäjällä.

”Merkit ovat hyvät”

Juhani ja Anne Korhonen Konekor

Juhani ja Anne Korhonen ovat Konekor Oy:n yrittäjäpariskunta.

Porvoolainen Konekor Oy myy Venäjälle rakennuskoneita ja -tarvikkeita.

– Asiakkaamme ovat pääosin Pietarin alueen yrityksiä, jotka myyvät tuotteet eteenpäin, jonkin verran myydään myös suoraan urakoitsijoille. Olemme tehneet monen kanssa kauppaa jo toistakymmentä vuotta. Yleensä hoidamme kaupat etänä, mitään kauppamatkoja Venäjälle emme tee. 99 prosenttia asiakkaista noutaa koneet meiltä ja vie ne itse rajan yli, toimitusjohtaja Juhani Korhonen sanoo.

Parhaimmillaan Venäjän-kauppa kattoi 30 prosenttia yrityksen liikevaihdosta, viime vuosina on ollut hiljaista. Viime vuosi toi kuitenkin pientä kasvua.

Korhonen ei näe Venäjän-kaupassa mitään erityistä. Konekor tekee Suomen tulliin vientipaperit, Venäjän tullin asiakkaat hoitavat itse.

– Suurin osa suomalaisyrityksistä myy Venäjälle ilman vientitullauksia. Meillä asiakkaat ovat yrityksiä, ja se vaatii vientitullauksen.

Mitään yksittäistä hittituotetta yrityksen Venäjän-myynnissä ei ole. Se, mikä menee kaupaksi, vaihtelee. Korhonen uskoo, että kysyntää olisi enemmänkin.

– Tarvetta laitteille siellä on, mutta tällä hetkellä ongelmana on maan sisäinen rahan liikkuminen. Toivon, että viime vuonna alkanut nousu jatkuu. Merkit ovat ainakin hyviä, Korhonen sanoo.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Vienti laskussa edelleen

Palveluiden vienti

Ulkomaankauppa on tärkeä Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle markkinataloudelle. Tilastojen valossa tarkasteltuna Suomen vienti ulkomaille on ollut laskussa useita vuosia.
Eniten vientiä on suuntautunut Saksaan, joka on noussut parin viime vuoden aikana Suomen merkittävimmäksi kauppakumppaniksi Ruotsin ohi. Kolmantena on USA, sitten Alankomaat, Venäjä, Kiina ja Iso-Britannia. Muita merkittäviä vientimaita ovat Ranska, Viro, Puola, Belgia, Italia, Norja ja Tanska.
Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen ennakollisten tietojen mukaan 25,7 miljardia. Viennin arvo laski viisi prosenttia vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Vuonna 2015 tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 77,3 mrd euroa ja viennin osuus BKT:sta 37,9 %. Tavaraviennin arvo oli 53,8 mrd. Se oli neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja suuntaus näyttää jatkuvan vuonna 2016. Merkittävin muutos muutaman viime vuoden ajalta on Venäjän viennin lasku.

Vientikauppa tuoteluokittain

Kuva: Tulli

– Vuodesta 2013 alkaen vienti Venäjälle on laskenut vuosittain. Ainakin osasyynä ovat Venäjän vastaiset pakotteet ja sen myötä elintarvikeviennin tyrehtyminen, tulliylitarkastaja Johanna Riikonen Suomen Tullista tiivistää.

Metsäteollisuuden vienti kasvussa, öljytuotteet laskussa

Suomesta viedään ulkomaille eniten metsäteollisuuden ja seuraavaksi eniten kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteita. Muita merkittäviä vientituotteita ovat kemianteollisuuden tuotteet, metallit ja metallituotteet sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteet. Muiden kuin edellä mainittujen vientituotteiden osuus oli 11,8 %.
– Merkittävistä toimialoista öljytuotteiden kokonaisvienti on ollut laskusuuntaista. Viime vuosien laskua selittää osaksi raakaöljyn tuonnin lasku ja huoltotoimenpiteet merkittävillä suomalaisilla öljynjalostamoilla. Esimerkiksi metsä- ja kuljetusvälineteollisuuden viennin kehitys sen sijaan on ollut positiivista. Samoin lääketeollisuuden tuotteiden vienti erityisesti Yhdysvaltoihin on ollut kasvussa, Riikonen kertoo.
– Tulli tilastoi ainoastaan tavarakaupan vientiä. Tilastokeskuksen julkaisemien palvelukaupan vientitietojen mukaan palveluiden viennin osuus on vuosina 2014-2016 ollut hieman alle 30% kokonaisviennin arvosta, Riikonen toteaa.

Palvelutuotteiden vienti alamäessä

Vuonna 2015 palveluiden vienti kasvoi erityisesti ICT-palveluiden osalta. Viime vuonna palveluiden vienti alkoi laskea ja jatkoi laskuaan vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä ja päätyi edellisvuoden vastaavaa neljännestä alhaisemmalle tasolle. Palveluiden vienti laski viisi prosenttia kolmannella neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppatilastosta.

Ulkomaankauppa maittain

Kuva Tulli

Uudenmaan osuus viennistä kolmannes

Maakuntien osuudet Suomen kokonaisviennistä muuttuivat vain muutamia prosentin kymmenesosia vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla verrattuna edelliseen vuoteen. Uudellamaalla viennin arvo laski kaksi prosenttia, euroissa 144 miljoonaa.
Uudenmaan osuus Suomen tavaroiden kokonaisviennistä säilyi suurin piirtein viime vuoden tasolla, 31 prosentissa.

Yli 5000 euron edestä ulkomaankauppaa tammi-kesäkuussa 2016 harjoittaneiden vientiyritysten toimipaikkoja oli 15 227 kpl. Eniten vientiyritysten toimipaikkoja oli Uudellamaalla, 5 925 kpl.
Vuoden 2016 tammi-kesäkuussa tavarakaupan viennin arvosta 81 prosenttia kertyi teollisilta toimialoilta. Teollisuuden vientiosuus kasvoi Manner-Suomen maakunnista eniten Uudellamaalla, noin kuusi prosenttiyksikköä. Sen kaupan osuudeksi viennin arvosta tuli vajaa viidennes. Valtion tai kunnan omistamien yritysten osuus maakunnan viennistä oli Uudellamaalla 23 prosenttia.

Teksti: Leila Toffer-Kares

Lähteet: Tulli, Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto

palveluiden tuonti

Kuva Tilastokeskus