Tagiarkisto: yhteistyö

Tuotekehitystä yhteistyöllä

Nykyajan tuotekehitys on yhdessä tekemistä

Ekosysteemi. Yhdessä tekeminen. Verkostoituminen. Termit ovat tuttuja juhlapuheista ja powerpointeista. Mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat?

Jututin Enston tarjoaman kehityksestä vastaavaa johtajaa Matti Raetta siitä, miten yhdessä tekeminen Enstolla näkyy.

Ekosysteemit, joissa Ensto toimii, käsittävät urakoitsijoita, suunnittelijoita, rakennusliikkeitä, tekniikan myyjiä, valmistajia ja ratkaisujen toimittajia.

Fokus on siirtynyt yksittäisestä tuotteesta kokonaisratkaisuihin, ja tuotteesta on tullut palvelualusta.

– Ennen oli tuote. Se myytiin, toimitettiin ja asennettiin. Näin on usein vieläkin, mutta nyt mennään kokonaisuuksia kohti, ja meitä kiinnostaa entistä enemmän se, mitä tuotteen käytön aikana tapahtuu, Rae kertoo.

– Esimerkkinä voisi mainita sähköauton lataustolpan. Kun se on asennettu, tarvitaan laitteen tilan ja käytön seurantaa, etäyhteys käyttäjään ongelmatilanteiden varalta sekä käyttöön liittyvän datan keräämistä muun muassa laskutusta varten.

Kokonaisratkaisujen kehittäminen tarkoittaa, että tuotekehityksessä tarvitaan oman osaamisen lisäksi luotettavia kumppaneita.

– Ekosysteemiajattelu, yhdessä kehittäminen ja verkostoituminen on toiminnassamme nykyään ihan olennaista. Yksin emme kykene kokonaisuuksia tekemään, niitä kehitetään yhdessä muiden kanssa. Eri toimijoiden verkostossa sukkuloidaan, haetaan tietoa ja toimintamalleja, sekä tehdään yhteistyötä, Rae sanoo.

**

Enstolla yhteistyö ulottuu omasta tuotekehityksestä asiakkaan kanssa tehtävään myyntiin ja laajoihin monen toimijan tuotekehitysprojekteihin.

Rae kertoo, että yrityksestä löytyy tuotekehitykseen perinteisesti osaamista fyysisen tuotteen kehittämiseen. Kokonaisratkaisuajattelussa tarvitaan kuitenkin myös uudenlaista tietotaitoa, etenkin ohjelmistokehityksen alalta.

Käytännössä ohjelmistoalan yhteistyökumppanit löytyvät usein verkostojen kautta. On aiemmin tehty yhdessä projekteja tai tunnetaan edellisestä työpaikasta.

– Usein meihin myös otetaan yhteyttä, sitä kautta tulee paljon yhteistyökumppaneita. Tärkeintä yhteistyössä on kuitenkin luottamuspääoma. Se syntyy juuri yhdessä tekemällä, Rae sanoo.

**

Laajempaa yhteistyötä tehdään sekä asiakkaiden että eri yritysten kanssa. Asiakkaiden kanssa voidaan vaikka parantaa yksittäiseen tuotteeseen liittyviä ominaisuuksia käyttäjäkokemuksien pohjalta.

Yritysten kanssa tehdään sekä pienempiä että isomman luokan yhteistyöprojekteja.

Isoimmat yhteistyökuviot toteutetaan usein monesta eri yrityksestä muodostuvassa konsortiossa, jossa mukana rahoittajana voi olla Business Finland.

– Tällaisessa yhteistyössä käsitellään erilaisia teemoja ja töitä jaetaan eri yritysten kesken. Usein tehdään samaan aikaan sekä yleistä kehitystyötä että yrityskohtaisia hankkeita. Tämä on hyvä tapa kehittää asioita yhdessä, Rae kertoo.

Enstolla on lähdetty mukaan myös alan yleiseen kehitykseen liittyvään yhteistyöhön. Sitä tehdään muiden toimijoiden, liittojen tai vaikuttajien kanssa. Kehitettävät asiat liittyvät esimerkiksi standardisointiin, tuotetietojen käsittelyyn tai lainsäädännölliseen toimintaympäristöön.

**

Vaikka asiakkaat ovat yrityksiä, pyrkii Ensto kohtaamaan myös yksittäiset ihmiset. Suureen yleisöön luodaan yhteyksiä asuntomessuilla tai pienemmissä paikallisissa tapahtumissa.

Rae näkee tärkeänä myös kytköksen tulevaan sukupolveen.

– Sponsoroimme lasten ja nuorten hyvinvointitapahtumia, otamme kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita ja teemme yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

Uutta voitonjakoa

Kiertotalous tuo mahdollisuuksia ja vaatii ajattelutavan muutosta, nyt luodaan tavaroiden sijaan palveluita ja yhdessä muiden kanssa

 

– Näkisin, että kiertotaloudessa on mahdollisuuksia kaikenkokoisille yrityksille, kiertotalouden asiantuntija, Clonet Oy:n toimitusjohtaja Sari Siitonen sanoo.

Parhaimmillaan kiertotalous tarjoaa huikeita mahdollisuuksia ja uusia tapoja toimia.

Kiertotaloutta ovat niin yhdestä toiminnasta syntyneiden sivuvirtojen hyödyntäminen toisessa toiminnassa kuin esimerkiksi jakamistalouskin.

– Jos samalla alueella on useita toimijoita, yksi voi tuottaa jotain, vaikka hukkalämpöä, mitä toinen sitten hyödyntää, Siitonen sanoo.

Tämä säästää raaka-aineita ja resursseja ja kytkee yhteen alueen toimijat. Samalla saasteita syntyy vähemmän, kun tuotettu tavara jää suljettuun kiertoon.

”Kiertotalouteen ei sovi ajatus yksin tekemisestä”

Kiertotalous vaatii uudenlaista ajattelua. Se pohjaa ajatukseen taloudesta ekosysteeminä, jossa eri toimijat ja osa-alueet toimivat yhdessä ja osin toisistaan riippuvaisina.

– Kiertotalouteen ei sovi ajatus yksin tekemisestä. Se muokkaakin perinteistä ajatusta yritysyhteistyöstä. Yksittäisen yrityksen voitontavoittelun lisäksi kannattaa miettiä isoa kuvaa ja yhteistyön mukanaan tuomia hyötyjä, Siitonen sanoo.

Viime kädessä on kyse innovaatiokyvykkyydestä. Kiertotalouden ytimessä ovat tuotteiden sijaan palvelut. Haasteena on luoda niitä, tehdä niitä tunnetuksi ja saavutettaviksi.

– Tarvitaan erilaisia alustoja, joilla tavaroita ja palveluita tarjotaan, sekä asennemuutosta, Siitonen sanoo.

Liiketoiminnan haasteet tulevat siitä, että voittoa on jakamassa moni. Rahaa ei enää tehdä yksin massatuotannolla vaan yhteisissä verkostoissa. Tarvitaankin uudenlaisia tapoja tehdä bisnestä: yhdessä tekemistä, uusien mahdollisuuksien näkemistä ja eri alojen yhdessä toimimista.

Siitonen oli reilu vuosi sitten EK:ssa toimiessaan mukana tekemässä Syty kiertotaloudesta -raporttia. Siinä tärkeiksi kiertotalouden edistäjiksi nousivat muun muassa hyvä osaamispohja, joustavat säädökset, julkiset hankinnat, kohtaamiset yli toimialojen sekä alustatalouden yhteiset pelisäännöt.

Maas – liikkuminen palveluna

Maas, Mobility as a Service, on uusi tapa katsoa liikkumista. Suomi on julkisen liikenteen puolella sen kärkimaita. Palveluliikkuminen tarkoittaa, että haluttu matka hoituu yhdellä lipulla ja yhdellä maksulla, vaikka kulkuvälineitä olisi useampia. Matkan eri vaiheet nivoutuvat hyvin yhteen ja matkasuunnitelmia voi muuttaa joustavasti.

Siitonen uskoo, että esimerkiksi autojen yhteiskäytön voisi hyvinkin kytkeä osaksi MaaS-ajattelua.

Tiesitkö

Tällä hetkellä Suomen käytetyin kiertotalouden alusta on tori.fi

Cleantech ja kiertotalous ovat puheenaiheita TID Business Forumissa Porvoon Taidetehtaalla:

to 8.3. klo 9-14, Sari Siitosen puheenvuoro klo 10:45 Avanti-salissa, ks. alla

pe 9.3. klo 13, paneelikeskustelussa mukana Kari Herlevi (Sitra), Petri Lehmus (Neste), Vesa Heikkonen (Itä-Uudenmaan Jätehuolto) ja Antti Lippo (Demos), Tehdassalissa, vapaa pääsy.

Teksti: Leena-Kaisa Laakso

**

Sari Siitonen puhuu TID Business Forum seminaarissa 8.3.2018.

Clonet Oy:n toimitusjohtaja Sari Siitonen, kuva Marjo Koivumäki.

Sari Siitonen puhuu kiertotaloudesta Tid Business Forum -seminaarissa Porvoon Taidetehtaalla torstaina 8.3.2018 klo 9-14. Seminaariliput à 145 euroa sis. ohjelman, lounaan, kahvit ja lippu.fi -palvelumaksut. Ryhmäliput on mahdollista saada myös laskutuksella, lisätiedot puh. 040-7078197.

 

Uusia yhteistyökuvioita

TIDmedian talouslehdet

Uudenmaan Yrittäjät ja TIDmedia aloittavat yhteistyön itäisellä Uudellamaalla ilmestyvän TID -talouslehden sisällöntuotannossa. Tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja vahvistaa alueen elinkeinoelämän positiivista kehitystä. TID tuottaa laatujournalismia yrittäjyys- ja talousaiheista.

Petri Graeffe”Olen hyvin tyytyväinen tuoreesta yhteistyöstämme. Uudenmaan Yrittäjät on merkittävä vaikuttaja alueen pk-yritysten edunvalvonnassa, johon TID tarjoaa uuden, vahvan kanavan. Seuraavassa numerossa nostamme osaltamme esiin julkiset hankinnat, jotka ovat hyvin tärkeitä niin alueen kunnille kuin yrityksille”, sanoo Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe.

 

”Uudenmaan Yrittäjät antaa TID-lehdelle vahvaa sisällöllistä lisäarvoa sekä kanavia yrittäjäkenttään. TID editor-in-chief Tuula LukicTavoitteenamme on kertoa yrittäjyydestä niin, että se kiinnostaa kaikkia lukijoitamme. Varmasti jokainen lukijamme tuntee jonkun pk-yrittäjän Itä-Uudeltamaalta, haluamme tuoda näiden yrittäjien arkea meidän kaikkien ulottuville”, kertoo TID-lehden päätoimittaja Tuula Lukic.

Uudenmaan Yrittäjät ry logo