Suomen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2017 lähes viidenneksen edellisvuodesta. Kasvu näkyy mukavana vilkkautena myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin arjessa. Venäjän-kaupan neuvontamme palveli viime vuonna lähes 450 yrittäjää. Uudet yrittäjät suhtautuvat Venäjän-markkinoihin neutraalisti ja markkinalähtöisesti. He lähtevät liikkeelle heti tuotteen tai palvelun markkinapotentiaalin, jakeluteiden ja asetusympäristön selvittämisen kautta. Viesti huolellisen valmistautumisen tärkeydestä on ymmärretty. Hyvä niin.
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin syksyllä julkaiseman tuoreimman Venäjän-kaupan barometrin mukaan suomalaisilla yrittäjillä on vahva usko Venäjän talouden kasvuun. Peräti 65 prosenttia yrityksistä uskoo, että Venäjän talous kasvaa ainakin ”jonkin verran”. Puolet yrityksistä kertoi liiketoimintansa Venäjällä kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana ja saman verran vastaajista uskoo kasvuun myös jatkossa. Viennin kasvusta kertoi syksyllä 45 prosenttia vastaajista, kun puoli vuotta aiemmin kasvua kokeneita oli vain 37 prosenttia.
Yrittäjien positiivista suhtautumista tukevat myös viralliset arviot Venäjän talouden vähittäisestä kasvusta. Suomen Pankki on asettanut oman Venäjän BKT:n kasvuennusteensa lähivuosille 1,5 prosentin tasolle.
Useamman vuoden taantuman jälkeen paine teollisuuden korvausinvestointeihin on kasvava, joten suomalaiselle teknologiaosaamiselle on kysyntää. Uusia tuotannollisia investointeja syntyy vielä maltillisesti, mutta potentiaalia on mm. elintarviketeollisuudessa, kaivosteollisuudessa ja metsäsektorilla. Mittavimmat investoinnit kohdistuvat vielä infrastruktuurin kehittämiseen. Viime vuonna vietetty ympäristövuosi herätteli Venäjää vihdoin toimiin jätehuollon kuntoon laittamiseksi. Suomalainen osaaminen energiatehokkuuden ratkaisuissa herättää myös kiinnostusta.
Muuan maailman tavoin myös Venäjällä puhutaan paljon digitaalisista alustoista ja tekoälystä. Maa haluaa hyödyntää uusimman osaamisen ja teknologian. Digiloikka voi Venäjällä olla yllättävänkin nopea.
Suurimpina haasteina Venäjän markkinoilla ovat pakotetilanne ja muut kaupanesteet. Kasvava protektionismi asettaa ulkomaisia yrityksiä epäedulliseen asemaan ja nostaa kotimaisuusasteen vaatimuksia. ”Made in Russia” on nyt yksi markkinoiden trendeistä, mikä on saanut jotkut suomalaisyrityksetkin harkitsemaan tuotannon lokalisointia. Valmistusmaasta huolimatta oma brändi kannattaa säilyttää kirkkaana ja korostaa suomalaisuutta. Suomalaisuus on vahva brändi Venäjällä.
Venäjän-markkinoille ei kannata eikä tarvitse lähteä yksin. Tietoa on tarjolla ja muiden yrittäjien jakamat kokemukset ovat arvokkaita. Suomalais-Venäläinen kauppakamari on Venäjän-kauppaa tekevien yritysten ainutlaatuinen verkosto. Osana aktiivista verkostoamme jäsenemme saavat täsmätietoa Venäjän-markkinoista ensimmäisten joukossa ja pääsevät tutustumaan Venäjän markkinoiden mahdollisuuksiin eturivin näköalapaikalta.
Jaana Rekolainen
toimitusjohtaja
Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK