Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa kirjattiin viime vuodelta kovaa kasvua. USA:n Venäjä-pakotteiden kiristykset voivat kuitenkin vaikeuttaa suomalaisyritystenkin idänkauppaa.
Vaikka Suomen Venäjän vienti kasvoi viime vuonna noin 15 prosenttia, vielä ollaan kaukana tasolta, jossa Venäjän ja Suomen välinen kauppa oli vuonna 2013. Venäjän kaupan hiipuminen ei johdu pelkästään pakotteista, joita Ukrainan sodan alkamisen jälkeen puolin ja toisin asetettiin.
Pakotteiden ja vastapakotteiden seuraukset ovat olleet elintarvikeviennissä dramaattiset, mutta valtaosa Venäjän viennin pudotuksesta selittyy Venäjän talouden, öljyn hinnan ja ruplan romahtamisella, joiden seurauksena venäläisten ostovoima on laskenut rajusti. EK:n Venäjä-johtajan Petri Vuorion arvion mukaan vain kymmenen prosenttia Venäjän viennin alamäestä johtuu pakotteista.
Vuorion mukaan suomalaisyritykset ovat oppineet elämään EU-pakotteiden kanssa, mutta ongelmaksi voivat koitua USA:n Venäjä-pakotteet. Pakotteet nousevat jälleen tapetille helmikuussa, kun USA:ssa on määrä valmistua uusi oligarkkiraportti.
– USA:n energiapakotteet ovat huolenaihe suomalaisyrityksille, vaikka niiden käyttöönotossa onkin vielä epäselvää. Joka tapauksessa USA:n pakotteita pitää noudattaa myös Suomessa, jos yrityksellä on liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Pankkitoiminnan kautta pakotteet voivat vaikuttaa muun muassa yritysten väliseen maksuliikenteeseen, Vuorio kertoo.
Kaivosteollisuus ja terveysteknologia vetävät
Vaikka Venäjän vienti on hiipunut Suomessa noin puoleen siitä, mitä se oli viisi vuotta sitten, Venäjä on Suomelle yhä kuudenneksi suurin vientimarkkina.
Viime aikoina onnistumisia on nähty etenkin kaivosteollisuudessa, jossa sekä Outotech että Metso ovat kertoneet kaupoistaan itänaapurissa. Hyvässä nosteessa on ollut myös terveysteknologia. Venäjällä ovat päättäneet investoida viime aikoina muun muassa Fortum ja UPM Kymmene.
Petri Vuorion mukaan Venäjän viennin saaminen vuoden 2013 tasoille edellyttäisi kuitenkin Venäjän taloudelta nykyistä suurempaa kasvua.
– Nyt Venäjän kasvu on vain kahden prosentin luokkaa, kun maailmantalous kasvaa 3,5 prosentin tuntumassa. Venäjän talouskasvun vauhdittumiseen on kaksi keinoa. Joko öljyn hinnan pitäisi nousta jälleen korkealle, tai sitten Venäjän pitäisi kyetä toteuttamaan talousuudistuksiaan, Vuorio sanoo.
Vuorion mukaan Vladimir Putinille on toimitettu kolme vaihtoehtoista talousreformiohjelmaa. Hallituksen esittämässä ohjelmassa kyse on enemmän tai vähemmän hienosäädöstä. Venäjän entinen finanssiministeri Alexei Kudrin on puolestaan esitellyt kunnianhimoisen ohjelman, jossa panostettaisiin muun muassa tuomioistuinten läpinäkyvyyteen. Kolmannessa ohjelmassa lähdettäisiin protektionistisesti rajoittamaan tuontia ja kasvattamaan investointeja valtiovetoisesti.
– Kaikissa näissä ohjelmissa korostuu kaksi asiaa: Niissä mainitaan investointien kasvattaminen ja toisaalta digitalisaatio, jolla pyritään lisäämään tuottavuutta, Vuorio sanoo.
Onnistuuko Venäjä tekemään taloutensa kipeästi tarvitsemia rakenteellisia uudistuksia, jää nähtäväksi. Kevään presidentinvaaleilta ei odoteta muutosta, mutta toisaalta vaalien jälkeen on kiinnostava nähdä, valitaanko Venäjän hallitukseen tällä kertaa uudistusmielisiä talousliberaaleja.
Suomella etulyöntiasema Venäjän kaupassa
Mutta onko meillä suomalaisilla etulyöntiasema, mitä tulee Venäjän kauppaan? Petri Vuorion mielestä on. Meillä on paitsi läheinen sijainti, myös kovan luokan osaamista Venäjän kaupasta.
– Venäjällä on laajempikin merkitys Suomen talouteen. Luoteis-Venäjä on suurin suomalaisyritysten keskittymä Suomen ulkopuolella. Meillä on Venäjällä rekisteröityneenä reilut 400 yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä. Lisäksi meillä on noin kymmenen miljardin euron investoinnit Venäjällä, Vuorio kertoo.
Vuorio näkee, että valtavia mahdollisuuksia Suomelle tarjoaa muun muassa arktisten alueiden yhteistyö.
– Pohjois-Venäjällä on satoja lämpövoimaloita, jotka vaatisivat modernisointia, jotta haitallisia päästöjä pystytään ehkäisemään. Suomalaiset voisivat hyvin toimittaa tällaista teknologiaa ja laitosten modernisointia, Vuorio sanoo.
Myös terveysteknologian vientiin Vuorion mielestä kannattaisi laittaa paukkuja jatkossakin. Lisäksi hän satsaisi ympäristöteknologiaan.
– Venäläiset ovat uudistamassa kaatopaikkalainsäädäntöään, ja tarvetta on erilaisille ”jätteestä energiaa” -ratkaisuille, Vuorio kertoo.
Myös matkailu todennäköisesti edelleen kasvaa. Kysyntää voi olla tulevaisuudessa etenkin terveysmatkailulle, jahka venäläisten ostovoima kasvaa.
Huolestuttavaksi Venäjän kaupassa Vuorio näkee sen, että protektionismin kasvusta on ilmassa merkkejä. Venäjän lisäksi myös USA:ssa sekä esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa protektionismi on alkanut heräillä.
Teksti: Outi Airaksinen, Kuvat: Tulli, Uljas-tilastot
Venäjän-kauppa on teemana TID Business Forum -seminaarissa 8.3.2018 Porvoon Taidetehtaalla. Mukana mm. Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov ja etäyhteydessä liikemies Pekka Viljakainen. East meet West -keskustelussa kohtaavatIlkka Salonen (CEO, East Office) ja Risto EJ Penttilä (toimitusjohtaja Nordic West Office). Lisäksi monia muita huippupuheenvuoroja!
